Kuinka nopeasti suhteenne on muuttunut tapailusta seurusteluksi? Kuinka paljon olette tapailleet ja tutustuneet ennenkuin juttuanne on voinut kutsua seurusteluksi? Missä kulkee seuruselun ja tapailun raja?
Kuinka nopeaa toimintaa?
sara
131703
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Olemme mieheni kanssa tutustuneet toisiimme toukokuun 2003 lopulla. Heinäkuussa jo melkein asuimme yhdessä. Kihloihin menntiin myös heinäkuussa. Naimisiin syyskuun lopulla. Tunnettu on nyt seitsemän kuukautta.
kuinka uskalsitte tehdä noin äkkiä päätöksiä?
ette voi tuntea toisianne vielä täydellisesti....
Jos kumppaneiden pitäisi tuntea toisensa täydellisesti ennen naimisiinmenoa, niin Suomessa ei olisi yhtään ainoaa pariskuntaa. Toisen täydellisesti tunteminen on pelkkää toiveajattelua.
Olen itse tuntenut vaimoni 35 vuotta, ja siitä ajasta olemme olleet naimisissa 33 vuotta, mutta en vielä koskaan ole kuvitellut tuntevani vaimoani täydellisesti. Kokemukseni mukaan nainen säilyy täytenä arvoituksena hautaan asti, mutta yhteiselo onnistuu siltikin kohtuullisen hyvin, jos tahtoa vaan riittää.
me alettiin mun miehen kanssa oleen heinäkuussa yhessä elokuussa mentiin kihloihin lokakuussa muutettiin virallisesti yhteen. uutena vuotena odotin jo yhteistä lasta ja naimisiin mentiin seuraavan vuoden lokakuussa kun lapsi kastettiin. nyt ollaan oltu 3 vuotta naimisissa (4 vuotta tunnettu). hyvin menee. ehkä tää kulkee suvussa mun vanhemmat ja miehen vanhemmat menny aika samalla tavalla kuin myös miehen sisko ja mun veli.
Alettiin tapailla kesäkuussa 2002 (tunnettu sitä ennen varsinaisesti ehkä vuosi) ja seurustella joulukuun alussa samana vuonna. Ja seurusteluksihan homma muuttuu aina ja vain jos osapuolet niin keskenään sopivat. Ei siis olettamuksia, et nyt seukataan, vaan kissa pöydälle ja sopimuksia kehiin.
Minulle seurustelu on heti seurustelua enkä edes ymmärrä, mikä tämä tapailu-juttu nyt sitten oikein on. Jotakin sitoutumisen pelkoa ennakkoonko??
Jos nainen rupee puhumaan tyyliin "tapaillaan nyt ensin", niin omat tunteeni ainakin viilenee noin 99 %. Toki sen ymmärrän, ettei seurustelu heti ala 100 % väännöllä (no joskus voi kyllä alkaa), mutta seurustelua se minulle on silti. Mihin tätä "tapailu" sanaa tarvitaan. Meinataanko sillä, että kun ei vielä seurustella, niin saa olla muitakin suhteita? Huono idis minusta.
Ja siinä mitään sopimuksia ruveta tekeen. Älkää naurattako! Puhua silti suhteesta ja sen merkityksestä pitää tietysti.
meillä meni miehen kanssa noin kuukausi..kun pistin hanttiin:) ja hidastelin hänen hullaantumistaan(kun itse haluan miettiä asiat tarkkaan ennenkuin alan mihinkään)..mutta hyvin on mennyt =)
kai se on siitä kiinni mistä roikkuu..riippuu ihmisistä..
riitti TARKKAAN harkintaan yksi kuukausi?
Palataan kolmenkymmenen vuoden päästä keskustelemaan siitä, kuinka tarkkaan harkittua se oli.
ihan tyytyväinen oon..et en usko että palaillaa mihinkään astioille sun kaa..menee niinku on mennäkseen..mitäs se sua liikuttaa?
Tavattiin eka kerran huhtikuun loppupuolella 2003. Taisi muuttua tapailuista seurusteluksi varsin pian. Elokuussa kihloihin. Muuttoilmoituksen mies teki osoitteeseeni lokakuussa.
