Itse olen tuntenut elamani aikana useita ihania miehia joiden kanssa olisin halunnut olla ystavia. Ongelmana on kuitenkin ollut, etta he eivat ole sita halunneet. Joidenkin kanssa olen seurustellut, mutta huomannut etten ole kiinnostunut heista kuin ystavina. Jotkut taasen ovat kertoneet tunteistaan minua kohtaan ja itse olen pitanyt heita ainoastaan ystavina. Joidenkin kanssa olemme yrittaneet ystavina, mutta toinen osapuoli ei ole kuitenkaan siihen pystynyt.
Tapasin eraan ihanan miehen johon ihastuin. Pian kuitenkin tajusin sen tunteen haihtuneen. Mies kertoi tunteistaan minua kohtaan. Han on kaikin puolin ihana ja haluaisin rakastua haneen, en vain voi tunteilleni mitaan. Kerroinkin sen hanelle ja paatimme silti olla ystavia. Pelkaan kuitenkin pian menettavani hanetkin.
Onko minussa jotain vikaa vai onko miesten kanssa mahdotonta olla ystavia? Please, kertokaa kokemuksianne kumminkin pain.
Tapasin eraan ihanan miehen johon ihastuin. Pian kuitenkin tajusin sen tunteen haihtuneen. Mies kertoi tunteistaan minua kohtaan. Han on kaikin puolin ihana ja haluaisin rakastua haneen, en vain voi tunteilleni mitaan. Kerroinkin sen hanelle ja paatimme silti olla ystavia. Pelkaan kuitenkin pian menettavani hanetkin.
Onko minussa jotain vikaa vai onko miesten kanssa mahdotonta olla ystavia? Please, kertokaa kokemuksianne kumminkin pain.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mun mielestä se on äärimmäisen vaikeaa.
Yritin just puolivuotta, mutta ei onnistunut sitten millään. Alkava hyvä ystävyyssuhde katkesi, kun rakastuin tähän ystävääni. Yritin pudottaa sen rakastumisen pois, mutta en kuitenkaan osannut. Ja toiselle rakastuminen ei sopinut mitenkään, joten poikki meni - ja sydän särkyi, ainakin minulla.
Ei ole miestä ja naista luotu ystäviksi vaan kumppaneiksi.Aika luonnollista että hyvässä naise ja miehe välisessä ystävyydessä on muutakin kemiaa,ainaki jommankumman puolelta.
Kannattaa siis hommaa ne ystävät oman sukupuolen piiristä.
sitä voi olla ystävä miehen kanssa, jos kumpikin haluaa olla vain ystävä. Siinä vaiheessa, jos toinen haluaa enempi niin homma ei toimi.
Moni mies vierastaa ajatusta, et ollaan vain kavereita, kun heistä moni tahtoo naiset vain seksikumppaneiksi ja tyttöystäviksi. Ja moni mies kaveeraa vain miesten kanssa. Esimerkiksi baareista, tms miehiä on vaikea saada kavereiksi.
Nykyään ei enää taida päteä se ajatus, että kavereita ei koskaan ole liikaa...Monet ihmiset nimittäin eivät halua edes monia ystäviä, kun on jo oma kaveripiiri.. Eivätkä ihmiset jaksa kovin hyvin enää tutustua uusiin ihmisiin.
kyllä, ystäviä ei (ainakaan ilman jonkinlaisia selvityskeskusteluja asiasta). Eli jos haluat miehen vain kaveriksi, niin älä sitten liikaa hymyile tai flirttaile, vaan käyttäydy vähemmän naisellisesti. Puhu myös jonkin verran muista miehistä ja osoita miehelle, että sinulla on paljon muutakin elämää kuin vain hän. Eli et saa olla liian usein tekemisissä ja tekstaritkin kannattaa olla melko asiallisia, eli ei liikaa hymynaamoja yms.
