Pohjaa tarinalle: Asun samalla tontilla vanhempieni kanssa, omassa talossa tosin. Tämä ei suoranaisesti ole ollut ongelma, kumpikin perhe, niin vanhempani kuin minä ja vaimoni elämme omaa elämäämme.
Ongelmaksi on muodostunut siskoni joka ei asu enää kotona. Hän on seurustellut puolenkymmentä vuotta itseään 17 vuotta vanhemman englantilaisen miehen kanssa.
Miehen ilmestyttyä kuvioihin hän lupasi opetella suomea ja kertoi suurista (?) suunnitelmistaan ostaa auto, oma yritys ym mitkä ei ole kylläkään toteutunut. Nyt kuitenkin hän on viimeiset kaksi vuotta kiukutellut minulle ja vaimolleni syystä jota en tiedä.
Kun hänen on "pakko" tulla luoksemme kylään esim. nyt jouluna kahville, hän ei puhua pukahda, istuttuaan alas hän alkaa tylsistyneenä vihellellä ja jos istuu seinän vieressä, pökkimään seinää päällää näyttäen samanaikaisesti erittäin tylsistyneeltä.
Äitini palvoo tuota olentoa, joka ei ole näiden vuosien aikana edes saanut vietyä siskoani vihille. Kun itse menimme naimisiin, lähetimme kutsukortit kaikille vieraille. Posti vain kämmäsi jutun ja kutsut tulivat joillekin aikaisemmin kuin toisille. Toki siskoni ja hänen "miehensä" saivat kutsun myöhässä ja tästäpä äitini raivostui niin että tuli huutamaan kotiimme kuinka muka osoitamme mieltämme siskoni miestä kohtaan. Lopputulos: Minä sain sairaskohtauksen ja vaimoni näkee asiasta vieläkin painajaisia. Kun asia selvisi niin en ole tähän päivään mennessä saanut anteeksipyyntöä äidiltäni.
Täsmennetään nyt vielä että tulen kuitenkin , vanhempieni kanssa toimeen edelleen, isää vastaan ei ole mitään, mutta äitiäni kohtaan olen hyvin neutraali, enkä osaa oikein hymyillä ennenkuin hän pyytäisi anteeksi käytöstään jolla pilasi häidemme tunnelman. (sitä ei tule kuitenkaan koskaan tapahtumaan)
Mutta asiaan.. Millä ihmeellä saisin äitini silmät avautumaan? Hän palvoo tätä ulkolaista vaikka ei osaa sanoa sanaakaan tälle hänen omalla kielellään. Onpa hän ilmoittanut siskollenikin että tämän vävyehdokkaan hän kyllä paapoo muttei enää mahdollista seuraavaa.
Plussa pisteitä äijä on saanut siitä kun hänellä on ollut vaikea lapsuus, joutui kerran kuulemma matkustamaan pakettiauton takaosassa, hui!
Olen lopen kyllästynyt siihen että kun haluamme viettää esim syntymäpäiviäni kahdelleen vaimoni kanssa, on äitini kysymässä: Johtuukos tämä nyt siskosi miehestä.. Äijää en ole sanallakaan maininnut!
Kun kaiken lisäksi tuo ukko ei ole koskaan tullut auttamaan vanhenpiani/meitä missään asiassa, esim puutarhatöissä.
Meitä myös vaaditaan jatkuvasti pitämään yhteyttä tähän pariskuntaan, tosin äitini ei edellytä sitä heiltä meidän suuntaan. Heillä on väsymys kun tekevät raskasta työtä.. sitähän mekin vaimoni kanssa, hän joutuu ulkona painamaan hoitotyönvuoksi jopa 30 asteen pakkasessa.
Eli kysyn: Mitä me olemme tehneet väärin? Miten saan äitini silmät aukeamaan niin ettei hän vaadi meitä jumaloimaan tuota mököttävää, vanhaa mutta mieleltää pikkulapsimaista miestä? Olemme aina koittaneet keskustella hänen kanssaan, olen useamma kuukauden aikanaan joutunut majoittamaan tuota ukkoa vastikkeetta kodissani, joudumme hänelle ostamaan joululahjat. Hän vain on hiljaa ja ilmeisesti on suuttunut siitä kun emme osaa englannin englantia, vain amerikan englantia.
Hyviä, asiallisia neuvoja, kiitos.
PS. Äitini on erittäin jääräpäinen, vaihteita on kaksi: eteen tai taakse muttei mitään siltä väliltä (jos asian näin ilmaisisin.)
Ongelmaksi on muodostunut siskoni joka ei asu enää kotona. Hän on seurustellut puolenkymmentä vuotta itseään 17 vuotta vanhemman englantilaisen miehen kanssa.
