Moi!
Tämä on minun tarina.
Olen seurustellut juopon miehen kanssa, sellaisen joka on pettänyt minua, eräs pahoinpiteli minua ja nyt sellaisen joka rakastaa minua yhtä paljon minua kuin minä häntä, mutta…
Siis alkuun. En ymmärrä miksi minua koetelaan näin. Tiedätkö sinä? Viimeisin suhde oli sellainen minkä ihan oikeasti halusin toimivan ja pelaavan ja tein kaikkeni sen eteen, mutta en voinut loppujen lopuksi elää sen asian kanssa, että mies pahoinpiteli minua. Annoin anteeksi miljoona kertaa ja taas yritettiin, mutta lopussa minulla oli pakko antaa periksi, en jaksanut enää jatkaa.
Sitten astuu kuvioihin mies, joka on kaikin puolin maailman ihanin mies. Kunnollinen mies, jota en ehkä ole ikinä ennen kokenut. Hän kantaa vastuun lapsistaan ja minusta myös. Meillä menee kahdestaan tosi hyvin, nauretaan, pidetään hauskaa ja on todella ihania hetkiä, ei välttämättä tehdä mitään erikoista, ollaan vaan ja nautitaan toistemme läheisyydestä.
Yksi iso este on. Miehellä on 4 lasta, minulla ei yhtään ja tottakai haluan lapsia. Mies sanoi, kuinka väärin tämä on, kun emme voi seurustella kunnolla. Miksi emme ole tavanneet aikaisemmin? Minä muka etsin itselleni sopivampaa miestä, jota tuskin löydän. Tämä miehen etsintä käy miehelle myös, mutta on kuitenkin mustasukkainen minusta, koska hän ajattelee minua, että minun pitää kokea oman lapsen syntymä ja niin edelleen. Siis erittäin ihana ja toista ajatteleva mies.
Meillä kummallakin on erittäin väkeviä tunteita toisiamme kohtaan, joita emme voi toisillemme sanoa, kuitenkin aina välillä puhumme tunteistamme, mutta sivistyneesi, emme ihan suoraan. Olisiko ehkä parempi, jos puhisin hänelle ihan suoraan mitä tunnen, vai jatkanko vain muka paremman miehen etsimistä??? Olemme kumpikin tavallaan umpikujassa.
Tämä on minun tarina.
Olen seurustellut juopon miehen kanssa, sellaisen joka on pettänyt minua, eräs pahoinpiteli minua ja nyt sellaisen joka rakastaa minua yhtä paljon minua kuin minä häntä, mutta…
Siis alkuun. En ymmärrä miksi minua koetelaan näin. Tiedätkö sinä? Viimeisin suhde oli sellainen minkä ihan oikeasti halusin toimivan ja pelaavan ja tein kaikkeni sen eteen, mutta en voinut loppujen lopuksi elää sen asian kanssa, että mies pahoinpiteli minua. Annoin anteeksi miljoona kertaa ja taas yritettiin, mutta lopussa minulla oli pakko antaa periksi, en jaksanut enää jatkaa.
Sitten astuu kuvioihin mies, joka on kaikin puolin maailman ihanin mies. Kunnollinen mies, jota en ehkä ole ikinä ennen kokenut. Hän kantaa vastuun lapsistaan ja minusta myös. Meillä menee kahdestaan tosi hyvin, nauretaan, pidetään hauskaa ja on todella ihania hetkiä, ei välttämättä tehdä mitään erikoista, ollaan vaan ja nautitaan toistemme läheisyydestä.
Yksi iso este on. Miehellä on 4 lasta, minulla ei yhtään ja tottakai haluan lapsia. Mies sanoi, kuinka väärin tämä on, kun emme voi seurustella kunnolla. Miksi emme ole tavanneet aikaisemmin? Minä muka etsin itselleni sopivampaa miestä, jota tuskin löydän. Tämä miehen etsintä käy miehelle myös, mutta on kuitenkin mustasukkainen minusta, koska hän ajattelee minua, että minun pitää kokea oman lapsen syntymä ja niin edelleen. Siis erittäin ihana ja toista ajatteleva mies.
Meillä kummallakin on erittäin väkeviä tunteita toisiamme kohtaan, joita emme voi toisillemme sanoa, kuitenkin aina välillä puhumme tunteistamme, mutta sivistyneesi, emme ihan suoraan. Olisiko ehkä parempi, jos puhisin hänelle ihan suoraan mitä tunnen, vai jatkanko vain muka paremman miehen etsimistä??? Olemme kumpikin tavallaan umpikujassa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ymmärsinkö oikein, että mies on vapaa, mutta sinua vain häiritsee ne 4 kersaa? Mikäs siinä sitten mättää?
Kyllähän se on nykyään ihan tavallista, että lapsia on vähän yhden jos toisenkin kanssa.
minä sain aikoinaan mieheni mukana kaksi lasta.nyt nämä lapset ja lapsenlapset ovat aarteitani.itse en koskaan saanutkaan yrityksistä huolimatta omia lapsia.mieti loppuunasti
Jos mies on se kenet haluat, niin sitten otat miehen lapsineen päivineen ja tottahan toki te voitte vielä yhden yhteisenkin lapsen pyöräyttää jos se miehelle sopii. Mitä ongelmaa tässä muka on? Ongelma voi olla silloin jos mies ei halua sinun kanssasi enää yhtään lasta ja siä haluaisit yhden omankin. Puhukaa asiat selviksi.
Miehellä on jo neljä lasta ja takana nykyaikaan pitkähkö avioliitto joka purkautui siihen, että vaimon työkaverit olivat eronneita, joten hänenkin "täytyi" erota ettei erotu liikaa porukasta.
Nykyaikana kun ei saa edes vakinaista työpaikkaa ellei ole eronnut. Ainakaan sairaala-alalla. Toimet myönnetään säälistä eronneiden naispäättäjien toimesta!
Mies siis on aivan pihalla eroonsa johtaneista syistä, ja vaikka tietäisikin, ei voinut niille mitään. Joka tapauksessa neljä lasta on riittävästi.
Lohtua haetaan 10-15 vuotta nuoremmista naisista.
Olenko pahoin väärässä?
Neljälle lapselle ei kukaan halua enää sisarpuolia jotka eivät eivät olisi mitenkään verrattavissa niihin "oikeisiin" lapsiin. Tasa-arvosta ei olisi tietoakaan. Siitä pitäisivät huolen kaikkien suvut.
Voin olla pahoinkin väärässä, mutta minun tilanteeni on tämä.
Kerro jos tuntuu tutulta.
Mies voi olla "oikea" mutta ehto on osaltasi aika kova...