Suomi kaukana tasa-arvosta

Naisia syrjitään monin eri syin työelämässä Suomessa kansainvälisesti mitaten. Korkeakoulutetuista naisista suuri osa työvoiman ulkopuolella 26.4.2009 4:30 A A Marjukka Liiten Helsingin Sanomat Työvoiman ulkopuolella olevien naisten osuus on suurin Suomessa, kun vertailussa ovat korkeakouluista viisi vuotta sitten valmistuneet yhdeksässä Euroopan maassa. Kun suomalaisnaisilla osuus on 13 prosenttia, esimerkiksi Norjassa se on neljä, vaikka tuntuva osa korkeakoulutetuista on siellä perheellisiä. Siinä missä suomalaisnaiset ovat kokonaan poissa työelämästä, norjalaiset onnistuvat yhdistämään työn ja perheen. Selitys ei löydy tutkimuksen tekijöiden mukaan joustavista työajoista, sillä naisten osa-aikatyö on yhtä vähäistä kummassakin maassa. Professori Osmo Kivinen ja erikoistutkija Jouni Nurmi Turun yliopistosta selostavat tutkimustaan tuoreessa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. Suomesta mukana oli yli 2 500 yliopistoista ja ammattikorkeakouluista valmistunutta. Suomessa, Saksassa ja Norjassa aktiivityövoiman ulkopuolella olo liittyy vahvasti perhesyihin. Naiset ovat jääneet huolehtimaan jälkikasvusta 4–5 kertaa useammin kuin miehet. Eurooppalainen vertailu ei tue muutenkaan käsitystä Suomesta tasa-arvon mallimaana. Korkeakoulusta valmistuneiden riski kokea uransa alkuvuosina työttömyyttä on naisilla miehiin verrattuna yli kaksinkertainen Suomessa. Koko aineistossa vastaava riski on puolitoistakertainen. Norjassa, Hollannissa ja Ranskassa eroa tuskin havaitsee. Etenkin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla naisilla ura urkenee hankalammin kuin miehillä. Ammattiasemalla mitattuna sukupuolisyrjintä on Suomessa tutkijoitten mukaan länsieurooppalaisen mittapuun mukaan huomattava. Naiset ovat Suomessa miehiin verrattuna harvemmin ammattihierarkian yläpään asemissa ja useammin korkeakoulutusta muodollisesti vastaamattomissa työntekijäammateissa kuin muissa tutkituissa maissa. Suomi on Ranskan rinnalla "diskriminaatiovertailun" kärjessä, kun vertailussa on palkkaus. Viiden vuoden kuluttua valmistumisesta korkeakoulutetut suomalaismiehet ansaitsevat keskimäärin viidenneksen enemmän kuin naiset. Kun otetaan huomioon esimerkiksi aseman vaikutus, jäljelle jää vielä runsaan kymmenen prosentin "sukupuolilisä". Suomalaismiehistä 36 prosenttia ja suomalaisnaisista 29 prosenttia koki ansiotasonsa odotuksiin vastaavaksi. Vain Norjassa on samansuuruinen sukupuoliero. Työn ja perhe-elämän sovittelu sujuu odotetusti suomalaisnaisista 49 prosentilla, mutta suomalaismiehistä 59 prosentilla. Esimerkiksi Ranskassa naiset olivat miehiä useammin sovitteluun tyytyväisiä. Tutkijat ihmettelevät, että havaituista sukupuolieroista huolimatta naiset ja miehet ovat kutakuinkin yhtä tyytyväisiä työhönsä – myös Suomessa. Suomalainen työelämä kuitenkin palkitsee korkeakoulutettuja naisia melko huonosti, vaikka pystyy monilla aloilla hyödyntämään hyvin heidän "osaamispääomaansa", Kivinen ja Niemi päättelevät. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Korkeakoulutetuista naisista suuri osa työvoiman ulkopuolella/1135245457580
4173
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

kelan maksama peruspäiväraha/työmarkkinatuki on sama sukupuoleen katsomatta.

Äänestä

No,nainen mokaa helpommin.Johtuen miellyttämisentarpeestaan.Jos nainen on ahdingossa,se jopa näkyy.Jos tarve miellyttää on tytär-isällistä,kaikki muut naiskolleegat ovat vaarassa.Siksi on kovat palikat kun töihin otetaan uutta naisalaista.Jokainen nainen voi oppia omat elekielensä ja varmistaa hyvän ulosannin testaustilanteissa.Itsellä haittoina hiljaisuus ja nysväröinti,jos jollain toisella on puhetulva.Sellaisetkin helposti yhdistetään leikkimökkileikkeihin. Skarppaukseen ei sillai pääsekään koskaan,mutta naisella on oikeus normaaliin työmenestykseen,hyvällä suojalla kähmäilyä vastaan. Palkkaan vaikuttaa miehillä se,että kovemman fyysisen kondiksen avulla pystyy oikeasti suorittamaan myös tilastokirjanpidossa tehokkaammin,ihan 5minuutin panos-mittatuloksin.

