Miksi puolisolle ei riitä mikään? Aina pitäisi olla jotakin erilailla tai enemmän. Kannan kukkia kotiimme, teen ruokaa, siivoan, huolehdin lemmikeistä ja seksiäkin on useampi kerta viikossa. Silti koko ajan pitäisi olla myös järjestämässä lomamatkoja, kyläilyjä ja tehdä enemmän.
"Miksi et koskaan sitä ja tätä", "Sä et koskaan...", "Ei tästä tuu mitään, tää on ihan paskaa"
Tuntuu kuin olisin kuivaksi puristettu rätti josta ei enään vettä tipu vaikka koitan miten kovasti puristaa. En jaksa.
Mikään ei riitä!
Tarpeeksi?
132225
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
asumaan, täällä tarvitaan just tuollaista miestä ;D No joo...itse olen kyllästynyt katselemaan aikuista miestä, joka pelaa vuorokauden ympäri tietokonepelejä eikä tee mitään muuta. Olisin kyllä kiitollinen miehestä joka toisi kukkia ja tekisi kotitöitä. Tuossa on nyt varmaan sellasta, että nainen ei osaa arvostaa sitä mitä hänellä on. Ehkä kannattaisi lähteä lätkimään ja katsoa mitä tapahtuu, veikkaanpa että alkaisi anella takaisin.
Naiset ajattelevat aivan erilailla kuin miehet. Naiselle tärkeämpää on aika kuin raha - yleensä. Jos sinä teet koko ajan jotain yhteisen kotinne hyväksi, se ei todellakaan riitä. Se kaikki aika on pois teidän yhteisestä ajastanne. Miehet eivät yleensä osaa tehdä kompromisseja. On vain joko Off tai On. Kun painetaan hommia, esim. remonttia, niin silloin tehdään remonttia ja kun harrastetaan laatuaikaa muijan kanssa niin silloin sitä. Mutta kun helvetti siihen kaikkeen puutuu! Ei se mene niin, että sinä painat hommia viikon putkeen ja löhööt muijan vieressä kattomassa jotain romanttista komediaa viikon putkeen näin pelkistettynä. Pitää osata käyttää aikaa. Naiset ovat vaativia. Tee itselles mielessäsi aikataulu. Anna tyttöystävällesi päivässä vähintään kaksi tuntia aikaa. Sellaista kun et tee muuta. Huomaa hänet, siitähän tämä on kiinni. Nainen lakkaa kyllä nurisemasta, kun keskustelet hänen kanssaan ja kysyt mitä hänelle kuuluu. Yllätä hänet aina välillä, pari kertaa viikossa, niin hän yllättää kyllä sinutkin. Toivottavasti näistä neuvoista oli yhtään apua.
nainen kaipaa sitä, että olet hänelle läsnä, kiinnostunut hänestä, kyselet kuulumista niinkuin tuo edellinen ehdotti. Jos tuntuu siltä, ettei ole tärkeä miehelle sitä voi itsekkin olla vähän hakusessa, että mitä kaipaa. huomaan, että itse kaipaan sellaista "me" henkeä. Tunnen , että suhteemme on parhaimillaan silloin.
aloittajaa haukkumaan, kun ei tilannetta tiedä, mutta omakohtaista kokemusta siitä kun kertoo miehelle että haluaisi jotain yhteistä ja jotain romantiikkaa....vaikka kukkia tai yllätyksiä, tai että mies haluaisi osallistua kodin pyörittämiseen ja eläinten hoitoon, harrastettaisiin jotain yhdessä jne... ..sitten mies lätkää kukkapuskan pöytään ja sanoo että no riittääkö?? Tai tulee lenkille mukaan, on koko matkan turpa kiinni ja koettaa pelkästä velvollisuuden tunnosta sinnitellä koettelemuksen läpi ja sanoo että no nyt on parasta riittää vähäks aikaa huomio! Eipä tuo ole mitään auttanut. Jos sen tekee pakosta ja käskystä niin se ei ole romantiikkaa eikä sitä aitoa huomiota. Varsinkaan kun mies alkaa oikein odottaa jotain palkintoa siitä, että on pakon edessä jotain hyvää tehnyt naisen eteen.
"Olen tämän illan sun kanssa (=laatuaikaa kullalle?), MUTTA huomenna haluan leikkiä poikien kaa! =(palkinto kärsimyksestä/velvollisuuksien hoitamisesta)" -Joo, ei kiitos mitään armopaloja minulle. En halua olla kenellekään velvollisuus! Jos mies on kiinnostunut minusta, ja seurastani, hän järjestää minulle aikaa usein ja oma-aloitteisesti.
Mietipä onko elämä sulle pelkkää suorittamista? Puoliso saattaa olla kyrvähtäneenä sen tähden kun näkee tämän ettet ole tavallaan henkisesti mukana vaikka nyt parisuhteessa. Hän ei kenties osaa vain pukea sitä sanoiksi ja purkaa rutkuttamalla pahaa oloansa. Henkisesti et tule vastaan etkä anna itsestäsi, annat vaan kaikkea muuta. Tuntuu kuin olisitte eri sfääreissä, eri aaltopituudella eikö? Jos suoritat töissä, kotona, kaikkialla niin mikä ja kuka sinä oikeastaan olet? Missä on sisimpäsi vai onko sitä lainkaan? Kannattaa siis pohtia asiaa, puolin ja toisin kummankin osapuolen kautta.
