Olen 20 vuotias nainen, asun avoliitossa, kaikki on päälisin puolin hyvin...Mutta mieltäni on ruvennut epäilyttämään mieheni uskollisuus. Oudot kotiin tulo ajat ja muut kummat selitykset, en vain uskalla ottaa itse puheeksi sitä hänen kaa, koska jos olenkin hako teillä.
Eniten asiassa vaivaa paras kaverini jonka menot ovat kummalsina aikoina, esim lounaalle ei hän kerkeä koskaan työkiireien takia, samoin kun ei oma avomiehenikään, vaikka työpaikkamme ovat puolen kilometrin säteellä....
Voihan olla että maalaan vaan piruja seinille...mutta miten kummassa voisin saada tietää jotain, kun en halua häntä syyttää ilman jätkevää perustelua...taikka näyttöä.
Eniten asiassa vaivaa paras kaverini jonka menot ovat kummalsina aikoina, esim lounaalle ei hän kerkeä koskaan työkiireien takia, samoin kun ei oma avomiehenikään, vaikka työpaikkamme ovat puolen kilometrin säteellä....
Voihan olla että maalaan vaan piruja seinille...mutta miten kummassa voisin saada tietää jotain, kun en halua häntä syyttää ilman jätkevää perustelua...taikka näyttöä.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Aika selvä tapaus näyttäis olevan... Ehkä kannattais ottaa asia puheeksi ja katsoa millainen reaktio tulee.
Kandes ihan ensimmäisenä mennä takas kouluun ja opetella kirjoittamaan. Ehkä miehes on kyllästyny "lapseen" ja hakee vähän tasokkaampaa seuraa. Mutta totuushan se on, että jotain hämäräähän miehes touhuaa ja luultavasti vielä kaveris kanssa.
Joopa joo, tuohan olikin juuri se kommentti joka edes jollakin tavalla lämmitti mieltäni.... Jos et tosta saanut selvää kirjoitus virheistä huolimatta, otappa ite se aapinen uudestaan käteen.
No sepä kiva, mutta olen todella hämmästynyt, että sä osaat lukea. Voi voi kylläpä totuus satutti, mutta luehan tekstis uudestaan niin ehkä huomaat useat kirjoitusvirheet. Mä osaan kyllä lukea, mutta tommosta sönkötystä lukiessa ei oikein tiedä mistä kielestä on kyse.
Hassu, että silti kyselet täällä mix miehes pettää sua kun luulis sun jo ihan itsekkin sen tajuavan.
niimpä niin....en tohon jaksa enään edes kommentoida.
En muuten *tietääkseni* hakenut apua täällä kirjotus virheisiini, joten jospas annetaan asian olla.
Neuvojesi uskottavuus aika nollassa,kun katsoo omia virheitäsi.
turha ryhtyä nipottamaan muutamasta yhdyssana yms virheestä...
Kannattaisi kysyä suoraan kaverilta että missä mennään ja kertoa tuntemuksistasi. Avoin keskustelu auttaa kummasti, vaikka olisikin "väärä" hälytys.
Kuules "jOKU", löysääs vähän skragaa ni pääsee kusi valumaan päästäsi!
Kehottaisin sinua olemaan miestäsi ovelampi. Vakoile häntä, paukaise lounastauolla kotiin ilmoittamatta tai mene lounastauollasi kaverisi talolle kyttäämään. Odota miehesi työpaikan pihassa valepuvussa ja lähde seuraamaan häntä lounastauolle.
Kutsu ystäväsi teille kylään ja tarkkaile millaisia he ovat yhdessä. Jätä sanelukone nauhoittamaan ja lähde viemään roskia, siten saat selville mitä he puhuvat poissaollessasi. Juota heidät humalaan niin, että miehesi sammuu ja jututa humalaista ystävääsi hetken. Vihjaile hänelle, että tiedät miehelläsi olevan jonkun toisen. Hän saattaa paljastaa itsensä tai sitten hän tulee mustasukkaiseksi luullessaan miehelläsi olevan vielä jonkun kolmannenkin. Viimeistään silloin tiedät jonkin olevan pielessä, jos paljastuu, että miehesikin on saanut kuulla epäilyistäsi. Miksi SINUN ystäväsi kertoisi miehellesi mitään ellei hänellä olisi oma lehmä ojassa.