Miehen ilmestyttyä kuvioihin hän lupasi opetella suomea ja kertoi suurista (?) suunnitelmistaan ostaa auto, oma yritys ym mitkä ei ole kylläkään toteutunut. Nyt kuitenkin hän on viimeiset kaksi vuotta kiukutellut minulle ja vaimolleni syystä jota en tiedä.
Kun hänen on "pakko" tulla luoksemme kylään esim. nyt jouluna kahville, hän ei puhua pukahda, istuttuaan alas hän alkaa tylsistyneenä vihellellä ja jos istuu seinän vieressä, pökkimään seinää päällää näyttäen samanaikaisesti erittäin tylsistyneeltä.
Äitini palvoo tuota olentoa, joka ei ole näiden vuosien aikana edes saanut vietyä siskoani vihille. Kun itse menimme naimisiin, lähetimme kutsukortit kaikille vieraille. Posti vain kämmäsi jutun ja kutsut tulivat joillekin aikaisemmin kuin toisille. Toki siskoni ja hänen "miehensä" saivat kutsun myöhässä ja tästäpä äitini raivostui niin että tuli huutamaan kotiimme kuinka muka osoitamme mieltämme siskoni miestä kohtaan. Lopputulos: Minä sain sairaskohtauksen ja vaimoni näkee asiasta vieläkin painajaisia. Kun asia selvisi niin en ole tähän päivään mennessä saanut anteeksipyyntöä äidiltäni.
Täsmennetään nyt vielä että tulen kuitenkin , vanhempieni kanssa toimeen edelleen, isää vastaan ei ole mitään, mutta äitiäni kohtaan olen hyvin neutraali, enkä osaa oikein hymyillä ennenkuin hän pyytäisi anteeksi käytöstään jolla pilasi häidemme tunnelman. (sitä ei tule kuitenkaan koskaan tapahtumaan)
Mutta asiaan.. Millä ihmeellä saisin äitini silmät avautumaan? Hän palvoo tätä ulkolaista vaikka ei osaa sanoa sanaakaan tälle hänen omalla kielellään. Onpa hän ilmoittanut siskollenikin että tämän vävyehdokkaan hän kyllä paapoo muttei enää mahdollista seuraavaa.
Plussa pisteitä äijä on saanut siitä kun hänellä on ollut vaikea lapsuus, joutui kerran kuulemma matkustamaan pakettiauton takaosassa, hui!
Olen lopen kyllästynyt siihen että kun haluamme viettää esim syntymäpäiviäni kahdelleen vaimoni kanssa, on äitini kysymässä: Johtuukos tämä nyt siskosi miehestä.. Äijää en ole sanallakaan maininnut!
Kun kaiken lisäksi tuo ukko ei ole koskaan tullut auttamaan vanhenpiani/meitä missään asiassa, esim puutarhatöissä.
Meitä myös vaaditaan jatkuvasti pitämään yhteyttä tähän pariskuntaan, tosin äitini ei edellytä sitä heiltä meidän suuntaan. Heillä on väsymys kun tekevät raskasta työtä.. sitähän mekin vaimoni kanssa, hän joutuu ulkona painamaan hoitotyönvuoksi jopa 30 asteen pakkasessa.
Eli kysyn: Mitä me olemme tehneet väärin? Miten saan äitini silmät aukeamaan niin ettei hän vaadi meitä jumaloimaan tuota mököttävää, vanhaa mutta mieleltää pikkulapsimaista miestä? Olemme aina koittaneet keskustella hänen kanssaan, olen useamma kuukauden aikanaan joutunut majoittamaan tuota ukkoa vastikkeetta kodissani, joudumme hänelle ostamaan joululahjat. Hän vain on hiljaa ja ilmeisesti on suuttunut siitä kun emme osaa englannin englantia, vain amerikan englantia.
Hyviä, asiallisia neuvoja, kiitos.
PS. Äitini on erittäin jääräpäinen, vaihteita on kaksi: eteen tai taakse muttei mitään siltä väliltä (jos asian näin ilmaisisin.)
Vastaukset 22
Vanhimmat
Anteeksi nyt vain, mutta tuntuu vähän siltä,että itsekin paapot tuota tyyppiä: "olen useamma kuukauden aikanaan joutunut majoittamaan tuota ukkoa vastikkeetta kodissani, joudumme hänelle ostamaan joululahjat."
En tekisi noin, jos en häntä sietäisi. Miksi sinä siedät. Ei sinun tarvitse majoittaa häntä, jos et halua. Vai pelkäätkö äitisi vastaiskua? Jos olisit äidillesi rehellinen siitä, mitä tunnet tuota miestä kohtaan ja pystyt vielä osoittamaan sanasi oikeiksi. Ei äidilläsi pitäisi olla mitään siihen sanomista. Elä totuuden mukaisesti, niin kyllä se totuus muillekin valkenee.
