vuosi alkoi "kullan" kainalossa ja toiveita tulevasta on, mies kohtelee mua hyvin. Antaa ymmärtää että yhteistä tulevaisuutta on vaikka emme vielä virallisesti seurustele. Olen tavannut kyllä hänen sisarukset ja vanhemmat, joulukin vietettiin yhdessä jne. Olen ollut tietoinen että hän tarvitsee aikaa ollakseen varma että olen se oikea jonka kanssa jakaa tulevaisuus, minä rakastan häntä ja antaisin kaikkeni hänen puolestaan. Jokaisella meillä on mennneisyys josta ei pääse eroon, toisilla se vaikuttaa ja toisilla ei, mutta sekin on vain järjestely kysymys kuinka sen antaa vaikuttaa, miehen mielestä menneisyyttä ei voi aina unohtaa joka onkin meillä se suurin syy miksi mies jaruttaa seurustelua. Joka kerta kuin hän näkee/kuuluu asioita minun menneisyydestä, huomaan hänestä että taas mentin taaksepäin (kuten eilis iltana, näki mustelmani jalassa) ja rajusti. hän onkin jopa sanonut ääneen miten hän voi luottaa minuun kun en kerro kaikkea, mutta miten kertoa miehelle menneisyystäni jonka kanssa yrität aloittaa elämääsi puhtaalta pöydältä? en haluisi pelottaa häntä pois luotani koska niin kävisi jos kertoisin kaiken. olenkin kamunjen mielestä niin sanottu kovan kohtalo lapsi. joka pitänee tietyin osin paikkaansa.
hän tietää että vaikeuksia on lapseni isän kanssa ja että ex.sä on juoppo joka pahoinpiteli miut äskettäin jne. mutta onko menneisyys aina otettava huomioon kun tulevaisuutta suunnitellaan tai onko se kerrottava heti kun jonkun tapaa? eikö se jo riitä että olen itse kärsinyt elämäni jo kerran, vieläkö sen on käytävä uudestaan läpi ja todettava, "jipii, taas lähti mies kävelee." joskus mietinkin olisiko parempi että eläisi loppu elämän yksin ja kärsisi siitä mitä on kokenut, eipähän muiden tarvitse enää kärsiä sitä minun puolesta..t.kata
tässä tulee miehen ajatelmia c",) pelkään hypätä suhteeseen siitä vaan oman menneisyyden takia todella pahaa henkistä pahoinpitelyä ( ex sairaan mustasukkainen) ex muuttui alkoholistiksi yritin auttaa ja kaiken mahdollisen tuen antaen.silti nainen yritti tapaa minut ja itsensä!!suhteen aikana tuli ilmi menneisyydessä tapatuneita rikoksia ym paskaa eli luottamus meni täysin.olen nyt ollut sinkku kohta kaksi vuotta.aivan lyhkäisiä kokeiluja (ei yhden illan juttuja)lukuun ottamatta.kunnioitan katan mielipiteitä ja tekemisiä 100% sen menneisyys vaan pelottaa siinä mielessä joudunko millaiseksi väli kappaleeksi ehkä tulevissa taisteluissa katan ex miesten kanssa koska kumpikin väkivältaisia ja jos en itse joudu kärsimään niin entä jos kata joutuu eikä ole kertonut asioiden oikeaa kuvaa???miten voin tukea auttaa jos en tiedä menneisyydestä.kun menneisyyttä ei minusta voi unohtaa kokonaan
koska on asioita jotka muistuttaa siitä silloin tällöin kuitenkin siksi olisi kummankin hyvä tietää menneisyydestä niin tietää miksi kumppanin käytös voi tuntua oudolta jossakin tietyssä tilanteessa!!siinpä niitä ajatelmia on nyt vastauksia odottamaan!! KIITOS ja HYVÄÄ UUTTA VUOTTA !!!
