Siis kauniiseen, älykkääseen, koulutettuun, mukavaan... lähes täydelliseen. Monelleko olisi ylitsepääsemätön ongelma, että naisella on lapsi? Toista isää ei lapselle haeta vaan äidille ihanaa miestä.
Tai tietenkin jos hyvin menee niin tapaamiset varmaan lisääntyy sen joka toisen viikonlopun ja muutaman arkitapaamisen ylikin ja silloin pitäisi sitä lastakin sietää.
Tai tietenkin jos hyvin menee niin tapaamiset varmaan lisääntyy sen joka toisen viikonlopun ja muutaman arkitapaamisen ylikin ja silloin pitäisi sitä lastakin sietää.
Vastaukset 16
Vanhimmat
kuulostaisi ihan kivalta!
Itse olen lähempänä kolmea kuin kahtakymmentä. Ja yksinhuoltajaksi en ryhdy vaan elän kulississa. Ja vielä sille ketä kiinnostaa miksi suhde ei toimi, niin mies joka ei kertaakaan herää yöllä kun vauva itkee, kuluttaa rahat omiin menoihin, ei lähde lapsen kanssa edes puistoon... siihen se suhde voi kaatua kun toinen tekee kaiken yksin ja toinen osallistuu vaan hyviin hetkiin. Eli siihen kun on tottunut niin ei todellakaan odottaisi vieraalta minkäänlaista osallistumista. Mutta katselen rauhassa, 10 vuoden päästä voisi löytää jo täydellisyyttä hipovan miehen itselleen...
...Ei kiitos! Ihastus lopahtaisi jos kuulisin että naisella on lapsi, vaikken lapsia vihaakkaan. Mutta mua pistää pohtimaan nuo yksinhuoltajat että miks suhde on edelliseen mieheen mennyt poikki (helposti pikkuasiasta vai...?), Koska parisuhteen pokkimenoon tarvitaan kaksi henkilöä. Niin siinä alkaa miettiä mitä mahdollisuuksia minulla on pitää parisuhde pystyssä? Eli en edes yritä pokata yh-äippää.
Eihän tuossa ole hankaluuksia, onhan minulla itselläkin lapsi. Olen kyllä huomannut, että monesti se rajoittaa treffeillekin pääsyä jos on lapsi, vaikkakin olisi "vain" etähuoltaja. Kummallista.
Ja mikähän olisi vetosi jos kohdalle sattuisi leskeksi jäänyt yksinhuoltaja, niin syy olisi???
Käsittämätöntä! Mutta leski joutunee saman moisen kohtelun kohteeksi kuin yksinhuoltaja. Kysymykset ovat vähän erillaiset, mitä tapahtui 12 vuotta sitten? Osuiko äijän eteen mora merkkinen vuolupuukko? Vai luonnollinen mutta silti pakollinen kuolema? Tosiasia on että jos kyseinen leski on todella rakastanut entistä avio/avopuolisoaan, niin olet aina hänen edessään kakkonen. Ei käy!
vaan,että yhtykää te yh-naiset ja yh-miehet,teillähän on jotain yhteistä jo.
Mä luulen et jos on kovin nuori ihminen yh:na niin ei varmasti ole kovin helppoa löytää kumppania. Mä en ite ainakaan halua kenenkään toista lasta elätettäväksi vielä tässä vaiheessa(23 on ikäni). Sitte kun rupeaa olemaan hieman vanhempi, ehkä jotain yli 30 niin sitten ei sillä ole niin suurta merkitystä. Mä en muutenkaan ymmärrä miksi pitää tehdä lapsi jo 20-vuotiaana? Eli minulle se on tässä vaiheessa ylitsepääsemätön ongelma! Mun mielestä ei tosta asiasta saa nurista. Vaaditaan aika paljon toiselta hyväksyä toisen lapsi.
Yksi hyvä paikka löytää naisia on mennä tanssipaikoille. Ei kapakkaan.
Ei toi mulle ainakaan mikään ongelma ois. Itselläni on kaksi lasta, tosin eivät asu vakituisesti minun luona. Nuoremman ollessa vuoden vanha jäin jopa kotia hoitamaan, kun vaimoni(nykyyän ex) lähti työelämään.
...Unelmiesi miehelle ei varmasti toi skidi ei ole ongelma. Otetaan koko paketti, jos saadaan. Vasta tosipaikassa nähdään reaktiot. Rajoittuneet ihmiset eivät hyväksy toisten lapsia. Itselleni toi juttu pistää toden teolla miettimään, mutta juttu ei saa missään nimessä jäätyä tuohon kohtaan. Kaikillahan on historia mukanaa. Olkoonkin se hyvä tai huono. Sille ei mahda mitään. Ei kannata vetää mitään johtopäätöksiä ton sun kysymyksen suhteen, sillä jokainen vetää tyylillään. Jatkoja...
Samaa teemaa miettinyt ihanan miehen näkökulmasta. En oikeastaan usko että itse tahtoisin naista jolla ei ole omia lapsia.
Ongelma miksi nainen ei kelpaa, on ehkä jossain muualla kuin siinä lapsessa, miehen kannalta ajateltuna. Lapsen kanssa mennään arkeen kovin nopeasti, suhteesta jää pois se romanttinen rakastumisvaihe tai ehkä mies haluaisi sellaista jatkaa pidempään kuin tilanne oikeastaan sallii.
Arki on mielestäni hieno asia, ja sellaiselle joka lapsista tykkää, ovat kumppanin kersa(t) ihana haaste. Itse olen joskus kokenut että aikaa tahtoo olla kumppanin kanssa kahdestaan vietettäväksi kovin vähän.
Minusta tuntuu että nykyaika on vain sellainen lyhytjänteinen, pienetkin esteet ja erot koetaan suurina, on helppo vaihtaa toiseen, ihmiset ovat kuin kännyköitä ominaisuuksineen joita vertaillaan. Unohtuu se että voisi itsekin oppia toisesta, kasvaa. Niin itse haluaisin.
Ei lapsi ole ongelma jos hänet ottaa huomioon heti seurustelun alussa.Ongelmia syntyy jos suhteen alussa suhtautuu lapseen välinpitämättömästi ja varauksellisesti.Suhteesta voi tulla hyvä ja toimiva,mutta se vaatii hiukan enemmän kuin jos lasta ei siinä olisi.
"kauniiseen, älykkääseen, koulutettuun, mukavaan.."
Noita on vissii Suomessa about 5.
Kommenttina, että meillä YH-iskillä on ihan samat ongelmat, joten ymmärrän hyvin mistä puhe.
Joten tähän piristää hyvin kokemus tästä työpäivästä, eli käytiin yhdellä isolla maatilalla ,ja kun tarinoitiin nuoren ja sirpsakan emännän kanssa että kuinka se on toullaisen vanhan äijänkäppänän mennyt ottamaan, niin vastaushan tuli tietysti, että kun nai tällaisia suuria kartanoita, niin siinä tulee aina mukana kaikennäköistä roinaa...
Että silleen, valoi uskoa huomiseen, eli jos paketti on kunnossa niin kyllä pienet kylkiäiset
kestetään.
Olin pitkään pois koneen ääreltä ja vihdoin pääsin lukemaan näitä vastauksia. Kiitos kannustavista kommentaista! Kai sitä sitten uskaltaa avata silmänsä ja alkaa katselemaan ympärilleen. Ihania miehiä täällä... huoh.