elikkäs vanha maasto-pärrä meni rikki niin nyt olisi joku dirtti mielessä.Käytettyä olen etsimässä koska ei ole varaa mihinkään muuhun,joten olisiko kenelläkään myynnissä jotain dirttiä lahdessa tai jossain muualla hollolassa tai asikkalassa.Ei tarvitse mikään paras pyörä olla ja hinta olisi siinä 0-200 euroa
(voi tarjota myös halpaa(0-50 euroa) täys-jousitettua)
dirttiä ostamassa
Nimetön
91284
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ja mitähän ajattelit tehdä tuolla 0-50euron käytetyllä 'täys-jousitetulla', tappaa itsesi?
Ajattelitko tehdä näyttävän itsemurhan sillä 0-50 euron täpärilläsi? POFFFF ja fillari hajoaa tuhannen päreiksi laskeutumisessa hypyn jälkeen. Sinä leviät palasina kenturalle. Ei perkele... oman turvallisuutesi takia satsaa se 900-1500 euroa vaikka lainarahaa kunnon Dirttiin. Tunturi Cray on kunnollinen panssarivaunu tarpeisiisi, etkä todennäköisesti tapa sillä itseäsi. Toinen on Tunturi Mace, mutta kumpikin vaatii ehdottomasti kunnollisen keulan. Se vakiorimpula menee heti vaihtoon. Mistä helvetistä näitä kahjoja oikein sikiää, jotka haluavat sen Biltema-hintaisen hengenvaarallisen pommin? Kannattaa katsoa You tubesta muutama video miten käy kun laskeutuminen paskalla vehkeellä päättyy rumasti. Täpärinhän sinä saat rahalla. 1500 euroa alkuun ja sillä alkaa saada täpärin. Toinen 1500 euroa kiinni niin saat jo todella käyttökelposen täpärin. Nikolai alkaa olla valttia. Mutta mitä helvettiä meinasit sen täpärin kanssa tehdä? Hyppiä talon katolta vai? Sinä varmaan meinaat sillä Yosemite High sierralla vetää 20 metrin korkuisen dropin Queenin Bohemian rhapsodyn soidessa taustalla ja lopettaa komeasti. Vittu mikä kuupo!
Ja mieluiten valmistajalta, jolla on vankka kokemus hyppypyöristä. Tunturi ei mielestäni oikein täytä niitä tiettyjä kriteereitä.. Maksaakin aivan liiaksi. Esim: CRC:stä saa varsin päteviä UUSIA dirttejä 300-400 eurolla.
Pääasia, että kysyjä ostaa kunnollisen dirtin. Ihan minkä vaan oikean dirtin, sensijaan että kaveri hankkisi sen 0-50 euron pyörillä liikkuvan itsemurhan. Saahan sitä tuohon 200 euron budjettiin jonkun helkkarin "täysillä joustaa"-tyyppisen lentopommin, mutta ei kyllä turvallista hyppypyörää. Teräsrunko tietysti kestää paremmin kin alurunko, se on totta. Mistähän kysyjä muuten meinaa hyppiä sen vehkeensä kanssa? 50 eurolla ei hypätä edes omassa sängyssä peittojen päällä.
emmä mä nyt tietenkään millään 0-50 euron pyörällä mitää lentoja tee,semmost ajattelin vaikka keulimiseen ja tämmösee pikku kikkailuun.Kun ei rahat kummiskaan riitä mihinkään kunnon pyörään
No, joka tapauksessa et saa tuohon hintaan pyörää jolla voit kikkailla telomatta itseäsi. Laita pyörään kiinni kerralla kuitenkin enemmän rahaa, niin saat kunnollisen dirtin. Dirttejä löytynee käytettynä edullisesti toisinaan pyöräliikkeistä. Uudenkin dirtin saa tosiaan halvimmillaan 400-500 euron hintaan. Täpäriä et saa alle 1500-3000 euron hintaan mistään, ellet sitten tarkoita "täpäriä", eli rimpulajousilla varustettua halpapaskaa, joka hajoaa alta pahimmassa tapauksessa. Muuten huuto.net ja Mikko.net kannattaa surffailla läpi. Voi löytyä joskus pyörä halvalla sieltäkin. Matkahuollolla perille.
..on samanmoinen pommi, kuin se ruotsalaismarketinkin tappovehje. Mistäpä sitä voisi tietää, kuinka käytettyä pyörää on rankaistu. Alumiinikomponenttien kohdalla virheitä on huomattavan vaikeaa löytää, sillä ne eivät näy päällepäin. Sitten kun menet sillä vähän jossain kikkailemaan, niin joku paikka menee pyörästä rikki. -Kampi, runko, haarukka, tms, ja sitten itketään.. Usein "hieman" tyyriimpiä fillareita jopa kuvataan säännöllisin väliajoin röntgenillä, jotta pystytään minimoimaan välinerikosta koituvan vakavan onnettomuuden riski. Se tosin maksaa "riittävästi" ettei vähän ajavalla, tavan pulliaisella ole useinkaan varaa/tarvetta semmoiselle operaatiolle. Myös, varsinkin kilpailutasolla erilaisten hiilikuituisten maantiepyörien komponentteja kuvaillaan usein säännöllisesti. Jos ei ole varaa semmoiseen, kannattaa unohtaa käytetyt hyppypyörät. Käytetty dirtti on usein myös kaikilta muiltakin osin aivan finaalissa.