Pitänee tarkentaa sen vertaa että äidilläni on valttikortti eli tuo mainitsemani kotimme.
En tarkemmin lähde erittelemään raha-asioitani mutta hänellä on oma osansa tuossa asumisessamme, omistus ym. oikeudet eivät menneet aivan kuten alunperin odotimme. Eli hänellä on kiristyskeino jota hän on aina välillä käyttänyt jos emme toimi hänelle mieluisalla tavalla. Muuten olisin jo laittanutkin hyrskyn myrskyn.
Eli kysyn edelleen: Miten saan äitini silmät aukeamaan ja näkemään että tuo mies on vain tavallinen tallaaja, lapsellinen ja huonokäytöksinen. Miten saamme hänet tajuamaan että kun mies ei meistä välitä, emme myöskään hänelle seuraamme tuputa.
Emme myöskään ymmärrä miksi tämän miehen pitää tulla aina siskoni mukana vierailulle? Oma vaimokin käy pääsääntöisesti yksin vanhempiensa luona (meidän välit ovat hyvät), hän saa viettää vanhempiensa kanssa laatuaikaa, ja minä latailen omissa oloissa omia akkujani, kaikki ovat tyytyväisiä.
Lyhyesti vielä: On mahdotonta mennä sanomaan suoria sanoja koska silloin rytisee, ja tarkoitan että todella rytisee. Kaipaan siis niitä sanoja joilla tuo äitini näkisi siskoni miehen "uudessa valossa".
Nyt olisi jo aika katkaista lapsuudenajan siteet äitiisi. Jos hän kiristää teitä asumisellanne, niin hankkikaa ihan oma asunto. Pois vanhempienne pihapiiristä ja osittaisesta määräysvallasta. Ei nuo valtaleikit pääty koskaan, jos niitä ei oikeasti joku lopeta ja riisu hanskoja kädestä. Anna rytistä kunnolla ja jos äitisi vetää talokortin esiin, niin lähdette vaimonne kanssa muualle. Ei eläminen vaadi valtavaa rohkeutta, vaikka vanhemmat ei asukaan samalla tontilla... Jos et napanuoraaa ole valmis katkaisemaan, olet äitis talutushihnassa loppuikäsi. Rohkeasti vain OMILLE siiville...
Kuule kun tuo mainitsemani talo on ominkäsin rakentama ja pääosin minun rahoittamani. Siitä talosta en lähde kuin jalat edellä, talo on rakennettu hengityselin sairauttani silmälläpitäen (ilmastointi, materiaalit).
En rupea taloudellisia asioitani tässä enempää esittelemään mutta todetaan lyhyesti seuraavaa:
Tuskin hei lähden siitä siskon poikaystävän takia!
Vanhemmat eivät myöskään haittaa, saamme elää omaa elämää, hyvä jos kerran kuussa näkee heitä niin että pari sanaa vaihtaa.
Omat siivet, kuten asian mainitset, kantavat hyvin, on vakituinen työ, vaimo, auto, itse maksamme elämisen jne.
Kysymys ei ole minun huonoista väleistä vanhempiini tai omillaan toimeentulemisesta, tai napanuoran katkaisemisesta vaan MITEN SAAN HERÄTETTYÄ ÄITINI NÄKEMÄÄN ETTÄ SISKONI MIES ON TAVALLINEN PULLIAINEN, JOKA KÄYTTÄTYY SOPIMATTOMASTI MEITÄ KOHTAA? Miten saan hänet tajuamaan että emme vihaa tätä miestä vaan että jos hän ei halua olla tekemisissä, ei sitä tarvitse meiltäkään vaatia! Miten saan äitini tajuamaan että jos hän on osa lähisukua, saisi hän luvan myös tehdä osansa eikä olettaa luksushotelin kohtelua?
Ettei kenenkään tarvitse sitten sanoa että olen ikä tai muukalaisrasisti niin meilläkin on vaimon kanssa yli 10 vuotta ikäeroa.
Jos teillä on ratkaisuehdotuksia äitini silmien "avaamiseksi", niitä haluaisin kuulla. Uskoisin että jokin järkiratkaisu olisi hyvä, kaikki "muuta pois, huuda sille" yms voi jättää omaan arvoonsa. Etsin kysymykseeni sivistynyttä, ehkä nokkelaakin vastausta. Kiitos.
-klip-
Pitänee tarkentaa sen vertaa että äidilläni on valttikortti eli tuo mainitsemani kotimme.
En tarkemmin lähde erittelemään raha-asioitani mutta hänellä on oma osansa tuossa asumisessamme, omistus ym. oikeudet eivät menneet aivan kuten alunperin odotimme. Eli hänellä on kiristyskeino jota hän on aina välillä käyttänyt jos emme toimi hänelle mieluisalla tavalla. Muuten olisin jo laittanutkin hyrskyn myrskyn.
