Mietin tässä lueskellessani pariutumisen ongelmia ja naisten ja miesten ongelmia näitä asioita. Mietin, mikä itselleni saa 'kolahduksen' aikaan. Ekoilla treffeillä jossain ulkona ei koskaan kannattaisi menettää toivoaan (paitsi tietty ääritapauksissa). Ja toiset treffit kannattais järjestää miehen metsästysmaille, eli vaikka miehen kotiin, jossa nainen pääsee näkemään miehen luonnollisesti omien harrastustensa ja vahvuusalueidensa keskellä. Siihen ainakin minä miehessä ihastun, jos ihastun! Nyt, kun olen tullut hiukan vanhemmaksi (39), olen ottanut järjen mukaan osittain tähän tapailemiskuvioon ja päättänyt, etten luovuta ekoilla treffeillä ja, jos vaan suinkin uskallan, teen treffit heti jonkin molemmille luontevan tekemisen pariin (miehen voisi kannattaa panostaa johonkin naiselle tärkeään osa-alueeseen; esim. laittamaan ruokaa yhdessä, koska miehille tämä pariutumisongelma on suurempi, huomaan täällä). Siinä näen heti miehen pintaa syvemmälle ja pystyn arvioimaan suhdemahdollisuudet paremmin.
Mietin siis ihan vakavasti suhteitani ja niiden alkamisia ja kyllä ne pisimmät ja parhaimmat suhteet on lähteneet käyntiin juuri näin kuin edellä kuvailin. Eikä ne todellakaan ole olleet parhaimman näköisiä treffikavereitani! Ovat sitten vaan muuttuneet eritääin komeiksi ja haluttaviksi ominaisuuksiensa kautta.
Mietin siis ihan vakavasti suhteitani ja niiden alkamisia ja kyllä ne pisimmät ja parhaimmat suhteet on lähteneet käyntiin juuri näin kuin edellä kuvailin. Eikä ne todellakaan ole olleet parhaimman näköisiä treffikavereitani! Ovat sitten vaan muuttuneet eritääin komeiksi ja haluttaviksi ominaisuuksiensa kautta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
...silti on mennyt vikaan koska olet 39 vuotias sinkku?
En väittänytkään olevani täydellinen enkä olleeni sitoutumiskykyinen, mutta tällä konstilla voisi mies saada ihan hyvänkin naisen! Minun saamiseni edes näillä konsteilla ei ole saavutus, tämä oli vain pohdiskelua ja pieni naisen apu iskemisyrityksiin ja pariutumisongelmiin.
Väititpäs! Lainaus ekasta viestistäsi :"Koska olen niin hemmetin täydellinen ja sitoutumiskykyinen, minun on helppo... jne"
;-)
Kyllä teillä on vaikeaa nykyään. Kun viimeksi olin astumassa parisuhteeseen niin olimme ravintolassa ja elokuvissa parilla treffeillä ja se oli siinä.
Kun parisuhdetta luodaan niin mielestäni naisen kuin miehenkään ei kannata yrittää olla kotipsykologi jos kompetenssia kyseiseen hommaan ei todellakaan ole. Kotipsykologilta toisen ihmisen arvioiminen on yleensä hiusten värin, auton merkin tms. tasolla tapahtuvaa toisen ihmisen "arvioimista".
Mua ärsyttää se että varsinkin naisille merkitsee ulkonäköseikat niin paljon. Enää ei kiinnitetä huomiota ihmiseen vaan pelkkään kuoreen. Ainakin itse valitsin kumppanini sen takia kun hän tuntui niin tosi kiltiltä ja inhimilliseltä. Nalkuttava ämmä siitäkin kuitenkin tuli, mutta kai se on väistämätöntä kehitystä. ;-O
No tämä mun viesti nyt vaan on tälläinen väsyksissä hätäisesti kirjoitettu lohkaisu, saattaa siinä olla osittain perääkin.
Olen joka ikisillä treffeillä ollut luonteva sekä oma itseni. Alku on ollut lupaava ja seksikin on ollut mukana yleensä alusta lähtien. Mutta luultavasti omaan jonkun piirteen joka on aiheuttanut sen, että nainen yhtäkkiä perääntyy tai haluaa olla vain "ystävä".
Voisiko se olla, että olen liian "helppo", eli pitäisikö minun itse siirtää/perua treffit ja ensimmäisten treffien jälkeen esim. odottaa, että nainen ottaa yhteyttä ja jos ei kuulu viikkoon mitään únohtaa koko juttu? Ota nyt teistä naisista selvää ;)
Ainakin seksiä kannattaisi vältellä - vaikka nainen haluaisikin - muutama viikko, jos haluaa pidemmän suhteen. Ainakin mun kokemus kiinnostumisestani on se. Mies, joka ei kerta kaikkiaan pystynyt kahden ekan viikon aikana, vei totaalisesti sydämeni ja sen jälkeen ei milloinkaan ollut mitään vaikeuksia - ei todellakaan! En tiedä, mistä se johtuu, mutta voisikohan se olla merkki siitä, että mies on vakavissaan. Ja muukin kuin seksin halu ehtii herätä. Kokeile!
Ja sama lopputulos...