hän tietää että vaikeuksia on lapseni isän kanssa ja että ex.sä on juoppo joka pahoinpiteli miut äskettäin jne. mutta onko menneisyys aina otettava huomioon kun tulevaisuutta suunnitellaan tai onko se kerrottava heti kun jonkun tapaa? eikö se jo riitä että olen itse kärsinyt elämäni jo kerran, vieläkö sen on käytävä uudestaan läpi ja todettava, "jipii, taas lähti mies kävelee." joskus mietinkin olisiko parempi että eläisi loppu elämän yksin ja kärsisi siitä mitä on kokenut, eipähän muiden tarvitse enää kärsiä sitä minun puolesta..t.kata
tässä tulee miehen ajatelmia c",) pelkään hypätä suhteeseen siitä vaan oman menneisyyden takia todella pahaa henkistä pahoinpitelyä ( ex sairaan mustasukkainen) ex muuttui alkoholistiksi yritin auttaa ja kaiken mahdollisen tuen antaen.silti nainen yritti tapaa minut ja itsensä!!suhteen aikana tuli ilmi menneisyydessä tapatuneita rikoksia ym paskaa eli luottamus meni täysin.olen nyt ollut sinkku kohta kaksi vuotta.aivan lyhkäisiä kokeiluja (ei yhden illan juttuja)lukuun ottamatta.kunnioitan katan mielipiteitä ja tekemisiä 100% sen menneisyys vaan pelottaa siinä mielessä joudunko millaiseksi väli kappaleeksi ehkä tulevissa taisteluissa katan ex miesten kanssa koska kumpikin väkivältaisia ja jos en itse joudu kärsimään niin entä jos kata joutuu eikä ole kertonut asioiden oikeaa kuvaa???miten voin tukea auttaa jos en tiedä menneisyydestä.kun menneisyyttä ei minusta voi unohtaa kokonaan
koska on asioita jotka muistuttaa siitä silloin tällöin kuitenkin siksi olisi kummankin hyvä tietää menneisyydestä niin tietää miksi kumppanin käytös voi tuntua oudolta jossakin tietyssä tilanteessa!!siinpä niitä ajatelmia on nyt vastauksia odottamaan!! KIITOS ja HYVÄÄ UUTTA VUOTTA !!!
Vastaukset 12
Vanhimmat
vaikka yrittäisi aloittaa uuden elämän ei menneisyyttä pääse pakoon. se on aina mukana ja sueraa kuin varjo. itse arvostan rehellisyyttä todella paljon. itselläni on hiukan ikävä menneisyys. ystävystyin 4 vuotta sitten erääseen henkilöön ja ajan kuluessa siitä syntyi todella hyvä ystävyys ja aloimme kertao toisillemme menneisyydestä ja elämästä muutenkin, itse ajattelin eetei menneisyys kuulu hänelle ja en kertonut hänelle mitään, kunnes yhteinen tuttumme kertoi hänelle minun menneisyydestäni. olin jutun kertojalle hyvin vihainen, millä oikeudella hä kertoo mun elämästä ihmiselle johon alan vasta luottaa...??.. mutta pakko se oli hänelle myöntää. häön oli jonki aikaa hyvin pettynyt muhun kun en olt kertonut häl ja hän oli kertonut miul omia henk.kohta asioitaan. muutama viikko meni etten kuullut hänestä mitään, mutta sitten hän soitti ja pyysi ett menen käymään. ystävyytemme jatkoi ja vahvistui ja nykyään olemme seurustelleet jo 3 vuotta. opin siitä että kun on alkanut luottamaan toiseen ja tahtoisi vaan "unohtaa" menneet ei niitä sovi olla kertomatta. oli asia kuinka kipera ja vaikea tahansa, mutta jos olet tosissasi hänen kanssaan kerro! rehellisyyttä, siitä alkaa luotamus jne...
miten voit luottaa toiseen jos et ole itse rehellinen? no mennisyyteen ei parane jäädä murehtimaan, elämä jatkuu. mutta jos välität paljo hänestä niin kerro, ei tarvitsee niin tarkkaan, mutta ole silti rehellinen. ja luulen etä sisimmässäsi tiedtä sen itsekin.