Voit tietenkin yrittää myös vanhoilla klassikoilla, tutki taskut yms. mutta ne ovat niin kamalan tylsiä keinoja.
Yhtenä vaihtoehtona on palkata yksityisetsivä miestäsi varjostamaan. Siten saat nopeiten ja varmiten selvyyden miehesi puuhista.
Asiaa ei kannata missään tapauksessa ottaa suoraan puheeksi, koska jos hän ei petä, loukkaat häntä ja jos hän pettää, niin saat hänet vain entistä varovaisemmaksi.
Kyttääminen, vaatiminen ja juonittelu. Noinko sitä hyvää parisuhdetta tavoitellaan?
Kuuluuko kumppania rakastaa vai vahtia?
minä nussi sinnuu takasi päin.sulla mies ei tietää mitään ja saada sama mitta!minä olla musta neekkerimies namibiasta,pitkä muna ja isot kiveksetpussit.rakastaa sinua paljon!
etta, toiset kypsymattomat idiootit pilaavat keskustelun josta voisi kehittya rakentavakin. So what jos on kirjoitusvirheita tai muuta, se tuskin on pointti taalla, kun selvaa varmasti saa. Minulta puuttuu aa:n ja oo:n pisteet tekstistani, mutta jos joku ei ymmarra, antaa sitten olla ymmartamatta. Lopettakaa toisten mollaaminen!!
Jenny, en olisi niinkaan varma, etta poikaystavasi pettaa sinua, epavarmuus kuitenkin tuntuu vaivaavan kovasti. Terveeseen parisuhteeseen ei kuulu juonittelut ja vakoilut sun muut. Meilla avomieheni kanssa oli jonkin aikaa todellinen kriisi, koska han tapailee aina silloin talloin ex-tyttoystavaansa ja en antanut periksi vaan halusin keskustella ja keskustella asiasta niin paljon, etta kuviot todella tulivat selkeaksi minulle. Han tuntui valilla todella hermostuvan tivailustani, mutta loppujen lopuksi kavimme lapi useita hyvia keskusteluita ja minulle varmistui, etta he ovat vain ystavia. Enaan ei tarvitse pahkailla tata asiaa, silla luotan haneen ja suoriin kysymyksiin lopulta tuli suorat vastaukset. Luulen, etta keskustelu kannattaa! Ala aloita syyttavalla asenteella, vaan koittakaa keskustella asioista molempien kannalta ja rauhassa. Terveessa parisuhteessa voi kysya mita vain toisen siita syvasti loukkaantumatta. Jos miehesi ei kesta suoria kysymyksia, vaikka kysymyksille ei ehka olisikaan todellista peraa niin han ei ole arvoisesi. Tuli ehka hieman sekavaa tekstia, mutta luulen, etta sina Jenny ymmarrat pointtini, muista ei niinkaan valia! Any way Merry Christmas for all of you!
Kyttääminen tuntuu olevan pettämistä suurempi synti. Kuitenkin sillä ja vain silä voi saada varmasti haihdutettua myös turhat epäilykset, joita nykyajan valehtelemiseen suorastaan kehoittava ilmapiiri lisää.
Kyttääminen ei voi vahingoittaa toista, jos hän ei saa siitä tietää. Ihan sama kuin uskottomuuden kanssa.Kaikenlainen tonkiminen olkoon siten sallittu, jos on hienotunteinen eikä loukkaa toista puolisoa.
Parisuhteissa tunnutaan edellyttävän luottamusta, mutta sen kääntöpuoli on rehellisyys. Se tuntuu olevan kovasti hakusessa ja se on surullista.