Hiilikuitupyörä on syytäkin kuvata tasaisin väliajoin. Ihan tervettä onnettomuuden pelkoa ilmassa nimittäin hiilarikuskeilla. Hiilikuitu on kaikin puolin mahdollisimman paska materiaali pyörän osiin joiden pitäisi kestää vääntöä, rasituksia, iskua jne. Mitään niin turhaa ei olekaan vielä keksitty kuin hiilikuitu polkupyörän rakenteissa. Se on kaikin puolin arveluttava, epäkelpo, kallis, tarpeeton ja vaarallinen materiaali. Itse asiassa kallis hiilikuituosa tekee pyörästä yhtä vaarallisen kuin Bilteman pyörät ovat ilmankin hiilikuitua. Edelleenkin hiilikuitu kannattaa kiertää kaukaa. Sen helkkarin hiilikuituhaarukan voi aina vaihtaa aluhaarukkaan ja hiilikuitua kannattaa välttää muutenkin. Ihan tarpeetonta high tech-intoilua ja ihan väärässä paikassa. Succiksissaan kisaa ajelevat huonon minäkuvan omaavat velliperseet tarvitsevat hiilikuitua uskottavuutensa pönkittämiseen, kaikki muut omaavat riittävästi miestä tyytyä luotettavampiin materiaaleihin. Minä en tarvitse hiilikuitua kyrpääni kasvattamaan. Ei se maantiellä kovaa ajaminen ole hiilikuidusta kiinni. Eikä sillä ole mitään väliä pyörän painonkaan suhteen. Arvaa kumpi painaa enemmän vaa'alla, kuski vai pyörä? Hyvällä alupyörällä pääsee ihan yhtä lujaa kuin sillä hiilikuituhilavitkuttimella. Itse asiassa alukuski jatkaa matkaansa kun tarpeettoman modernilla kyrvänjatkeella ajeleva kuski jää pyöränsä kanssa tien sivuun hiilikuidun hajottua alle. Ehkä tämän vääntämisen hiilikuidusta voi päättää kaikin puolin tähän.
"Hiilikuitupyörä on syytäkin kuvata tasaisin väliajoin. Ihan tervettä onnettomuuden pelkoa ilmassa nimittäin hiilarikuskeilla. Hiilikuitu on kaikin puolin mahdollisimman paska materiaali pyörän osiin joiden pitäisi kestää vääntöä, rasituksia, iskua jne." Se, miksi kuvattavat pyörät maantiekilpatasolla ovat hiilikuitua, johtuu lähinnä siitä, ettei kukaan vakavasti kilpaa ajava talli ole harrastanut kuskiensa pyörissä alumiinia enää jokseenkin pitkään aikaan. Samankaltaisessa kilpailutason jyynäämisessä myös se, muka niin kestävä materiaali -alumiini, on aika heikoilla. Fillarin pitäisi olla kestävyytensä lisäksi myös mahdollisimman kevyt, joten hiilikuitu on hyvä materiaali, varsinkin kun ajetaan kilpaa. Olen kuullut myös kevlarkuitujen käytöstä lähinnä kokeilumielessä, mutta kuitenkin hiilikuidun oikeaoppisella käytöllä saavutetaan tällä hetkellä paras kestävyyden, jäykkyyden ja keveyden suhde, siksi se on niin hyvä materiaali fillareihin. Jos meinaat että keveämpien, "hifi"alumiinirunkoputkien ohentaminen on syypäänä runkojen heikkoon kestävyyteen, olet varsin väärässä. Ylimääräistä metallia otetaan rungoista sieltä missä sitä ei tarvita. Täten runko pitää suunnitella huomattavasti tarkemmin, verraten "varman päälle" tehtyihin. Paremmissa rungoissa käytetty paremman suunnittelutyön määrä maksaa, joka sitten heijastuu suoraan hintoihin. Näin, rankasti yksinkertaistettuna, siis puhutaan kuitenkin yllätyksellisesti aikalailla yhtä kestävistä raameista. Suunnittelutyön määrä ja taso periaatteessa ratkaisee rungon kestävyyden, jota taas sitten tasoittaa halvempien runkojen kohdalla suuremmat käytetyt materiaalimäärät. Toki vaihtelua löytyy verraten valmistajia keskenään. Elikkäs: -Vähän suunnittelutyötä=paljon metallia=painava ja halpa runko. -Paljon suunnittelutyötä=vähän metallia=kevyt ja kallis runko. Kalliin alurungon rikkoutumisen syynä on huono suunnittelu. Ihan sama pätee myös halvempiinkin, ei niin hifirunkoihin, jos siis rungon rikkoutumiseen johtavia muita muuttujia ei oteta tässä nyt huomioon. Suunnittelutyön laatu ratkaisee ja myös halvempi raami menee poikki ihan samalla todennäköisyydellä, kuin kalliimpikin.