ei ollutkaan ihannemieheni. Luulin, että haluan miehen, joka puhuu ja pussaa. En mitään suomalaista paljon parjattua perusjunttia, joka ei saa sanaa suustaan, vaan sellaisen joka osaa puhua tunteistaan, osaa keskustella jne. Voi pyhä kiesus. Löysin sitten sellaisen tunteistaan puhuvan, tunteitaan näyttävän miehen ja tämä on ihan hirveää! en jaksa enää kuunnella sitä vuodatusta ja sitä angstista tunteiden analysointia! ja kun nyt tuntuu tältä, ja eilen tuntui tuolta, ja nyt on ihan ehdottomasti sellainen tunne ja voi herran pieksut! Ja kuinka hän ei ymmärrä itsekään itseään ja koskaan ei ole tuntunut tältä ja...iiiiiikkkks! multa menee hermot! miten mies ...tai kukaan!...voi olla tuollainen? Olen ajatellut, että hän on vähän tyhmä.
Mistä löytäisin ihan tavallisen...TAVALLISEN...miehen. Putkiaivo, hyvä itsetunto ja tietää mitä elämältään haluaa.
siis tämä mies, josta puhun on yli 40v. järkyttävää minusta. Luulin, että ikä toisi viisautta ja kypsyyttä, mutta niin ei olekaan.
ei tästä sen enempää. Ottaa vain päähän kun tuhlasin aikaani tällaiseen. pettynyt olen. Mutta tämäkin kai piti vain läpikäydä. kaikkea ei voi saada.
Mukavaa kevättä kaikille ja tavalliset miehet kunniaan! :-)))
Höpöttävä mies
kaikenlaista
3554
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Yhdistät nyt väärät asiat toisiinsa. Ei puheliaisuus tarkoita, että ihminen kertoo yleisesti myös tunteistaan. Suurin osa puheliaista miehistä on hyvin vaitonaisia päänsä sisällä ulapan alla tapahtuvista liikkeistä. Tämän tiedän, koska olen itse mies ja kaveripiirissä on kaikenlaista tapausta. Mielipiteeni on, että tuo kuvaamasi mies ei omaa ns. tunneälyä, että kykenisi ymmärtämään omia tuntojansa ja käsittelemään niitä järkevästi. Et tule löytämään tuolta kannalta parempaa miestä katselemalla sen paremmin niitä, jotka eivät puhu mitään kuin hölösuitakaan, koska se ei ole syy eikä seuraus huonon tunneälyn asiassa. Eli arvioi jatkossakin jokainen tapaus erikseen.
Siinäpä se! Jos ei jakseta kuunella, miltä nyt ja nyt tuntuu niin.... nehän seurauksest jo tiedetään. Hyvä vaan jos joku puhuu tunteistaan vaikka sitten kuuroille korville, mutta pääasia että puhuu. Ja jos jaksaa kuunella, voi joskus saada kuulla jotain sieltä pään sisimmästäki kolkasta.
juuri näin.