Täytyy myöntää, etten pahempaa virhettä tietäisi tehdä, kun lähteä kyttäämään toisen menoja. Yleensä ihmiset, jotka menevät naimisiin tai elävät vakiintuneessa parisuhteessa ovat aikuisia, ja jokaisella aikuisella on myös parisuhteessa/avioliitossa omakin elämänsä, oma ihan yksityinen sellainen. En nyt suoralta kädeltä tarkoita mitään pettämistä, mutta kyttäys, voi sus siunatkoon. Mitä jo ei mitään ihmettä ookkaan ja sä kyttää toista, niin eikös siinä vähän niinkun luottamus mene puolin ja toisin. Omasta mielestäni täydellinen floppi, eli älkää kukaan tehkö kyseistä virhettä. Kyttäys, huh,huh. Mut jouluja siitä huolimatta..
Kyttääminen on seurausta uskottomuutta suosivasta ilmapiiristä. Toisella puolisolla on esim. syystä tai toisesta saattanut kehittyä voimakas epäluottamus toista puolisoa kohtaan, vaikka mitään kovin konkreettista näyttöä uskottomuudesta ei olisikaan. Puoliso saattaa esim. koko ajan kuitenkin käyttäytyä jotenkin oudosti. Avioliitto on voinut ajautua sellaiseen tilaan, että puoliso ihmettelee kuka on se ihminen kenen kanssa olen ollut naimisissa parikymmentä vuotta. Epäilysten johdosta toinen puoliso haukkuu toista hulluksi ja kehoittaa menemään psykiatrille. Tämäkin on kuitenkin myös uskottomien puolisoiden tyypillinen vastaus epäilyihin.
Avioliitto on tässä tilanteessa oikeastaan aika finaalissa, mutta epäilevän puolison on vaikea ottaa eroa pelkästään epäilystensä pohjalta. Jospa hän kuitenkin on vain vainoharahainen. Siihen ei kuitenkaan voi luottaa että toinen puoliso tunnustaisi uskottomuuden.
Summa summarum. Jos luottamus on jo mennyt, kyttäämiseen on kehittynyt tarve. On mustavalkoista tuomita kyttääminen. Se on asiantuntijoiden mukaan luonnollinen reaktio voimakkaiden epäilyjen synnyttyä ja tarjoaa murheen laaksossa vaeltavalle epäilijälle aktiivista toimintaa. Se mitä toinen ei tiedä ei voi häntä luonnollisesti vahingoittaa. Kyttääminen on siis tehtävä hienotunteisesti mahdollisimman paljon toisen yksityisyyttä kunnioittaen. Kuka meistä on valmis heittämään ensimmäisen kiven tässäkään asiassa?
Asia erikseen on kyttääminen, jos mitään epäilyjä ei ole kehittynyt. Silloin kyttääminen on toki älyvapaata. Epäilythän kuitenkin monta kertaa syntyvät siitä, kun pettävä puoliso on jollain lailla liian huoleton. Sivusuhde on esim. jo jatkunut jonkin aikaa ja pettämisestä on tullut rutiinia.Ei jaksa ola varovainen kaiken aikaa.
Edelleen olen sitä mieltä, että kyseinen kyttäys-metodi on täysin ala-arvoista puuhaa. Jos kaksi aikuista ihmistä on yhdessä, niin keskustelu pitäisi olla se foorumi, jota käydään. Kyttäyksellä ei saa aikaan kuin pahaa oloa ja epäluuloa.
Jos arveluttaa toisen pettäminen, niin suora kysymys ja siihen vastaaminen ovat aikuisten ihmisten välillä käytävää kommunikaatiota. Edelleenkin tuomitsen kyttämisen. Jätettäköön se alue mustasukkaisille epäilijöille, jotka eivät antaisi mitään omaa elämää toiselle puoliskolleen parisuhteessa. Ja se jo sinällään on tuomittavaa. Eihän kukaan voi toista ihmistä omistaa, ei edes kyttäämällä. Edelleen joulun toivotuksia..
no voi jumbe jambe!
kyttäys ja tarkkailu on ainoa keino saada selvyys asiasta. pettäjä harvemmin sitä kysyttäessä kertookaan.
