Saako mielestänne kumppanille huomauttaa hienotunteisesti, jos tämä on huomattavasti lihonut? Ja mainita, että hoikempi olemus olisi mukavampi?
Käytiin tässä tuttavaporukalla keskustelua aiheesta. Tässä tapauksessa erään miehen vaimoke oli lyhyessä ajassa lihonut n. 25kg ja on jo selvästi ylipainoinen. Se häiritsee miestä, mutta hän ei uskalla asiasta sanoa, jottei pahottaisi toisen mieltä.
Joku oli sitä mieltä, että asiasta pitäisi sanoa suoraan, vaikka se loukkaisikin. Ehdotin, että mies pyytäisi naista lenkille mukaan, tekisivät yhdessä terveellistä ruokaa.. tms.
Miten on, voiko tuollaista asiaa täräyttää päin näköä?
Saako huomauttaa?
sininen_sitruuna
38751
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
tarkkailu on velvollisuus.
koska se on täysin tämän naisen oma asia. Hän varmasti itse tietää mikä hänelle on parasta. Ja olisihan se tietysti hyvin loukkaavaakin huomauttaa tuonkaltaiseta asiasta.
Saa. Kumppanine fyysinen miellyttävyys on osa sitä elämänlaatua jota ainakin itse haluan kokea... ja miksei myös mahdollisuuksien rajoissa itse tarjota kumppanilleni. Täydelliseksihän ketään ei ole luotu eikä tarvitsekaan, mutta kohtuus... kohtuus.
... sä itse sen muotoilisit? :) *Jumalautsi mikä sotanorsu nykyään oot, nyt loppu se suklaan ja yrttivoipatongin mussuttaminen ja perse ylös sieltä sohvalta..*
Saamari kun tuo kaunopuheisuus ei ole noissa tilanteissa todellakaan valttini. Joku sellainen suorasukainen "Tiedätkö, sun nykyinen tukevuutes ei enää oikein miellytä mua" ja siitä sitten lautasia ja kattiloita väistellessä voi jatkaa että "... mut me voitais tehdä asialle jotain yhdes, eikö vaan kulta?" Jumantsuikka kun on epäreilua kun alkoholia salaa tissuttelevan miehen saa kiinni alkometrillä mutta mitään chocometriä ei ole ole jolla sais naisen kiinni mässyttelystä.
Ei kai kukaan ole niin aivokuollut, etteikö itse ymmärtäisi lihoneensa. Kaikki eivät tietenkään välitä itse asiasta, mutta entäs jos kumppani välittää? Onko se liian ulkokultaista? Saako siitä sanoa? Jos saa, niin onko siitä oikeus loukkaantua? Minusta asiasta saa sanoa. Tosin olisi kannattanut sanoa jo 20 kiloa aiemmin, niin asia olisi ollut helpommin korjattavissa. Silloin olisi vielä lenkkeily ja terveellinen ruokavalio voinut hoitaa ongelman. 25 kiloa ei puhumatta hoideta.
Tässä tapauksessa kyse on sellaisesta.. mitenhän sen kauniisti mainitsisi.. öö.. khmm.. pirttihirmutapauksesta.. joten oletan, että mies on katsonut paremmaksi olla hiljaa vaan. Jos ajattelisin asiaa muutaman kilon kohdalla, niin saattaisin itsekin vetää herneet nenään. Tai olen vetänytkin, mutta olin tuolloin itse kuitenkin silti hoikka. 177cm/57kg ja lihoin 62kg:n, jolloin entinen kumppani asiasta huomautti.. Tuollaisesta kilomäärästä kyllä pitäisi uskaltaa sanoa, mutta taitaa olla tässä tapauksessa se sanamuoto hieman hukassa..
Niin, se sanamuoto. Täytyisi osata ilmaista asia mahdollisimman hienotunteisesti. Ja minusta jutun juoni on myös siinä, että kun asiaan puututaan ajoissa, se ei pääse kasvamaan mahdottomiin mittoihin. Tosin esimerkkitapauksessasi mies niittää sitä mitä on kylvänyt. Mitäs otti pirttihirmun naisen.
Tottahan se on, että olis siinä ennen kymmenen kilon rikkoutumista voinut asiasta sanoa.. Mutta sitten jos toinen on oikein itsepäinen, niin sitähän alkaisi mättämään entistä enemmän pöperöä naamariin.. ihan vaan sen takia, että on kovin loukkaantunut muutaman kilon takia. ;) (Okei.. minä tein näin. Kestin 2 päivää herkkuja ja olla tekemättä mitään.. ) Tämä kai on sellainen vaikee, vittumainen, mutta perkeleen ihana - nainen. :D Kuten me kaikki naiset.
Minusta se kuulosti ihan joltain Salkkareiden Salla Mattilalta; paksulta pirttihirmulta, ilmestyskirjan pedosta seuraavalta. ;-)
... ehkä se sitten on jotain sellaista. :)
Niillekin riittää ottajia jonoksi asti. ;-)
... että miksei sitä jonoa ole täällä! :D No en ollut ihan tosissani, mutta meitähän on niin moneksi. :)
..ja pitääkin huomauttaa!! ..siis jos OIKEASTI välittää toisesta. Toki tämä tulee tehdä kahden kesken ja asiallisesti, mutta rehellisesti.
Suosin suoraa puhetta, toisin kuin eräs joka harrastaa piilovittuilua puhuessaan minulle.
riippuu siitä mistä lihominen johtuu.
... johtuu pelkästä syömisestä ja liikunnan totaalilopettamisesta.
että tämä vaimoke itsekkin on huomannut asian. Ei 25 kg ihan niin vaan tyhjästä ilmesty. Mutta oishan se kivempi saada tietää etukäteen eikä sitten sen jälkeen kun on läskiensä takia tullu jätetyksi.
... mutta käsittääkseni suhtautuu itse asiaan melko rennosti, eikä ilmeisesti välitä kiloistaan. Saattaa vitsailla, että kun on tuo takamus levinnyt niin tarvii ostella isompia farkkuja. yms..
On se että asiasta puhutaan muiden kanssa. Ei ihme että nainen lihoo jos mies ei uskalla sanoa naiselle mitään. Taitaa olla myös niin että nainen täyttää ruokanautinnoilla ne muut puuttuvat nautinnot parisuhteessaan.
... ymmärrän tämänkin näkökannan. Ja tottakai loukkaa. Tämä aloitus lähinnä tuli asiasta mieleen, ja ylipäätään mielenkiinnosta kyselen, että miten ihmiset toimisivat tämänkaltaisessa tilanteessa tai esittäisivät asian toiselle. Syitähän voi olla monia, mutta kaiken järjen mukaan ihmisen itsehän pitäisi tiedostaa milloin alkaa paisumaan tolkuttomasti ja tehdä asialle jotain.
Onko lihominen silloin hyväksyttävämpää, jos on onneton parisuhteessaan eikä nosta kissaa pöydälle? Kohta joku turnipsi alkaa taas puhumaan masennuksesta lihomisen syynä. Aivan kuin 40% suomalaisistakin olisi masentuneita.
Mutta ennenkuin lähtee kavereiden kanssa puhumaan niin pitäisi pystyä puhumaan kumppanille suoraan. Muille valittaminen on osoitus munattomuudesta.
kun kai nyt jokainen sen tajuaa itsekin ja halu muuttaa itseään voi lähteä vain itsestä...
No joo.. tajuaa varmastikin. Mutta mun mielestä laihtumiseen ja liikkumiseen, terveelliseen ruokavalioon voi myös innoitaakin toista. :) Liikkumisesta tulee hyvä olo. Paskalla kunnolla ei jaksa kävellä rappusia, energia ei tunnu riittävän mihinkään.. Toiset ei tarvitse kuin pienen kipinän ja toiset taas ei sitten tee asialle mitään, vaikka eivät pystyisi kumartumaan ja ottamaan lattialta edes roskaa ylös. Joo, tulipas tästä nyt sekava.
sanoo. Musta sen voisi kyllä tehdä vähän kierosti, esim. ehdottamalla yhteistä uutta harrastusta. Silloin kun lihoin, niin yksi sukulainen sanoi ihan suoraan, että kylläpäs sulle on tullut valtava perse, ala laihduttaa! Tottahan se oli, mutta loukkaannuin silti ihan hirveästi! :D Ja tavallaan se myös viivästytti mulla sitä laihdutuksen aloittamista, koska tuli vähän sellaista uhmaa, että mitäs se sulle kuuluu. Parisuhteessa se on varmaan vielä monimutkaisempaa... Hyvä kunto ja lihavuus ei aina mene ihan yksi yhteen. Mä lihavana pärjäsin monessakin lajissa laihemmille lajitovereilleni. Mutta ilman liikuntaa tuskin kovin hyvin voi.
... tän oman ajatukseni taustalla. Juuri tuo, että kun siitä sanoo ja toinen siitä verisesti loukkaantuu, tapahtuuko silloin kenties sitten vastakkainen reaktio.
tietää, miksi nainen on lihonut. Naisella voi olla vaikka kilpirauhasen vajaatoiminta, joka voi aiheuttaa lihomista tms. Onko nainen itse huomauttanut asiasta? Onko hän itse huolissaan siitä? Vaivaako häntä jokin muu? Naisen on helpompi sanoa miehelle lihomisesta. Nainen loukkaantuu helpommin, joten miehellä on vaikeata sanoa asiasta. Ei mielestäni kannattaisi sanoa suoraan. Mieluiten ehdottamallasi tavalla.
Kyse ei ole terveydellisistä syistä, on tutkittukin. Sitähän minä en voi tietää, vaivaako häntä mikä muu asia sitten, kovin huolissaan hän ei itseasiasta ainakaan vaikuta olevan tai ei ainakaan anna sellaista kuvaa ulospäin. Tuo on totta, miehet ei loukkaannu välttämättä tälläisissä asioissa läheskään niin helposti kuin naiset.
hienotunteisesti. Helpoimmin se käy sillon jos toinen ottaa asian itse jollain tavalla puheeksi. Oon mä parille miehelle asiasta sanonut eikä ne oo vetäny hernettä nenään, vaan pudottaneet painoaan ja olleet tyytyväisiä uuteen kevyempään olomuotoonsa.
... siitä kyllä olisi luontevampaa puhua, jos toinen ottaisi asian itse puheeksi. Miten sinä itse noille miehille asian ilmaisit, jos saa kysyä?
oli työterveyslääkäri huomauttanut että on vähän ylikiloja ja sit ne ihmetteli sitä ja sanoin ett kyllähän se bmi hieman korkee on jos ite lasket.
... tuo sitten menikin varmaan melko kivuttomasti. Vaikutti ainakin ihan asialliselta huomautukselta, josta nyt ei olettaisi ainakaan paljon suuttuvan.
tapa varmaan millon vaan sillon kun asianomainen ite asiasta sanoo. Kyllähän suurin osa se itekin jotenkin huomaa.
tuo vaikuttaa. Kiitokset, mie lähen koettaa jos unta sais.. pitäisi taas olla viideltä menossa lujaa vauhtia. :)
Hurjan aikaisin joudut nousemaan.
niin kannattaa jo huomauttaa,nääs saattaa olla sairaudesta kyse.
Oikea välittäminen on sellaista, jossa toinen jää elämään pidempään, aikavyöhykkeellä missä hyvänsä. On se toinen josta oikeasti välittää vaikka toisen "omaa", niin rohkeasti vaan sanomaan miten asiat oikeasti on, jollei toisen oma osaa asiasta ystävällisesti sen "rakkaan" pelosta johtuen huomauttaa. Ei en tarkoita "pettämistä" vaan asioiden sanomista niin kuin ne on tilavuudeltansa tukevoitumaan alkamassa olevien kohdalla, ystävällisesti.. En sanoisi tietenkään lihavalle että läski hoi, samoin kuin röökinikotiiniuhriaddiktoituneille että kaannattaako kuolla kupsahtaa 10 v. ennen suunniteltua keskivertokuolleisuutta, eikö olisi mukavempaa voittaa kultaa ja kunniaa ja nauttia elämästä vielä eläkepäivilläkin...