En ymmärrä mitä täällä höpistään, ettei aloittaja muka ole kunnolla henkisesti läsnä tms. Tuollainen on minusta täyttä potaskaa, sillä ap:n kaltaisia miehiä on vain muutamia, vähän liiankin täydellinenh mies ja nyt tuntuu siltä, että hyvä mies menee pilalle henkisesti teini-ikäisen prinsessan harjoittaman henkisen terrorin seurauksena ja lopulta alkaa vihaamaan kaikkia naisia. Harva mies viitsii jatkuvasti passata naista. Tuollaiselle miehelle olisi varmasti kysyntää! Kaikki naiset eivät nimittäin nipota, pingota ja moiti, vaan osaavat kunnioittaa tuollaista taivaanlahjaa ja myisivät vaikka isoäitinsä jos tuollaisen saisivat omakseen ;) Minä annan aloittajalle nyt hyvän neuvon: Lähde vielä ennen kuin voit. Mikäli nainen tulee raskaaksi, niin saat kärsiä entistä kovemmin ja hän on koko elämäsi kuvioissa tavalla tai toisella mukana. Älä välitä muutamien keittiöpyskologiasta, sinä olet selvästi tehnyt kaikkesi eikä se riitä, joten mitäpä jos etsisit naisen, jolla on sydän paikallaan. Psyykkisiä vampyyreja ei kannata murehtia, maailma on pullollaan empaattisia ja sympaattisia naisia, jotka osaavat kunnioittaa puolisoaan.
Sinä olet tehnyt VAIN yhden virheen: Jättänyt seurustelu-ajan väliin. Olette muuttaneet yhteen leikkimään kotia tuntematta toisianne lainkaan. Tuo on niin väärin kuin vain voi olla. Jos olisitte ensin seurustelleet ja tutustuneet toisiinne kunnolla, olisit huomannut että toinen vaatii enemmän aikaasi/energiaasi/rahojasi kuin sinä pystyt/haluat/olet valmis antamaan. On niiiiiin tavallista että: päivä nurmero 1 tavataan päivä numero 2 tapaamiseen liitetään seksi päivä numero 3 muutetaan yhteen päivä numero 4 uskotellaan että toinen on juuri se mitä minä haluan päivä numero 5 huomataan ettei toinen ole lainkaan sitä mitä luulin/uskoin/toivoin päivä numero 6 tyytymättömyyttä puolin ja toisin päivä numero 7 ilkeyksiä, marinaa, riitaa, ja vihamielisyyttä päivä numero 8 pesäero Huomaatko miten tuolta kaikelta olisi säästynyt jos vain olisi viitsinyt nähdä vaivaa tutustua toiseen kunnolla ja ajan kanssa. Olisit etsinyt ikiomaa samantyylistä, samat arvot, moraalikäsitteet, elämäntyylit jne.. omistavaa, sinulle sopivaa puolisoa. Aikanaan siihenkin yhtälöön olisi intiimi suhde sopinut.
Jos niin, onko nainen kotona? Jos ei niin tod. näköisesti olette eriluonteiset...
Jep, melkosta puhetta muutamilla: "Et ole henkisesti mukana.." "Se kaikki on pois yhteisestä ajastanne.." Aikamoista femakkosanailua. Ei tullut mieleen, että ehkä ongelma on nalkuttavassa osapuolessa ja hänen kyvyttömyydessään olla tyytyväinen mihinkään, eikä tässä kotitöiden raatajassa? Välillä ei voi kun ihmetellä tätä tyttösukupolvea, joka on saanut elämänoppinsa Cosmopolitanista. Anteeksi, anteeksi, olen nyt aidosti henkisesti läsnä ja annan yhteistä aikaa, kyllä, kulta, kerro, mitä kaikkee miehen tulee olla? Vuf!
Meitä naisia ei opeta lehdet vaan elämä. Oma elämäni on opettanut sen, että kun ei vaatinut ei saanut mitään. Kilttiä tyttöä pidettiin varmana tapauksena. Se on paska puhetta, että ilman vaatimista saisi tarpeitaan täytettyä. Jos en olisi vaatinut mieheni luulisi vieläkin, että on ok, että hän pelaa yöt viikonloppun tietokonetta ja minä hoidan aamulla omaa ja hänen lastaan. jos en olisi suuttunut ja vaatinut tekisin kaikki kotityöt. Jos en olisi suuttunut mies ei ilmoittaisi menoistaan. En ole mielelläni ärsyyntynyt, mutta kun mikään ei toimi ilman sitä. Ehkä olisi mieluummin sitten kannattanut vain erota heti kun on tyytymätön? tosin olen aina välillä uhannut erolla. Tässäkin tapaukessa tulisi kuulla toisen osapuolen kommentti. Syyhän voi olla, että mies viihtyy kotona, mutta nainen on menevämpi.
on hetero? Minulle kävi 5 vuoden seurustelun ja just tuollaisen kiukuttelun jälkeen niin, että muija paljastui kaappilesboksi. Tuli sitten ulos kaapista 5v hankalan suhteen jälkeen. Arvaa harmittiko?
Tiedän tyypin, aina naama mutrussa kun "ei oo mitään". Lähde livhokaan! Mitä nopeammin, sen parempi