sattuipa itsellenikin tässä muinoin että epäilyksen siemen tuli ja se voimistu viikottain. kysyin asiasta että onko joku toinen, ja vastauksen sain ettei tietenkään. sitten aikaa kului, mutta epäilys vain kasvoi.. johtuen puhelimen äänettömällä/sammuneena olemisesta, ym pienistä yksityiskohdista.
no eräänä iltana kun oli taas puhelin äänettömällä, tuli textiviesti(kyttäsin puhelinta tarkoituksella) ja pyysin saada lukea sen. se oli kuulemma väärään os lähetetty kun nro ei sanonut rakkaalleni mitään. no siinä luki että "Taidat olla jo nukkumassa kulta kun et aiemmin vast puh. Kauniita unia Rakas".
no tietenkin soitin kys nroon ja kysyin mitä helvettiä!!!
sieltä ihmeteltiin että kuka mä olen ja miksi soitan hänen kultansa nrosta.
no puh soitosta selvisi että oma rakkaani oli samaan aikaan seurustellut hänenkin kanssa ja jo noin 10kk ajan.
eli opetuksena tämä.. jos epäilys alkaa niin se kannattaa selvittää pohjamutia myöten. ja niille jotka on kyttäistä vastaan sanoisin että taitaa olla oma lehmä ojassa. ja niille jotka sanovat ettei ketään saa/voi omistaa sanoisin, etten halua ketään omistaa. vain uskollisuutta ja luottamusta, ja sitä että voin sen jälk kun tiedän varmasti pettämisestä tehdä omat päätökseni, eli pakata tavarat tai jatkaa suhdetta. mutta silloin ainakin tiedän missä mennään!
Mun päätäni ei saa käännettyä siitä, et kyttäys on tosi törkeetä ja toisen ihmisen yksityisyyteen menemistä ja vaikka nyt mulla ei ookkaan omaa*lehmää* ojassa, kuten fiksusti ilmaisit, niin kyllä kyttäys on todella pohjanoteeraus. Jos toinen ei halua vastata rehelliseen kysymykseen tai vaivaantuu kysyttäessä, niin eikös siitä jo voi tehdä johtopäätöksiä ja vaikka sitten pakata ne laukut ja lähteä tai uskoa toista ja jatkaa suhdetta. Ei kaikki ole aina niin raadollista. Usein asioille löytyy selityksiä, mut on kuulijan omassa päätösvallassa mitä uskoo ja myös mitä näkee (kyttäys).
Puhelu/tekstari voi kyllä ihan oikeestikin tulla väärään numeroon, ilman mitään taka-ajatuksia. Kaikki on mahdollista. Ei aina saa/voi ajatella pahinta. Sillonhan tää elo ois tosi karmeeta.
Mut tietysti meissä on kahdenlaisia ihmisiä, mustasukkaisia ja ei-mustasukkaisia. Itseni luen jälkimmäiseen ryhmään, koska omaan hyvän itsetunnon.
En aivan heti lähtisi kyttäämään ja syyttämään, vaan keskustelemaan, koska silloin myös huomaa toisen ihmisen reagoinneista puhuuko hän totta vai ei.
Teille ihmisille jotka ravaatte kumppaninne perässä yksi neuvo:ÄLKÄÄ HYVÄT IHMISET KIUSATKO ITSEÄNNE,tidän kokemuksesta mitä puhun,sillä sain exäni kiinni parhaan kaverini sängystä ja homma ei ikävä kyllä jäännyt puhumisen tasolle.
Minä olen pienen ikäni ihmetellyt että mikä meidät ihmiset saa sitoutumaan toiseen suokupuolen ihmiseen niin että siitä tulee omistushalu elikä riippuvuus suhde?Tietysti uskonnolla on oma osansa asiassa mutta liittyykö tämä jotenkin länsimaiseen kulttuuriin että kun muutamme yhteen asumaan niin me käyttäydymme aivan kuin omistaisimme avio/avopuolisomme va mistä tämä mielestänne johtuu?Unohdetaan arabi mailman "kunnia"murhat sillä se on jo enemmänkuin sairasta hommaa.