Jotakin tuon suuntaista olen itse tehnyt niiden miesten kanssa, joiden en ole halunnut ihastuvan minuun, vaikka tosi mukavia ovatkin kavereina. Jos olen huomannut jonkun kaverin alkavan katsoa minua tavallista pitempään, olen muutaman viikon ajan pitänyt matalaa profiilia tähän mieheen, jottei hän ehtisi kunnolla ihastua tai kuvitella mun puolelta olevan jotain.
Luultavasti sulla käy helposti niin, että jos et itse ajattele miehestä sen kummempaa, niin käyttäydyt sitten tiedostamattasi tosi rennon luonnollisesti, joka sitten vetoaa näihin miehiin.
Tuohon viimeisimpään tapaukseesi sellainen kommentti, että ootko varma, ettet enää voisi ihastua häneen? Jos onkin niin, että alkuihastuksen latistumisen jälkeen kestää aikansa, ennen kuin oikeat tunteet kasvavat tutustumisen ja kiintymisen kautta? Älä kuitenkaan pakota itseäsi tuntemaan mitään, vaan ota rennosti. Hyvä, että oot ollu rehellinen ajatuksistasi miestäkin kohtaan.
Juu kannattaisi miestenkin pitää melko coolina tilanne jos haluaa olla pelkästään ystävä/kaveri.
Hei...Kerron mielipiteen mies näkökulmasta...
Eli kyllä eri sukupuolta olevat henkilöt voivat olla ihan vain ystäviäkin, ilman mitään seksiäseuraa jne...
Itsellänikin on naisia paljon enemmän ystävinä kuin miehiä...Heidän kanssa on jotenkin erilaista viettää iltaa kuin miesten kesken.
Jukka from Joensuu...
Kerron omakohtaisen kokemukseni.
Tutustuin työmaallani käyvään mieheen ja hänen kanssaan juttu luisti hyvin.
Oli silloin vielä naimisissa ja kaiken kerroinkin hänelle. Samoin, että ystävinä voidaan pitää yhteyttä, ilman muunlaista kanssakäymistä. Ja se tuntui hänelle sopivan.
Pitkään juteltiin (puhelut & viestit) niitä näitä, sitten erään kerran häneltä tulikin viesti, että hän haluaisi naida mua.
(Siinä vaiheessa olin itse jo eronnut ja alkanut seurustella uudelleen nykyisen (ihanan) avomieheni kanssa.)
Mä lähes suutuin ja vastasin viestiin, että etsi panopuusi muualta!! Mä en ole se, joka sun paineitasi helpottaisi, käytä vaikka nyrkkikyllikkiä tai kumisaapasta, ellei muu auta.
Jonkin aikaa oli viestirintamalla täysin hiljaista. Sitten jossain vaiheessa alkoi normaali yhteydenpito jälleen.
Eli vaikeaa se täydellinen pelkkä ystävyys miehen ja naisen välillä on, mutta onnistuu, kun ainakin toinen pitää päänsä, eikä toinenkaan suutu "loppuiäksi" totuudensanoista.
Jos suuttuu, tiedät, ettei se mitään ystävyyttä ollutkaan.
Tosin yhtä monta mieltä tästä asiasta on, kuin on sanojiakin. En usko, että kukaan voi sinulle täydellistä vastausta antaa tässä asiassa.
Ihmissuhdeasiat ovat sen verran monimutkaisia ja arvaamattomia, ettei yhtenäistä "sääntöä" niihin koskaan tule löytymään..
Koita pärjätä ihan omana itsenäsi.
Kun haluaa olla naisen kanssa vain ystävä, hän haluaa enemmän ja kun minä haluan enemmän hän haluaa olla vain ystävä. Mitä me tästä opimmekaan: jos haluaa toisen ihastuvan itseensä ei saa paljastaa omaa ihastumistaan...