-klip-
Kysymys ei ole minun huonoista väleistä vanhempiini tai omillaan toimeentulemisesta, tai napanuoran katkaisemisesta vaan MITEN SAAN HERÄTETTYÄ ÄITINI NÄKEMÄÄN ETTÄ SISKONI MIES ON TAVALLINEN PULLIAINEN, JOKA KÄYTTÄTYY SOPIMATTOMASTI MEITÄ KOHTAA? Miten saan hänet tajuamaan että emme vihaa tätä miestä vaan että jos hän ei halua olla tekemisissä, ei sitä tarvitse meiltäkään vaatia! Miten saan äitini tajuamaan että jos hän on osa lähisukua, saisi hän luvan myös tehdä osansa eikä olettaa luksushotelin kohtelua?
-klip-
Eli väität että sinulla ei ole ongelmia äitisi kanssa?? Haloo!
En tiedä miten nokkelasti asian sinulle esittäisi, mutta jos ei järkipuhe tai mikä tahansa tavallisten ihmisten kommunikointitapa saa asiaa kuntoon, niin anna olla! Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos... Aina ei asiat mene kuten haluaa ja silloin ei oikein ole muita vaihtoehtoja kuin niellä asia tai tehdä sille jotain. Ja sinä et ilmeisesti ole asialle valmis mitään tekemään, vaan hyssyttelet asiaa "sivistyneesti ja ehkäpä nokkelasti", ettei äitisi vain pääse kiristämään talollanne... Ehkäpä sinun kannattaa tosiaan vain antaa asian olla, etkä hanki itsellesi uutta astmakohtausta asialla, jolle et mitään voi/halua tehdä.
Onko sinun paha olla kun tuohon sävyyn raivoat ja tunnut kaiken tietävän elämästäni? Minä kysyn vain reilusti täällä apua ongelmaan.
Missä minä muuten väitän että että minulla ei ole ongelmaa (huom: yksikkö) Ongelma on siskoni ulkomaalainen poikaystävä jonka palvomiseen äitini olettaa meidän osallistuvan. Se on ongelma josta nyt puhutaan, muut ongelmani hallitsen. Sitäpaitsi, jos ihmisellä ei ole ongelmia, on hän todennäköisesti kuollut, eikö?
Vaadit järkipuhetta tai muuta kommunikointitapaa käytettäväksi, et kuitenkaan mainitse yhtäkään esimerkkiä. Miten voit sitä vaatia? Minähän kysyin täällä juuri siihen teiltä kaikilta neuvoa!
Asiat eivät mene aina kuin haluaisi.. no katos perkuletta, älä ihmeessä! Kuule, se kyllä tähän ikään mennessä huomattu. Enkä liene ainoa.
Minäkö muka hyssyttelen kun en halua raivota vaan hoitaa asian sivistyneesti. Eikö sinusta todellakaan olisi oiva keino herättää "yhteen suuntaan katsova" ihminen juuri jollain nokkelalla tai älykkäällä huomiolla, eikö? Ehkä sinun tyylisi on repäistä kerralla ja polttaa sillat takana, se ei ole minun tyylini etkä sinä saa minun tapaani yhtään vähätellä, se on moukkamaista.
Sitten vielä: Minäkö en halua tehdä asialle mitään? Miksi oikein luulet minun kirjoitavan tänne ja kyselevän neuvoja? Huvikseni? Eikö tämä ole juuri jotain asialle tekemisestä? Eikö jokaisessa asiassa ole lähtöpiste? Olkoon tämä sellainen. Eri asia on se voinko asialle mitään, sitä et edes sinä tiedä, se jää nähtäväksi.
Arvoisa "Sakset esiin", tämä ongelma ei ole ylitsepääsemätön mutta kiusallinen. Siksi toivon RAKENTAVAA, ASIALLISTA keskustelua niiden kanssa joilla ehkä on ideoita tai kokemusta samantyyppisestä tilanteesta. Sinulla ei ilmeisesti ole. Joten kiitos kommenteistasi, elät nyt tuota kysymystäni liiankin voimakkaasti mielessäsi, kuvitellen ehkä asioita omien kokemustesi perusteella (?) Kannattaa muistaa että meitä ihmisiä on myös ihan erityyppisiä kuin esim. juuri sinä.
En jaksa alkaa vääntämään peistä vielä sinunkin kanssa joten eiköhän anneta puheenvuoro välillä jollekin toiselle jolla saattaa olla tuoreempi, moniulotteisempi näkökanta asiaan.
Hyvää uutta vuotta sinulle kuitenkin, kaikesta huolimatta.
PS. Otsikkokysymykseesi viitaten vastaan vielä (ties monettako kertaa): Kysymykseni on: Kuinka saan äitini silmät "auki" jotta hän lopettaa siskoni poikaystävän palvomisen ja sitämyötä myös vaatimukset siitä että meidän on tehtävä samoin?
"Ongelma on siskoni ulkomaalainen poikaystävä jonka palvomiseen äitini olettaa meidän osallistuvan."
Et siis halua palvoa. No älä palvo ja jos äitisi KÄSKEE sinua soittamaan heille, kun et haluaisi, mieti kymmenen kertaa ketä haluat miellyttää ja miksi. Äitisi ei todennäköisesti muuta mieltään, ellei itse ota tuota miestä kattonsa alle asumaan vähäksi aikaa niin että näkee mikä hän on miehiään. Et muuten voi muuttaa toista ihmista eli tässä tapauksessa äitiäsi. Voit muuttaa vain omaa käyttäytymistäsi. Kerro rauhallisesti ja rehellisesti aina tilanteeseen sopivilla kommenteilla, mitä mieltä olet tuosta miehestä ja miksi. Ehkä se totuus paljastuu joskus äidillesikin.
Mielestäni kaikki kysymykseesi vastanneet ovat yrittäneet auttaa sinua parhaan kykynsä mukaan. Ongelmia vain on kaksi. Yksi: emme tunne sinua ja äitiäsi, kaksi:tähän ei voi antaa mitään tyhjentäviä vastauksia, koska sellaisia ei ole, koska toista ihmistä ei voi muuttaa.
Sitä en käsitä kun täällä kerran kysyy neuvoa tällaiseen asiaan niin sinunlaistesi asian märehtijöiden suussa juttu kääntyy niin että minä olen johonkin syyllinen ja minä en saa mitään aikaan.
Etkö tuon tekstivyöryn jälkeen vieläkään ymmärrä että jos marssin sanomaan äidilleni etten välitä olla tekemisissä tuon miehen kanssa alkaa sellainen naamanvääntö ja kiukuttelu että en enää sitä katso. Kysyn edelleenkin: Miten saan ÄITINI silmä aukeamaan että se palvonta rajoittuisi inhimillisiin lukuihin?
Ette varmasti tunne minua ja päinvastoin. Päivänselvyys, eikö?
Jos et osaa mitään sanoa (sen huomaan) niin kannattaisiko sitten jättää kommnetoimatta?
Ja tuosta muuttamisesta: ei pidä paikkaansa: Ennen siskoni oli reipas ja avoin, nyt hän ei osaa puhua kanssamme kuin viihdeteollisuuden tuotteista, muihin aiheisiin johdateltaessa keskustelua hän menee lukkoon. Eli kyllä se mies on muuttanut siskoani, usko pois vaan. Vaikka huviksesi.
Älä kysele, jos et halua neuvoja.
Katso nyt vain sitä totuutta silmiin.
Osta kirja : Mieheksi joka olet
niin opit jotain
Ihan tulevat mieleen oman suvun vanhemmat naiset, joille kaikki ulkomailta tuleva on automaattisesti hienompaa ja parempaa kuin kotimainen. :-)
Jos äitisi on sellainen jääräpää kuin mitä kuvailet, sinulla on melko mahdoton tehtävä edessäsi. Mustavalkoisten ihmisten ongelma on siinä, että he näkevät asiat sellaisina kuin he ne haluavat nähdä. Jos jokin asia osoittautuu aivan muuksi kuin miten he sen näkevät, he kieltäytyvät myöntämästä asian oikeaa laitaa ja pysyvät jääräpäisinä mielipiteessään vaikka hampaat irvissä. Hirvittävää heikkoutta olisi myöntää olevansa väärässä!
Sinun lienee turhaa yrittää selittää äidillesi siskonmiehen todellista luonnetta: yrityksesi muuttaa tätä mielikuvaa tulkitaan äitisi kaikkitietävyyden kyseenalaistamiseksi, ja se saa äitisi kiukustumaan sinuun. Jollain tapaa sinun pitäisi saada äiti itse näkemään miehen lapamatomaisuus, hoitaa asia niin että oivallus tulisi äidiltäsi eikä ulkopuolisilta. Ehkäpä et voi muuta kuin antaa tilanteen olla mitä se on, äitisi joko herää todellisuuteen tai sitten ei.
Kinkkistä, todella kinkkistä!
Hyvä Banshee!
Tuli ihan kylmät väreet kuinka tarkkaan kuvailet sen, miten koen tilanteen. Ja sen kuinka "mustavalkoiset" ihmiset kieltäytyvät näkemästä tai paremminkin myöntämästä totuutta, jos se on jotain muuta kuin heidän oma kantansa.
Mahdottomalta tuntuu totta, mutta kaltaisesi ihmisen kirjoitus antaa ymmärtää ettemme ole asian kanssa ihan yksin.
