Hulluko olen??

No joo, tuossa tuli lapsus. Tarkoitin lähinnä vain LTO:ta, ilman ilmastointia, eli talon ylissille on suunnitelmissa laittaa koneisto joka painaisi lämmintä ilmaa alaspäin. Tätä tarkoitin "LTO":lla. Ehkä olisi pitänyt kehitellä joku uusi lyhenne tuolle järjestelmälle, LTO on kyllä väärä nimitys, olet oikeassa.

oma haave kirjoitti:

No joo, tuossa tuli lapsus. Tarkoitin lähinnä vain LTO:ta, ilman ilmastointia, eli talon ylissille on suunnitelmissa laittaa koneisto joka painaisi lämmintä ilmaa alaspäin. Tätä tarkoitin "LTO":lla. Ehkä olisi pitänyt kehitellä joku uusi lyhenne tuolle järjestelmälle, LTO on kyllä väärä nimitys, olet oikeassa.

Lue lisää

Eli se on kierrätysilmalaitteisto?? Laita kattoon propelli.

pasi kirjoitti:

Eli se on kierrätysilmalaitteisto?? Laita kattoon propelli.

Tarkoitus olisi tehdä samalla jakosysteemi ilamankierolle. Eli ylös kohoava lämmin ilma jakutuisi putkiston avulla tasaisesti ympäri talon. Kattopropelli toimii vain tietyssä tilassa/huoneessa, vaikka onkin tehokas,myönnän.

Eli systeemi "yksinkertaisuudessaan" olisi seuraavanlainen. Ylhäällä olisi suodattimella varustettu imuri jonka takana olisi jakoputkisto josta lähtisi liitännät huoneisiin. Näin joka huoneeseen muodostuisi ylipainetta ja samalla lämpö kiertäisi talossa jolloin lämmönjakutuminen olisi tasaista. Näin olin sitä suunnitellut ja kuvitellut.

oma haave kirjoitti:

Tarkoitus olisi tehdä samalla jakosysteemi ilamankierolle. Eli ylös kohoava lämmin ilma jakutuisi putkiston avulla tasaisesti ympäri talon. Kattopropelli toimii vain tietyssä tilassa/huoneessa, vaikka onkin tehokas,myönnän.

Eli systeemi "yksinkertaisuudessaan" olisi seuraavanlainen. Ylhäällä olisi suodattimella varustettu imuri jonka takana olisi jakoputkisto josta lähtisi liitännät huoneisiin. Näin joka huoneeseen muodostuisi ylipainetta ja samalla lämpö kiertäisi talossa jolloin lämmönjakutuminen olisi tasaista. Näin olin sitä suunnitellut ja kuvitellut.

Lue lisää

"Ylhäällä olisi suodattimella varustettu imuri jonka takana olisi jakoputkisto josta lähtisi liitännät huoneisiin."

Missä ylhäällä? Pirtin leivinuunin päälläkö?
Otat leivin uunin lämpöä kiertoon?

"Näin joka huoneeseen muodostuisi ylipainetta"

No siihen huoneeseen mistä imet muodostuu alipaine ja muihin vastaavasti ylipaine ja ilma virtaa sieltä muista sinne mistä otat sitä ilmaa.

Systeemillä saat levitettyä leivinuunin lämpöä, mutta jos sulla tulee vesikiertoinen lämmitys niin se hoitaa sen lämmön tasauksen.

Jos haluat tehdä koko taloon ylipaineen niin joudut ottamaan ilmaa ulkoa ja se pitäis lämmittää jollain... ja toisaalta ylipaine painaa entistä enemmän ilmankosteutta seiniin.

Tuommosia härrävärkkejä ei entistaloissa ollut.

" ja samalla lämpö kiertäisi talossa jolloin lämmönjakutuminen olisi tasaista. Näin olin sitä suunnitellut ja kuvitellu"

Jos käytät pellettilämmitystä niin vesipatterit jakaa lämmön. Jos sulla on tulisija lisälämmönlähteenä niin ok, mutta en tiiä kannataako.

