Meikänainen otti ja laihdutti Atkinsilla ja yleensä vähähiilarisella 25 kiloa rapisten pois. Tuo määrä lähti kahdeksassa kuukaudessa. Kaikki arvot ovat kuitenkin ihan ok. Vain kolesteroli on hieman yläkantissa, mutta normaalin rajoissa. Kaikki muukin on chekattu.
Mutta... mikään ei olisi täydellistä, ellei yksi ongelma olisi syntynyt. Olen napsinut vähän liikaa min. 85 % suklaata ja nyt olen siihen aivan koukussa. Monien kuukausien ajan päivässä on mennyt kokonainen 100 gramman levy. Ihme kyllä, se ei ole lihottanut. Mutta totta on, ettei se tee hyvää varsinkaan hiuksille. Ei silti, toisaalta veriarvoissa en ole nähnyt mitään muutoksia sen takia.
Apua! Onko tämä nyt ihan "oikea" riippuvuus vai syntyykö näin nopean ja rajun laihduttamisen takia tuollaisia pakkomielteitä? Ja tietenkin se klassinen kysymys: miten päästä eroon? Melkein pelkään sitäkin, että jos luovun suklaasta, alan taas napsia ja lihon.
Muilta osin olen pitänyt kiinni vähähiilarisesta ruokavaliosta (noin tuhdissa suklaassa hiilareita ei ole paljon), mutta tämä "heikkous" on saatava päiväjärjestyksestä pois ennenkuin tilanne riistäytyy käsistä.
Ystävällisiä neuvoja? Kokemuksia?
Nyt laiha, mutta suklaariippuvainen
Susanna L.
5370
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
toimii mukavasti piristeenä mikä on toisaalta hyvä asia, mutta toisaalta taas huono. Kuten myös kahvi ja tee ovat piristeitä, ne saattavat saada stressihormonit liikkeelle (ainakin uskon näin). Luulen vähän myös että itse suklaan rasva ei ole se, joka finnit aiheuttaa vaan se stressihormonien purkausreaktio. Tuollainen on tosi vaikeaa. Vaikka kuinka pääsisi jostain riippuvuudesta hienosti eroon, tulee kuitenkin se sijaisväline jostain. Mullaki menee melkein puol levyy suklaata päivässä ja siihe päälle kuppi tai pari kaakaoo ja vaahdotan myös muutaman desin verran kermaa kaakaojauheen kanssa. Ihan uskomaton riippuvuus siis. Kiinnostaisi todella tietää, että onko jokainen ihminen kuitenkin jollain tavalla jostain asiasta riippuvaisia. Että onko tällaisesta mahdollisuus päästä koskaan eroon sitten kun stressi mahdollisesti lievittyy :D.
yli neljä vuotta VHH-ruokavaliolla ja täytyy sanoa, että mitään himoa tai riippuvaisuutta ei ole enää jäljellä. Ei edes tuoksut saa aikaan mitään haluamisreaktiota. Suklaata tai muutakaan makeaa en edes ajattele ja sen näkeminen ei aiheuta mitään reaktioita. Sukaalahan ei edes tuoksu. Samoin on tuoksujen laita. Tuoreen leivän, pullan tai leivonnaisten tuoksu ei myöskään herätä mitään intohimoja niinkuin ennen. En kyllä koe olevani mistään riippuvainen. Jos syön joskus tilaisuuden emäntää miellyttääkseni palan täytekakkua niin se vaan maistuu turhan makealta eikä aiheuta mitään reaktioita, että tätä pitäisi saada lisää.
en ikinä ajattelekaan vhh:ta, jos se tappaa kaikki haluamisreaktiot, intohimot, riippuvuudet ja tuoksut.
,Ja Addiktioitten päätepiste on se jota kutsutaan kadotukseksi ! Aloittajalla ei ainakaan tahdonvoimaa puutu jos on saanut noi monta kiloa pudotettua painoaan ! Nyt se sama tahdonvoima työstämään suklaa-riippuvuutta ja BINGO !
välttämättä tarkoittanut ruokariippuvuutta. Riippuvuuksia voi tulla muihinkin asioihin, kuten nettiin, tupakkaan, alkoholiin, pelaamiseen yms. Hain ihan sitä, että onko jokainen ihminen jollain tapaa jostakin asiasta riippuvainen ja käyttää sitä asiaa stressinhallintakeinona.