Kiitos sinulle vielä kerran ja hyvät uudet vuodet :)
Käytä äitisi ihastumista tuohon pojuun hyväksi.
Seuraavalla kerralla, kun mies tarvitsee esim. asuntoa ohjaa hänet äitisi kotiin, ehkä äitisikin silmät silloin avautuvat.
Välillä ihmettelen tunnenko edes itseäni, vaikka olemme olleet yhdessä jo monta vuosikymmentä. Saatika sitten joku ihan vieras mies. En tuntisi edes muutaman kyläilyreissun jälkeen.
Neuvoni: yritä lisätä äitisi ja suosikkipojun yhteistä aikaa niin että äitisi joutuu näkemään ne huonotkin puolet. Mieti minkälaisia tilanteita heidän kohtaamisensa ovat olleet. Voitko vaikuttaa niihin? Usein voi olla, että jokin kolmas henkilö tilanteessa on äitisi harjauttaja, niin ettei hänen tarvitse nähdä niitä huonoja puolia tai sitten tapaamiset ovat olleet aivan liian lyhyitä.
Pidä omista oikeuksistasi kiinni. Älä luovuta.
Hyvä Henriikka:
Mies ei enää asu luonani, teki sen kun tuli suomeen eikä ollut paikkaa missä asua. Miehellä kyllä on rahaa koska ei maksa veroja suomeen (ei ole kansalainen)
Äitini näkee kyllä minut ja vaimoni normaalissa elämässä, eikä vierekkäin asuminen ole muuten ongelma todellakaan, vain silloin kun asia jotenkin liittyy tähän aiheena olevaan herraan.
Olen itsekin miettinyt että äitini pitäisi nähdä tuo herra "luonnossa", mutta siskoni ja hänen miehensä asunnolle ei ole mitään asiaa heilläkään jos ei ole kutsuttu. Mutta kun itse näen tuon kaljan pöhöttämän naaman, ihmettelen, kuinka kaljottelevia ihmisiä inhoavana äitini vaan suoltaa "kulta mussu, on se niin hyvä mies" soperruksia, eikä kysy että missäs tuo herra on istunut, eikä ole huolehtinut tyttärestäni. No, ehkä karrikoitu esimerkki mutta tuli varmaan selväksi?
Pidän kiinni oikeuksistani, varmasti. En ole luovuttajatyyppiä. Kiitos kannustuksesta :)
Etkö ole yhtään huolissasi sisarestasi?
Oletko keskustellut hänen kanssaan?
Vai ettekö ole väleissä?
Jos et voi puuttua sisaresi seurusteluun, miten voit puuttua siihen kenestä äitisi pitää tai ei pidä. Haluaisitko, että äitisi tulisi sanomaan sinulle kenestä sinun pitää pitää ja kenestä ei?
Emme me useinkaan voi vaikuttaa toisen ihmisen pitämisiin, ainakaan suoraan. Voihan olla, että muutamme mielipidettä jonkun toisen vuoksi, esim. ollaksemme jollekin mieliksi, mutta mikä silloin oli todellista? Joskus on parempi antaa olla, vaikka kuinka mäntti tyyppi olisi kyseessä. Jos sukulaisesi ovat edes vähän niin fiksuja kuin sinä, niin kyllä ne joskus heräävät. Varmin keino voisi olla, että sisaresi silmät avautuisivat. Hänhän joutuu eniten poikaystävänsä kanssa tekemisiin. Onko "poika" esitellyt pahimmat puolensa vain sinulle?
Toki välitän siskostani, selvä se. Olemme väleissä mutta hän ei osaa enää puhua kanssani kuin videopeleistä ja elokuvista. Kun yritän kysyä tyyliin "Miten menee" niin vastaus on jotain ympäripyöreää: Joo, siinähän se, isäntä pelaa pelejä.." Sama juttu kaikille sukulaisille jutellessa. Kun ollaan yhteyksissä ja kysyn että mitä olette tehneet niin saan aina sen käsityksen että mies istuu videopelin ääressä lähes kaiken vapaa-aikansa. Ukko lähentelee jo kohta viittäkymppiä...
En ole sanonut että puuttuisin asiaan. Olkoon sisko kenen kanssa haluaa jos on onnellinen. Siitä ei kuitenkaan ole kysymys ,vaan että äitini ylistää tuota miestä ja vaatii meitä osallistumaan siihen. Huvittavaa kuulla serkuiltakin kuinka äitini vieraillessa hän ylistää tuota miestä: Se on niin suloinen (?), se ei hakkaa (höh, ketään ei saa hakata, se ei ole mikään etu vaan päivänselvyys, minusta ainakin), se on antanut luottokorttinsa siskolleni (no, on sillä rahaa kun ei verojakaan maksa).