Eräs ystäväni otti jostain kirjasta selvää, mikä on ystävyyden ja seurustelun välinen ero. Se oli kuulemma se, että seurusteluun kuuluu sukupuolielämä, ystävyyteen ei. Näin minäkin asian olen ymmärtänyt. Tapailu ei kenties ole sillä lailla "vakavaa", kuin seurustelu.
Seksi ei riitä erottavaksi tekijäksi seurustelun ja tapailun välillä. Vakipanot harrastaa kiihkeääkin seksi, mutta tuskin sanoisivat seurustelevansa.
Itse määrittelisin "tapailun" niin, että se on se välivaihe sinkkuuden ja seurustelun välissä, kun haluasit jo seurustella jonkun erityisen kanssa, mutta et ole vielä hajulla, mikä on suhteen merkitys molemmille. Siirtymä tapahtuu (ei sopimalla vaan) keskustelemalla suhteen merkityksestä niin, että keskustelun tuloksena on yhteisymmärrys suhteen merkityksestä molemmille osapuolille.
Toivoakseni mahdollisimman lyhyt välivaihe, mutta jokainen taaplaa tyylillään, koska kaikki eivät uskalla sitoutua heti edes seurusteluun saakka.
Näköjään jotkut täällä ovat nousseet takajaloilleen käytettyäni tuossa aiemmin sanaa 'sopimus' - tarkoittaessani kuitenkin juuri sinunkin mainitsemaasi keskustelua ja nimenomaan SEN 'sopimista', että nyt yritetään yhdessä tosissaan eikä muita vilkuilla. Ja ihannetapauksessa vielä sitä, mitä seurustelu osapuolille merkitsee. En siis tarkoittanut mitään sopimuspaperien laatimista tai ehtojen sanelua! Nopeasti kun kirjoittelee, mitä mieleen juolahtaa, niin heti tartutaan epäolennaiseen... huokaus. Tapailu ei siis vielä mielestäni sisällä sitoutumista toiseen osapuoleen, jonkinlainen 'etikettivirhe' toisten naisten/miesten kanssa seksin harrastaminen kyllä siinäkin vaiheessa usein on, jos siis todella tähtää vakavaan suhteeseen sen yhden kanssa. Tapailuvaiheessa voi vielä ilmoittaa yhtäkkiä, että sori, ei meistä taida tulla mitään ja ei kiinnosta. Seurusteluvaiheessa vastaava vaatii jo järeämmät perustelut. Näin siis, jos idealisteja ollaan :p.
jos takerruin epäolennaiseen. Halusin painottamalla ei-sopimista tuoda esiin sen, että usein kuulee tämän seurustelun alkamisen vaativan jotakin sopimista. Ajatus "seurustelun alkamisen" erityisestä päättämisestä sisältää omasta mielestäni jotakin niin hupaisaa kankeutta, etten ymmärrä mihin sillä pyritään. Olisiko jokin omistushalun ilmentymä?
Muistan kyllä itsekin teini-iässä pohtineeni samaa kysymystä. Mistä tietää, milloin seurustelee ja pitääkö siitä jotenkin päättää? Joo, tämä on ymmärrettävää epävarmuutta tuossa iässä. Tiedoksi teineille: voi niin tehdä, jos sillä tavalla tuntuu paremmalta. Parisuhteessa saa tehdä asiat juuri niin kuin Teistä kahdesta oikealta tuntuu. Mutta sitten kun alkaa olemaan sinut omien seurustelusta heräävien myönteisten tunteiden ja niiden epävarmuuden tunteiden kanssa, joita myös aina suhteeseen kuuluu, ei tämä päättämisen asetelma enää tunnu mielekkäältä. Silloin asiat yksinkertaisesti puhutaan halki.
Mutta joo, pahoittelen vielä kärjistynyttä ilmaisuani aiemmin aiheesta. Hyvää vuoden jatkoa kaikille parisuhteessa eläville ja sinkuillekin.