Totuuden nimissä on kuitenkin sanottava ettei mitenkään mahdotonta naisen ja miehen ystävyys ole. Mikäli kyseessä on kaksi vapaata, ennemmin tai myöhemmin toinen kuitenkin alkaa haluamaan enemmän ja mikäli ei siinä olla samalla aaltopituudella molemmat ahdituvat. Älä siis jää miettimään jos homma ei toimi, olkaa sitten vaikka pelkästään tuttavia :).
Itselläni on vuosien ystävyys suhteita miesten/kundien kanssa ja eniten olen näiden miesten ja kundien kanssa liikenteessä. Kateelliset tosin spekuloivat suhdettani näihin, mutta mitään seksuaalista ei kavereiden kanssa ole ja jos on ollut viboja siihen suuntaan, niin ne katoavat kyllä. Ainahan voi käydä niin että ystävistä tulee jotain enemmän. Parisuhde!ystävystyminen kai vähän riippuu miten tutustuu kundeihin/miehiin joista haluaa kavereita. Itse ainakin hengalemalla ympäriinsä sitä huomaa vain kaveeraavansa näiden kanssa ja siitä syntyy kaverisuhde.
Mulla ei ole yhtään miespuolista ystävää, kavereita vaan ja niistä suurin osa omien naispuolisten ystävien miehiä... Nykyisen kanssa oltiin aluksi ystäviä, päätettiin että siitä ei tule mitään muuta. Loppujen lopuksi tilanne kävi tukalaksi, molemmat suurin piirtein työllä ja tuskalla hillitsi itsensä ja jätti ihastumisen paljastamatta... Loppujen lopuksi tosiaan kävi näin että seurustellaan.
Pikkuveljellä (vasta 17v...) on aivan uskomaton kyky olla ystävä myös tyttöjen kanssa hyvä ystävä. On kyllä tunnustanut minulle ihastuneensa pariin otteeseen näihin ystävätyttöihin, mutta jättänyt mahdolliset aloitteet tytöille. Kuulemma pystyy elämään myös sellaisessa ystävyyssuhteessa, jossa on samaan aikaan ihastunut toiseen osapuoleen. Ei onnistu kaikilta.
Auttaisi varmaan jos ottaisit selkeän, jämäkän kannan ja pysyisit siinä? Ei ole mikään ihme etteivät miehetkään tiedä missä mennään jos itsekin ihastut ja seurusteletkin ystäväksi sopivien tai ystäviesi kanssa. Viestisi miehille on "ehkä" eikä "ei". Ethän kai naisystäviesikään kanssa ole seukannut tai setvinyt keskinäisiä rakastumisia ja ihastumisia heidän kanssaan? Jos olisit, tunnelma saattaisi heidänkin kanssaan olla vähän eri?
Toisaalta taas jossain vaiheessa olisi hyvä ymmärtää sekin, ettei se ensihuuma tule kestämään 30 vuotta. Jos siis haluaa pysyvän ihmissuhteen niin jossain vaiheessa se kumppani saattaa vaikuttaa lähinnä ystävältä.
Tätä nyt ei voi ehkä verrata, mutta itse olen kohta 21 vuotias ja siitä ajasta ainaki 18 vuotta (eli tarhasta lähtien) on paras ystäväni ollut saman ikäinen mies. Koskaan ei ole riidelty mistään ja käydään yhdessä harrastamassa uintia, punttia, leffoja ja muuta. Myöskin ex-miesystävieni ja nykyisen avoni kanssa hän tulee mainiosti toimeen. Koskaan ei ole myöskään ollut sen suuntausta vihjausta, että hän olisi minut sänkyyn halunnut kaataa (eikä tosin päinkään.)
Yhden toisen tyypin kanssa olen nyt tuntenut, joku 5-6 vuotta ja vieläkin ollaan jonkunlaisissa yhteyksissä. Itseäni ei vain enää jaksa kiinnostaa ko. henkilö, kun se nykyisin soittelee mulle vain kännissä ja jauhaa pelkkää potaskaa.
En nyt tiedä, että hyödyttikö tää teksti ketään mitenkään...