Kysymys koskee niitä jotka olette toistuvasti pettäneet pitkäaikaista puolisoanne lyhyesti tai pidempi aikasilla suhteilla toisiin naisiin...
Mikä sai sen mielenhäiriön(?) aikaan?
Oliko "vastustamaton pakkaus"/liian suuri houkutus?
Huono suhde?
Tapa ja tottumus?
Seura tekee kaltaisekseen? Tai jotain ihan muuta?
Ja käytännön kysymys itse aina yksiavioisena olleelta
-Eikö missään vaiheessa ns. varoituskellot soineet siihen malliin, että homman olis puhallettu poikki?
2) Onko kynnys pettää kerta kerran jälkeen alemmalla????
...
nim. "Antaako taas uusi mahdollisuus"
Mikä sai sen mielenhäiriön(?) aikaan?
Oliko "vastustamaton pakkaus"/liian suuri houkutus?
Huono suhde?
Tapa ja tottumus?
Seura tekee kaltaisekseen? Tai jotain ihan muuta?
Ja käytännön kysymys itse aina yksiavioisena olleelta
-Eikö missään vaiheessa ns. varoituskellot soineet siihen malliin, että homman olis puhallettu poikki?
2) Onko kynnys pettää kerta kerran jälkeen alemmalla????
...
nim. "Antaako taas uusi mahdollisuus"
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyl niitä syitä on monia, mut omasta kokemuksesta voin sanoa et suhde omaan puolisoon oli ollut jo aika väljähtänyt. Ts. tavan vuoksi sitä on saman katon alla oltu. Kyl sitä jotakin uutta hakee elämäänsä ja onhan se ehkä jännääkin.... mut ei syy kuitenkaan. Toinen juttu on et kyl siinä on ollut ihastumistakin mukana tosi paljon ja velvollisuudesta jatkoin aikoinaan parisuhdetta. Nyt olen tosin eronnut, mutta se oli oikea ratkaisu se. Sekä mulle että exälle.
Jos suhde toiseen on ollut pitempiaikainen, niin kyl se silloin on tietoista.
Pettäminen on helpompaa kerta kerran jälkeen ja tulee toistumaan "kiinnijäämisenkin" jälkeen. Näin se vaan on.
Tarkoitatko..kerran pettäjä, aina pettäjä?
Mulla syynä oli ongelmat parisuhteessa. Mies purki ongelmiaan muhun. Ei saanut puhuttua asiasta mun kanssa.
Sitten tarjoutui tilaisuus, ja petin useammankin kerran. Kun oma suhde taas saatiin kuntoon, lopetin pettämisen. Sama tapahtui, samassa suhteessa, uudestaan loppuvaiheessa kun molemmat jo tiesivät suhteen olevan ohi mutta silti pysyttiin vielä yhdessä.
Kyllä pettäminen oli ekan kerran jälkeen helpompaa. Ekasta tuli huono omatunto ja sitä mietti mitä tuli tehtyä. Kiinni jäätyäni pelkäsin mieheni jättävän mut, mutta ei. Sen jälkeen en pettänyt, siis ennen suhteen "loppua".
Sanotaan ettei pettäjä muutu, näin se taitaa ikävä kyllä olla. Itse uskon muuttuneeni, mutta..