On tuota mainitsemaasi kolmatta osapuolta kokeiltu. Ja kun totuus on sanottu, on äitini ollut hetken hiljaa, ilmeestä päätelle on tajunnut mutta seuraavassa hetkessä hän on taas alkanut ylistämisen, ikäänkuin ettei kukaan huomaisi hänen todellisia ajatuksia.
Pahimmat puolensa kaveri on esitellyt esim viimeeksi kun meitä oli kymmenkunta sukulaista kasassa joulukahvilla: Ukko vihelteli heti minuutin istuttuaan, näytti siltä kuin koko maailma kaatuisi päälle eikä suostunut sanomaan sanaakaan. Välttäli katsekontaktia katsemalla kattoon. Siskoni vain taputteli häntä jalalle ja kuiski jotain "koita vielä kestää, kohta tää loppuu.." englanniksi.
Raskasta kun pitää miellyttää ihmistä joka ei suostu puhumaan, mököttää enkä ihan oikeasti tiedä, mikä on vikana! Samanaikaisesti minulta sitten vaaditaan että "olkaa yhteyksissä, tehkää yhdessä sitä ja tätä" kuitenkaan vaatimatta samaa siskoni ja hänen miehensä puolelta. Kun olen kertonut äidilleni että olen lähettänyt sähköpostia, hän huutaa pää punasena että "sähköposti ei ole mikään kommunikaatioväline", vaikka itse ei ole eläessään lähettänyt postia. Hän ei ole myöskään kommentoinut sitä kun siskoni yleensä jättää vastaamatta minun tai vaimoni lähettämiin tekstiviesteihin.
Kerran vielä kaikille asiastani kiinnostuneille: En vihaa tätä miestä, kaikki muut asiat saan haltuun mutta kun vaan äitini silmät aukeaisivat: Tuohan on vaan ihminen ja kyllähän se käyttytyy huonosti poikaani kohtaan. Hän voisi kertoa syyn...
Kiitos viestistäsi Hemlokki, viestissäsi oli paljon ajattelemisen aihetta.
Tänään sitten katsellaankin kun herra on ostanut tapansa mukaan ilotulitteita isolla rahalla ja äidistäni on niin suloista kun hän "leikkii" kuin lapsi noiden ilotulitteiden kanssa. Taitaa olla paras ratkaisu että tekee mitä tekee, me vedetään emännän kanssa kunnon pööpperöt napaan omissa oloissamme ja nautitaan toisistamme.
Hyvää uutta vuotta kaikille asiassa auttaneille. :)
Nyt olet jyvällä!
Nautinnollisia hetkiä vaimosi kanssa koko loppuvuodelle 2004!
Luin kaikki viestit ... ja olin aika sanaton. Yritän epätoivon vimmalla asettua asemaasi, ja valtaosan elämästäni ulkomailla asuneena (olen suomalainen) olla olematta asettua siskosi miehen asemaan sekunniksikaan.
Mutta perfektionisti kun olen, niin sen kuitenkin korjaan ... että myös ulkomaalaiset maksavat suomeen veroja jos täällä työssä ovat kuin suomalaisetkin (totta, 180 pv säännöt ym. jotka verohallinnosta saatavissa www.vero.fi). Ainoa radikaali helpotus on korkeasti palkatuille "Nokia-spesialisteilla", jotka halutessaan pääsevät (pääsivät?) joksikin aikaa lähdeveron piiriin progressiivisen asemesta. MUTTA tarpeeksi tästä.
Näen tilanteesi näen: Lukemani perusteella sulla ei sellaisia "kortteja" kädessä tai sanoja hallussa (josko niitä olemassakaan, kellään) millä äitisi saat muuttamaan kantaansa. Jos yritätä, niin tilanteesi vain hankaloituu, mm. kertomistasi syistä. Oletko ajatellut, jos äitisi tytär pitää miehestä noin "sokean" paljon, miksi sitten ei äiti itse (ei, en tarkoittanut niin).
Lisää positiivista ajattelua. Luoja paratkoon jos vielä naimisiin olisivat menneet (jos noin nilkki, niin tuskin avioehtoa allekirjoittaisi), joten saaisi sillä sekunnilla 50% osuuden siskosi omaisuudesta (siis, jos eroavat) ... ja vanhempiesi kuollessa osuuden SINUN talostasi (siis, jos eroavat). Totta, en tiedä järjestelyistänne ... etkä varmasti täällä niistä huutele. Mutta, pohdittava pointti ehkä silti.
VAAN apua ja neuvojahan olit hakemassa -- et analyysiä. Oletan, että tahdot tuon miehen pois siskosi elämästä (tuskin siskostasi saati äidistäsi eroon tahdot), ja tiedät hänet siskollesi sopimattomaksi mieheksi.
