Voiko jatkua?

Kuulostaa kovasti siltä, että partnerisi on masennuksen kourissa (Sairas, eikä välttämättä voi asialle itse mitään). Sitä ei ihminen aina itse tajua kuinka masentunut on. Suosittelen avun hakemista ennenkuin selkäsi katkeaa.

Jos tilanne olisi toisin päin, eli "Väsyttää" olisi ollut nainen ja kertonut miten asiat kotona sujuu, tuskin kukaan olisi ehdottanut, että hänen miehensä on masentunut?

Tarina on hyvin tuttu minulle ja muillekin naisille, eli miestä on vaikea saada motivoitua tekemään yhtään mitään yhteisen kodin hyväksi. Joillain ihmisillä se vain on niin. Kuvittelevat, että se toinen aina vain jaksaisi ja jaksaisi tehdä töitä kodin tai vaikka parisuhteenkin eteen ilman, että hänen itse täytyisi nähdä vaivaa asian eteen.

Näiden henkilöiden kohdalla ei kovinkaan usein toimi vanha taktiikka "jätän-tiskit-tiskaamatta-viikon-ajaksi-ja-toivon-että-toinen-tekee-sen", koska heidän ajatuksensa saattaa olla, että se tekee, jota häiritsee. Eli jos sinua häiritsee likaiset alusvaatteet, niin sitten sinä peset niitä puhtaiksi. Sama siivoamisen ja muiden hommien suhteen.

Erään poikaystävän kanssa aikoinaan asia meni niin, ettei häntä kiinnostanut asumuksensa siisteys, eikä tuo koskettanut minuakaan, koska emme asuneet yhdessä. Tämän miehen mummo kyllä osasi tulla neuvomaan minulle, kuinka sotkuinen paikka pojanpojan asunto on ja että kun kerran minulla on vapaapäivä voisin sen siivota. Tämän hän kertoi samalla, kuin poikaystäväni seisoi itse vieressäni. Mummon mielestä oli kuitenkin täysin selvää, että minä sen tekisin.

Nykyisellä miehelläni oli alkuun näitä "motivoitumisongelmia", mutta niitä ongelmia oli tuolloin myös suhteen muilla saroilla. Nyt kun suhde on kunnossa ja kukoistaa kuin viimeistä päivää (tehnyt niin nyt n.4 vuoden ajan) sujuu arkiaskareetkin yhdessä sujuvasti ja ilman niskojen nakkelua. Miehenikin mielestä asiat ovat nyt paremmin ja on oikeastaan melko tyytyväinen, että on omalta osaltaan löytänyt meidän perheessä "työpaikan".

Minun villi veikkaukseni on se, että naisesi on yksinkertaisesti vain patalaiska, eikä suinkaan masentunut. Kehoittaisin myös juttelemaan vähän syvällisemmin suhteenne voinnista ja sen tulevaisuudesta, koska olette selvästi nyt hakemassa eri asioita.

On varmasti masentunut. Tuo kaikki kertoo siitä, että hän on menettänyt elämänilonsa ja osittain myös halunsa. Siihen ei nyky-yhteiskunnassa tarvitse paljoa, että rupeaa masentumaan. Kaikkialta tulee huonoja uutisia ja tulevaisuus on epävarmaa teki mitä hyvänsä.

Työssä ja opiskelussa stressiä tulee varsinkin, jos ei ole tehtäviensä tasalla. Eli opareita tulee liian vähän ja siitä tunnetaan syyllisyyttä. Alkaa pienellä stressillä ja haluttomuudella ("jätän tämän kurssin, kun ei kaikkea jaksa") sitten jää pari kurssia lisää jne. jne. Tulee tunne, ettei mistään voi tulla mitään ja silloin on jatkuvasti hankalampaa tarttua toimeen. Sitten jäädään sisälle, koska ulkomaailma on ahdistava. Kotona ollaan turvassa mutta median välityksellä ulkomaailmasta tulee masentava kuva. Varsinkin naiset usein ahdistuvat väkivaltauutisista, joilla iltalehtien otsikot herkuttelevat.

Naisesi kaipaa ammattiauttajaa ehdottomasti.
Sinulta hän kaipaa tukea, rakkautta, ymmärrystä ja tsemppihenkeä, ei yhtään syytöksiä eikä ilkeilyjä.

Masennus on hyvin itsekäs tila, koska silloin tuntuu, että kukaan ei ymmärrä ja muu maailma on olemassa vaan viedäkseen järjen. Masentuneen tervehdyttäminen vaatii voimia, epäitsekkyyttä ja positiivista tervettä asennetta. Se on ikäänkuin työtä. Välillä tuntuu, ettei jaksa itsekään. Oma työ, terveys ja hyvinvointi kärsii. Tuntuu kuin puoliso imisi kaikki voimat ja vetäisi mukanaan masennuskierteeseen.

Olet selvästi vahvemmilla, mutta epäilet olevasi myös masentunut. Voit puhua ja neuvotella myös ammattiauttajan kanssa. Olet keskeisessä roolissa. Väsymys ja masennus eivät ole pysyviä tilojaa ja niihin on olemassa myös lääkehoitoja.

Muista ettet voi olla puolisosi psykiatri, eli voit kuunnella häntä kun hän haluaa puhua mutta et voi ruveta neuvomaan häntä tai kyseenalaistamaan hänen ongelmiaan. Jätä se ammattiauttajalle.

Paneutumalla ongelmaan uusin ideoin voimavarasi kuitenkin kasvavat ja varmasti palkintojakin alkaa sadella eli puolisosi alkaa pikkuhiljaa virkistymään. Voi kulua aikaa ja energiaa, mutta ongelma ei missään nimessä ole ylitsepääsemätön. Varmasti puolisosi palkitsee rakkaudellaan, jos annat hänen tehdä niin. Kun tilanne on ohi, on tärkeää ettet kaivele vanhoja ja muistuta ongelmista. Aloitatte pikkuhiljaa uuden elämän.

Tsemppiä ja rutkasti voimaa sinulle! Frasier Cranen sanoin: "Good mental health!"

Onko aina ollut näin vain onko tämä alkanut hiljallee. Vahvasti tuntuu siltä, että naisesi on masentunut (mutta edes itse hän ei ehkä tiedosta sitä.) Yritä jutella hänen kanssaan ja kysy onko hän tyytyväinen elämäänsä?

Jep, tilanne on nyt niin, että laitan tämän mun ukon taksiin tulemaan sinne, hänkin on patalötkö opiskelija (ei koko vuonna yhtään ov:ta) ja tule sinä sitten tänne. Ihan hauskaa meillä on sitten katsoa miten nuo lötköt tulevat toimeen keskenään.

Hän on huomannut hallitsevansa sinua tuolla käytöksellään ja nauttii siitä.