että olisi kerrottava, mutt se on niin vaikeaa kun itsekkin haluisi jo ne unohtaa. Se että näen painajaisia joka yö, on jo tarpeeksi. se että kerron menneisyyden, olisi parasta mutta se pelottaa kertoa, etenkin kun tiedän mitä makekin on kokenut. Epäilisin että hän lähtisi. Minulla ei ole rikosrekisteriä (olenhan kerho-ohjaaja ammatiltani)vaikka olenkin ollut oikeudessa mutt nekin on että olen ollut ns.uhrina siellä.
olen kertonut asioistani kun on ollut pakko. Koko ajan mietin miten kertoa asiat. En halua menettää miestäni. Rakastan makea ja toivoisin meidän suhteelta paljon.
pyytäkää minut kylään,voin lukea teille vanhoista aku-ankoistani parhaita tarinoita :DDD
ps.tuon kalakukkoja tullessani,erittäin maukkaita :D
kyllä mä Ainakin haluan katsoa tulevaan
kyllä mäkin Hermostuisin jos joku joskus kyselisi asiattomia multa.Tai Yksityiselämästäni,
Olen miettinyt tätäkin Ja siis...
ymmärrän että asoita on vaikea kertoa tiedän sen omasta kokemuksesta mut se kyllä helpotaa kun on kertonut kun ei tarvitse salata eikä näytellä iloista vaikka mieli olisi maassa menneisyyden takia!minä olen kertonut kaiken en ole salannut mitään!!!siksi kait toivon sitä myös toiselta osapuolelta onhan esim vaikea ostaa lahjaa jos ei tiedä millaiset esineen tai ym vastaava tuo toiselle ikävät muistot ja sit siinä ihmetellään mikä meni vikaan lahjassa!
Se menneisyys kannattaa vaan yrittää unohtaa. On itsekästä ajatella pitäisi saada tietää toisen menneisyys. Tutustukaa toisiinne tulevien tapahtumien avulla. Elämä on liian lyhyt siihen että murehtii menneitä. Meinneisyydessänne oli ihmisiä jotka yrittivät tuhota teidät, näyttäkää heille ettei se onnistu.
Minun mielestäni on turha kaivaa koko menneisyyttä, eli vanhoja asioita vuosien takaa, jotka ovat jo pois päiväjärjestyksestä.
Toinen juttu on tällainen tuore ero, jossa lapsen kautta on vielä sidoksissa exään. Jos ex on jollakin tavalla vaikuttamassa asioihin vaikkapa vastoin Katan tahtoa, asioista pitäisi kertoa koko totuus.
Itse esimerkiksi en menisi saman katon alle virallisesti miesystäväni kanssa, koska tiedän, etten tiedä koko totuutta hänen avioerostaan. Ex-vaimo rassaa lapsen tapaamisasioilla jatkuvasti ja uskon, että asian taustalla on jotain, mitä en tiedä. En usko, että totuuden tietäminen muuttaisi suhtautumistani häneen (ellei paljastu jotain hänelle raskauttavaa). Asia ei kuitenkaan ole mitenkään akuutti ja tilanne on tällaisenaan hyvä.
En ihmettele, että Makea arveluttaa. Parempi näin kuin että hän suinpäin syöksyisi tilanteisiin tosiasioita huomioimatta.
Älkää salatko toisiltanne asioita, joiden salaaminen vaivaa toista.
Minä Järkytyin.. musta sun kannattaa kertoa rauhallisesti Makelle,noista.mustelmista En yhtään ihmettele miksi asia on näin,
näin ne mustelmat itse saunassa ja kun kysyin asiasta ekana oli kaatunut sit oli kuulemma leikillään tapellut veljensä kanssa kunnes lopulta tunnusti ns törmänneen ex mieheen kun on ollut sellaista asiaa ettei ole voinut kertoa( ex mies) puh vaan on pitänyt tavata sen tapaamisen riidan lopuksi mies oli potkaissut!!miten voin oppia luottamaan??
kiitoksia mathtavista kommenteista!!!tein eilen iltana päätöksen että rupean seurustelemaan katin kanssa.saa nähdä miten asiat etenee toivottavasti hyvin!toivottavasti asiat saadaan puhutuksi ettei niitä jää mieleen kaivelemaan