Ennen neuvojani vielä pyydän saada korostaa, että olen vakuuttunut objektiivisen näkemyksesi jäljiltä, ettet ihan oikeasti voi saada äitisi näkemystä muuttumaan. Joten, rumat keinot peliin ...
Kevyt aloitus on ilmianto poliisille huumeista, nimetön tietenkin. Kannattaa käyttää maksettua "kaveria" tekemään ilmianto. Varmistaaksesi tulos, sujauta sopivassa välissä ruohoa tai "vaffempaa" sällin takin oikeaan povariin (jos on oikea kätinen). Tämän harjoituksen jälkeen äitisi / siskosi silmien avaaminen on helpompaa ... reiluako -- ei ... vaan ei ole maailmakaan.
Sitten astetta rankempi, jos sälli on oikeasti tollanen luuseri ... niin houkuttele isoon kaupunkiin (tai ota selvää milloin sellaiseen menee), ja järjestä kunnon "hieronta" äijälle. Kun seuraavan kerran haukottelee jouluna, kysäse että "get lost, or next time that BIG boy will fuck your ass and stuck a football there ... you sorry excuse for a mother fucker. Wanker!". Varmista, ettei kukaan kuule. Haukottelu loppuu kuin seinään ja joulutorttu menee väärään kurkkuun, siis jätkähän saa paskahalvauksen ja rupee syytteleen sua ( tod.näk. lyö). Sano jotain hyvin keksittyä kaunista kaikille, ja saa kohtaus (sairaus). Epäile miehen mielenterveyttä (aineitakohan käyttää), tai kateutta sun ja äitisi parantuneista suhteista.
Kato, näin näitä pelataan isossa maailmassa. Rumaa ja kovaa … siihen kai systeris ja mutsiskin on ihastuneet tässä sällissä … *pelottavaa*
PS. ei ollut pottuilua, olin tosissani ... koska mitkään muut normaalit neuvot eivät napanneet. Vaihtoehtosi ovat siis kauhean vähissä, eikä ehkä se jalat edellä äitisi/sinun talosta ole kaukana.
tos ainakin oli neuvoja, mut kannattaa varmaan varoo ettei löydä ittseensä käräjiltä tai sairaalasta
Todella inhottava tilanne!Jaksaisitko kokeilla tätä?Jos äitisi kanssa on paha suoraan puhua?Ei anna sinun puhua eikä"ymmärrä"kuulemaansa.Osaat ilmaista itsesi ja asiasti todella selkeästi.Käytä tätä äitisi suhteen hyväksesi.Kirjoita hänelle yhtä selkeä kirje ja pyydä lukemaan yksin ja kaikessa rauhassa pariin kertaan.kehoita laittamaan myös ajatuksensa kirjeen muodossa sinulle.Silloin ihminen on"pakotettu"ajattelemaan edes vähän.Siskosi mies tuntuu aika omituiselta valinnalta.Hänen käytöksensä on epäilyjä herättävää.Minun englantilaistuttuni tajuavat aivan hyvin,kun puhun itsekin"amerikan englantia".
Nämä sukulaisten väliset ongelmat ovat niitä kaikkein pahimpia yrittää ratkaista.Tunteet ihan liiaksi mukana.Koeta ajatella myös sitä,miten kokisit jos kyseessä olisi täysin vieraat ihmiset?Tai näin,miten neuvoisit,jos ystäväsi kysyisi samaa sinulta?Ota hieman etäisyyttä.Itselläni on myös monta vastaavaa ongelmaa sukulaisten kanssa ja painin niiden kanssa edelleen.Toisen ongelmaa on aina helpompi katsoa kun omaa,jossa tunteet jyllää.Uskon,että pärjäät paremmin kuin minä!Onnea yritykseen!
Jos olisit mies, niin et vikisisi täällä vaan tekisit asialle jotain.
V*ttu, mikä luuseri.
Jos olet aikuinen mies tiedät kyllä mitä tehdä etkä valittele vaan netissä. Sanot koko porukalle miten asia on! Ensimmäisenä äidillesi! Omia juhlia pilaamaan ei huolita minkäälaisia yli 6 vuotiaita uhmaikäisiä! Sinä itse olet syyllinen jos annat jonkun ulkopuolisen häiritä perhettäsi. Siis SINÄ, ei äitisi, ei siskosi, ei siskon mies, vaan sinä itse.
Tuolla uhoamisella jää yksin.
Täällä antoi "myötätuntoinen"hyvän neucon,jonka tapaisella itsekin pääsin tilanteesta yli.
Ei toisille voi mennä heittämään määräyksiä silmille ja kieltää heidän lapsiaan tulemasta jne.Saat vaan kaikkien vihat.Kuuntele myötätuntoista ja ota siitä sopiva versio.