Omasta mielestäni minulla on hyvä huumorintaju ja mies on sanonut joskus, että olen hieman liian lapsellinenkin. Yksi ominaisuuksista, mistä miehessä pidän on se, ettei hän ole liian tosikko ja hänellä on yleensä hyvä huumorintaju ja meillä on hauskaa yhdessä.
Mutta joskus hän päästää todellisia sammakoita suustaan, ampuu niin sanotusti yli.
Olen häntä muutaman vuoden vanhempi, asia, jonka hän on itse joskus kokenut ongelmana, en minä. Olimme joulun aikoihin lähdössä risteilylle, ja valitsin vaatteita illaksi etukäteen. Kysyin mieheltä, että laitanko hameen vai housut. Mies vastasi, että laita housut ehdottomasti, jos laitat hameen, sinusta tulee liian mummomainen, enkä halua, että minua luullaan sinun pojaksesi.
Minusta tämä oli erittäin mauton kommentti, ja vedin pienen herneenpoikasen nenään. En nimittäin edes omista "mummomekkoja" vaan kaikki hameeni ovat minihameita, ja mieskin kehui suhteen alussa sääriäni.
Kun huomautin hänelle, että mielestäni hänen kommentti oli todella loukkaava, niin hän alkoi heti protestoida, että oletpa sinä herkkähipiäinen ja tosikko, sinulle ei uskalla yhtään mitään sanoa, kun koko ajan saa pelätä, että milloin loukkaannut. Sanoin, että mielestäni toisen kustannuksella nauraminen ei osoita hyvää huumorintajua, joka on mielestäni se, että osaa nauraa itselleen, ei tee pilkkaa muista. Sanoin, että yhtälailla voisin sanoa, että pärstäsi muistuttaa apinaa, että ihmiset risteilyllä voisivat luulla, että olet kadonnut eläintarhasta. Mies tähän: "mutta tuohan oli vitsi, osaan ottaa sen huumorin kannalta, jota sinä et osaa." Kommentoin hänelle, että tietenkin nyt asiayhteydessä, mutta jos olisin ihan ilman mitään varoitusta laukaissut asian, niin taatusti olisit loukkaantunut.
Kestäisin nämä loukkaukset, jos vastapainona saisin hieman positiivista palautetta. Miehen idea positiivisesta palautteesta: "kylläpä sinulla on kauniit rintaliivit", ei siis "kylläpä sinulla on kauniit rinnat."
Mutta joskus hän päästää todellisia sammakoita suustaan, ampuu niin sanotusti yli.
Olen häntä muutaman vuoden vanhempi, asia, jonka hän on itse joskus kokenut ongelmana, en minä. Olimme joulun aikoihin lähdössä risteilylle, ja valitsin vaatteita illaksi etukäteen. Kysyin mieheltä, että laitanko hameen vai housut. Mies vastasi, että laita housut ehdottomasti, jos laitat hameen, sinusta tulee liian mummomainen, enkä halua, että minua luullaan sinun pojaksesi.
Minusta tämä oli erittäin mauton kommentti, ja vedin pienen herneenpoikasen nenään. En nimittäin edes omista "mummomekkoja" vaan kaikki hameeni ovat minihameita, ja mieskin kehui suhteen alussa sääriäni.
Kun huomautin hänelle, että mielestäni hänen kommentti oli todella loukkaava, niin hän alkoi heti protestoida, että oletpa sinä herkkähipiäinen ja tosikko, sinulle ei uskalla yhtään mitään sanoa, kun koko ajan saa pelätä, että milloin loukkaannut. Sanoin, että mielestäni toisen kustannuksella nauraminen ei osoita hyvää huumorintajua, joka on mielestäni se, että osaa nauraa itselleen, ei tee pilkkaa muista. Sanoin, että yhtälailla voisin sanoa, että pärstäsi muistuttaa apinaa, että ihmiset risteilyllä voisivat luulla, että olet kadonnut eläintarhasta. Mies tähän: "mutta tuohan oli vitsi, osaan ottaa sen huumorin kannalta, jota sinä et osaa." Kommentoin hänelle, että tietenkin nyt asiayhteydessä, mutta jos olisin ihan ilman mitään varoitusta laukaissut asian, niin taatusti olisit loukkaantunut.
Kestäisin nämä loukkaukset, jos vastapainona saisin hieman positiivista palautetta. Miehen idea positiivisesta palautteesta: "kylläpä sinulla on kauniit rintaliivit", ei siis "kylläpä sinulla on kauniit rinnat."
Vastaukset 3
Vanhimmat
No jopas miehesi vitsin murjaisi hameestasi. Olisit tietenkin voinut vähän nauraakin, aika lupsakasti sanottu, täytyy sanoa. Ettei olisi vain laukaus pikkaisen osunut maaliinkin... että jos sulla oikeesti onkin hieman mummomainen tyyli... No, leikki leikkinä.
Meillä on toisinpäin. Mä heitän vastaavaa läppää niin paljon kuin ehdin mun miehelleni. Ei se oikein tykkää, mutta kun sanon että "parempi tossun alla kuin taivasalla", niin se leppyy.
Yleensä tuohon töksäyttelyyn ei puhe auta. Jos siis oikeasti olet kypsänä, niin osta kirpparilta hänelle kravatti, sellainen nätti ja pilkullinen. Vaadit häntä käyttämään sitä aina mahdollisuuden tullen. Sitten kun hän on siihen kravaattiinsa vihdoinkin tykästynyt, alkaa varsinainen miehen koulutusosuus. Kun hän seuraavan kerran sanoo mielestäsi jotain tökeröä, menet ukon kravattikaapille ja leikkaat sen ostamasi kravaatin poikki hänen silmiensä alla. Kyllä alkaa mies ymmärtää, että kuohitseminen on seuraava siirtosi. Onnea miehenkasvatukseen!!!
Meillä on kuules jokapäiväistä tollanen töksäyttely ja huumorilla koko homma sujuu! Puolin ja toisin tollasta ja hauskaa on! Itse olisin naurahtanut tollasta!
no jopas oli mautonta tuo hamekommentti(täytyy kyllä myöntää etti hieman nauratti). vitsinä tuo olisi mennyt, mutta vaikutti siltä ettei se ollut mikään vitsillä sanottu. kylllä mekin kiusaamme toisiamme tuola tyylillä, mutta kummatkin tietää että se on ihan puhtaasti huumoria. itse olisin varmaan vetänyt herneen ihan kympillä. kannattaisiko jutella miehesi kanssa?