Äänestä
  • nimenomaan suomalaisnaiset olisivat erityisen miellyttämishaluisia? Ei uskoisi, kun lukee tämänkin palstan äijänkäppänöiden juttuja.

    Äänestä

  • heh heh .

    väittää että kirjoitti:

    nimenomaan suomalaisnaiset olisivat erityisen miellyttämishaluisia? Ei uskoisi, kun lukee tämänkin palstan äijänkäppänöiden juttuja.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


naisia syrjitään kirjoitti:

Naisia syrjitään monin eri syin työelämässä Suomessa kansainvälisesti mitaten. Korkeakoulutetuista naisista suuri osa työvoiman ulkopuolella 26.4.2009 4:30 A A Marjukka Liiten Helsingin Sanomat Työvoiman ulkopuolella olevien naisten osuus on suurin Suomessa, kun vertailussa ovat korkeakouluista viisi vuotta sitten valmistuneet yhdeksässä Euroopan maassa. Kun suomalaisnaisilla osuus on 13 prosenttia, esimerkiksi Norjassa se on neljä, vaikka tuntuva osa korkeakoulutetuista on siellä perheellisiä. Siinä missä suomalaisnaiset ovat kokonaan poissa työelämästä, norjalaiset onnistuvat yhdistämään työn ja perheen. Selitys ei löydy tutkimuksen tekijöiden mukaan joustavista työajoista, sillä naisten osa-aikatyö on yhtä vähäistä kummassakin maassa. Professori Osmo Kivinen ja erikoistutkija Jouni Nurmi Turun yliopistosta selostavat tutkimustaan tuoreessa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. Suomesta mukana oli yli 2 500 yliopistoista ja ammattikorkeakouluista valmistunutta. Suomessa, Saksassa ja Norjassa aktiivityövoiman ulkopuolella olo liittyy vahvasti perhesyihin. Naiset ovat jääneet huolehtimaan jälkikasvusta 4–5 kertaa useammin kuin miehet. Eurooppalainen vertailu ei tue muutenkaan käsitystä Suomesta tasa-arvon mallimaana. Korkeakoulusta valmistuneiden riski kokea uransa alkuvuosina työttömyyttä on naisilla miehiin verrattuna yli kaksinkertainen Suomessa. Koko aineistossa vastaava riski on puolitoistakertainen. Norjassa, Hollannissa ja Ranskassa eroa tuskin havaitsee. Etenkin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla naisilla ura urkenee hankalammin kuin miehillä. Ammattiasemalla mitattuna sukupuolisyrjintä on Suomessa tutkijoitten mukaan länsieurooppalaisen mittapuun mukaan huomattava. Naiset ovat Suomessa miehiin verrattuna harvemmin ammattihierarkian yläpään asemissa ja useammin korkeakoulutusta muodollisesti vastaamattomissa työntekijäammateissa kuin muissa tutkituissa maissa. Suomi on Ranskan rinnalla "diskriminaatiovertailun" kärjessä, kun vertailussa on palkkaus. Viiden vuoden kuluttua valmistumisesta korkeakoulutetut suomalaismiehet ansaitsevat keskimäärin viidenneksen enemmän kuin naiset. Kun otetaan huomioon esimerkiksi aseman vaikutus, jäljelle jää vielä runsaan kymmenen prosentin "sukupuolilisä". Suomalaismiehistä 36 prosenttia ja suomalaisnaisista 29 prosenttia koki ansiotasonsa odotuksiin vastaavaksi. Vain Norjassa on samansuuruinen sukupuoliero. Työn ja perhe-elämän sovittelu sujuu odotetusti suomalaisnaisista 49 prosentilla, mutta suomalaismiehistä 59 prosentilla. Esimerkiksi Ranskassa naiset olivat miehiä useammin sovitteluun tyytyväisiä. Tutkijat ihmettelevät, että havaituista sukupuolieroista huolimatta naiset ja miehet ovat kutakuinkin yhtä tyytyväisiä työhönsä – myös Suomessa. Suomalainen työelämä kuitenkin palkitsee korkeakoulutettuja naisia melko huonosti, vaikka pystyy monilla aloilla hyödyntämään hyvin heidän "osaamispääomaansa", Kivinen ja Niemi päättelevät. http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Korkeakoulutetuista naisista suuri osa työvoiman ulkopuolella/1135245457580

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu