kirjoitan nyt miehen huomaavaisuudesta tai sen puutteesta. Minulla palaa hermot kun mieheni ei muista minua lainkaan. Teoissa, minulle on aivan normaalia että haluan ilahduttaa häntä jollain pienillä jutuilla, esim. kauppareissulla tarttuu mukaan hänen lempikarkkia, tai kasvotuotteita, tai ihan mitä vaaan, mitä tulee mieleen. Mutta ongelma on siinä, että mieheni ei tee näitä minulle. Olen sanonut tuhat kertaa, että miten ihanaa minusta olisi jos hänkin yllättäisi minua pienillä arkisilla asioilla, esim. vaikka kämpän imuroimisella, kokkaamisella, tai jollain pienellä ostoksella.
Meillä on muutenkin tuon siivouksen kanssa ongelmia, tai tuntuu että minun pitää nalkuttaa hänelle pari päivää ennekuin jotain siivoamiseen liittyvää tapahtuu. Olen niin kyllästyny ja vasynyt. Mieheni on alkanut ihmettelemään miksi minun ei tee mieli seksiä, no miksiköhän?
miehen huomaavaisuus
kyllästynyyyt
81447
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Aivan sama tilanne on minullakin. Mieheni ei koskaan osta mitään lahjoja, eikä muutenkaan tee esim. kotitöitä, jos niistä ei hänelle huomauta. Olen aina ollut innokas yllättämään ystävänikin pikkuyllätyksillä ja joulu- sekä syntymäpäivälahjojen ostaminen on ihanaa. En ole materialisti, mutta on kivaa osoittaa tunteitaan tuollaisilla pikkueleillä. Olen joskus puhunut mieheni kanssa asiasta. Hän ei vaan ymmärrä tuollaista, vaan vetoaa siihen, ettei hän niin ajattele. Silti vaikka keskusteltu asiasta on, ei muutosta välttämättä tapahdu. Koeta sinäkin jotenkin selittää, miten pahalta tuollainen tuntuu. Kun tuosta tulee ainakin minulle tunne, että toinen ei välitä minun tunteistani sen vertaa, että tekisi edes jotain minun mielestäni. Väkisinkin välinpitämättömyys vaikuttaa omiinkin tunteisiin.
jos haluatte ostella kullallenne niin siitä vaan, mutta toimivassa suhteessa ei pidä pyrkiä muuttamaan toista toisenlaiseksi. Vastapalvelusten odottamisella tulee vain katkeraksi..se alkaa pienistä asioista ja kasvaa suuremmaksi vaatimusten odottamiseksi. Todellista huomaavaisuutta on toiselle tilan antaminen. Hemmottelemalla toista voi saada jotakin lisävärinöitä suhteeseen, mutta seksistä en voisi kieltäytyä tiskaamattomien tiskien tai imurointikiistan vuoksi. Lämmin miehen vartalo sängyssä aamulla poistaa kaikki arjen ongelmat. Lääkkeeksi hyvät naiset!
en minä seksistä kieltäydykkään, mutta ei hirveesti enää siinä vaiheessa iltaa tee mieli harrastaa seksiä, kun on tullut töistä, imuroinut, tiskannut, laittanut ruokaa, ja tiskannut uudestaan. ja mies on tällävälin ollut koneella, juonut ehkä kahvia ja käynyt lenkillä. siinä vaiheessa iltaa mittani on usein niin täynnä ja olen poikki päivästä, että ensimmäinen ajatukseni ei ole että ai hitsi et vois harrastaa seksiä. ja tällaisia päiviä meillä on aika usein
Karkkipussilla kaikki korvaantuisi sitte ilmeisesti. Ei "normaalit" miehet ole mitään hössöttäjiä tai höpönassuja. Vähän realismia ja itsetuntoa kehiin arvon naiset.
Minulla on ainakin todella huomioonottava mies, on ostanut yllätykseksi esim. käsilaukkuja(tuntee makuni hyvin) jos käy kaupassa tuo joskus pikkusen karkin mistä tykkään etc. Samoin itsestäni on ihana yllättää mies jollain mukavalla, viimeksi ostin semmoisen suklaalevyn jossa luki päällä: olenko tänään jo kertonut kuinka paljon sinua rakastan. se on varmaan kiva yllätys löytää laukusta työmatkalla:) muistaa myös kehua kauniiksi ja päinvastoin. ja muistaa sanoa kiitos! siksi onkin kiva 'passata' häntä kun toinen huomaa sen. entinen äijä ei sanonut mitään vaikka olisin puunautunut viimeisen päälle, hyvä jos maitopurkin suostui kaupasta tuomaan.
Miten teidän miehet toimi tapailu- ja seurusteluvaiheessa? Toiko silloin karkkia tai kukkia? Siivosiko oman kämppänsä tiptop? Eikö? Miksi kuvittelit, että alkaisi yht'äkkiä moista tekemään? Ei ihmisiä voi muuttaa. Tai voi pyytää muuttumaan, mutta jollei muutosta tapahdu on elettävä sen ihmisen kanssa tai erottava ja etsittävä ihminen, joka on mieleen. Mä jätin yhden sottapytyn jo seurusteluvaiheessa, ei se siivonnut omaa kämppäänsäkään. Ja toisen jätin, koska se taas oli siivoushullu. Valitti mulle sotkusta koko ajan. Nykyinen on tasapainossa ja tekee puolet kotitöistä. Muisti mua jo ekoilla treffeillä kivasti. Mutta mä en ole lahjatyyppiä vaan osaan nauttia halauksista ja suukoista, en niinkään materiasta.
eihän täällä kukaan materian perään hulluna juokse, ajatus on että olisi silloin tällöin kiva saada kaupasta edes se yksi suklaapatukka. jos se leimaa materilalistiksi, niin voi jeesus kristus. mielestäni kyseessä on aika paljon suomalainen kulttuuri, täällä ei ole tapana niinkään lahjoa toista, esim. kukkien vienti naapurimaassa on ihan normaali tapa, täällä se tapahtuu max. 2 kertaa vuodessa.
...meillä taas: (muutama katkera esimerkki näin alkuun) -Oli 3 päivää yli lasketun ajan, silti kapakkaan jä kännissä yöllä kotiin. Nooh, aamuyöllä piti lähteä sairaalaan ja poika syntyi päivällä. Ukko nukkui siis silloin kun minä pahimmissa tuskissani kärvistelin. Otti vauvansa vastaan krapulassa. -olin sairaalassa vauvan kanssa kolme yötä. Kaikki nämä yöt isäntä oli baarissa "juhlimassa poikaa" -Kotiin tullessamme kämppä sotkunen, ei kukista eikä mistään muustakaan tietoa -ei ulkoile eikä tee muutakaan perheensä kanssa -ei "muista" tai "ehdi" ostaa joulu-, synttäri- tai äitienpäivälahjaa. En oo materialisti, mutta muistaminen ois kivaa -ei helli eikä pussaa (seksiä kerran kuussa kun on kännissä) -työnjako on se, että ukko tekee ruuan (sillon kun itellä on nälkä, eli klo 21 jälkeen) mä teen kaikki muut kotityöt, vien lehdet, roskat, kaikki -siivota ei saa kuin sillon kun isäntä on reissussa/töissä, etten häiritse/stressaa häntä -lapsemme hoitaminen kuuluu 24h mulle, koska mullehan siitä maksetaan -ei siis vuoteen yhtään kokonaan nukuttua yötä tai rauhallista aamua, vaan 4 kertaa yössä herätys ja aamulla 6 ylös -kodin juttuja ei saa ostaa kun ne on turhia(verhot yms)MUTTA ruuasta ja kaljasta hän ei tingi! siinä vaikka vähän alkuun, mitäs pidätte? Joskus tuntuu että mitä v.... mä teen tässä suhteessa!!! :)