Jos sulle tulee painovoimainen ilmanvaihto kuten rintamamiestaloissa niin mistä sulla tulee se korvausilma? Hallitsemattomana vuotona mistä sattuu?

Samaten jos pidät tulta pesässä niin mistä otat korvausilman, taasko hallitsemattomana vuotona?

On paljon yksinkertaisenpaa ja varmenpaa laittaa se ilmanvaihtokone ja panostaa siihen että se on säädetty oikein.

Kovasti tuota on pähkäilty, että mitä ja minne ja miksi. Villan ajattelin laittaa ikkunoitten alle ihan huolettomuussyistä, tosin jos sinne saisi puhallusvillan niin sekään ei olisi huono vaihtoehto. Lähinnä tuo purun painumisen takia ajattelin ikkunoiden alle painumatonta eristettä.

Keittiöön on joka tapauksessa tulossa liesille (puu ja sähkö) oma imuri isolla huuvalla. Talosta joka tapauksessa on tulossa 2-kerroksinen. Pesu-ja kodinhoitotilat olisi tarkoitus tehdä siten että muuratun seinän toisella puolella on olo/takkahuone, ja käynti pesutiloihin on kodinhoitohuoneen kautta. Kodinhoitohuone on keittiön yhteydessä, samoin kodinhoitohuoneesta on oma uloskäynti.

Missä lakipykälässä/säännöksissä ilmanvaihtokone on sanottu olevan pakollinen varuste omakotitaloissa? Ei tule minun kotiini sitä laitetta taloa pilaamaan.

Olet oikeassa tuon hengittävyyden suhteen, tuota juuri olin hakemassaa. Mahdollinen kosteus seinärakenteissa poistuisi läpäisevyyden ansiosta. Eli rakenne sallii kosteuden pois siirtymisen seinästä.

Rossipohjaa on isänikin minulle tuputtanut, ainoa mikä siinä mietityttää on nuo tulisijat ja niiden vahvistus ja kylmäsulun tekeminen. Jos rakentaa talon rossipohjalle niin ilmeisesti tulisijojen ja piipun alle on rakenettava vahvistusta muurauksen muodossa tulisijojen kohdalle, sekä tehtävä kylmäsulku eristämään ulkopuolella oleva vahvistus ja sisäpuolella oleva muuraus toisistaan.
Olenko oikeassa?

Tarkoitus olisi suunnitella mahdollimman toimiva ja "helppokäyttöinen" talokokonaisuus. Toki se että rakentaa tuollaisen talon vaatii suunnittelua ja eri kohtien huomioimista että tulos onnistuu. Lisäksi on muistettava että tässä tapauksessa pitää elää talon ehdoilla.

oma haave kirjoitti:

Kovasti tuota on pähkäilty, että mitä ja minne ja miksi. Villan ajattelin laittaa ikkunoitten alle ihan huolettomuussyistä, tosin jos sinne saisi puhallusvillan niin sekään ei olisi huono vaihtoehto. Lähinnä tuo purun painumisen takia ajattelin ikkunoiden alle painumatonta eristettä.

Keittiöön on joka tapauksessa tulossa liesille (puu ja sähkö) oma imuri isolla huuvalla. Talosta joka tapauksessa on tulossa 2-kerroksinen. Pesu-ja kodinhoitotilat olisi tarkoitus tehdä siten että muuratun seinän toisella puolella on olo/takkahuone, ja käynti pesutiloihin on kodinhoitohuoneen kautta. Kodinhoitohuone on keittiön yhteydessä, samoin kodinhoitohuoneesta on oma uloskäynti.

Missä lakipykälässä/säännöksissä ilmanvaihtokone on sanottu olevan pakollinen varuste omakotitaloissa? Ei tule minun kotiini sitä laitetta taloa pilaamaan.

Olet oikeassa tuon hengittävyyden suhteen, tuota juuri olin hakemassaa. Mahdollinen kosteus seinärakenteissa poistuisi läpäisevyyden ansiosta. Eli rakenne sallii kosteuden pois siirtymisen seinästä.

Rossipohjaa on isänikin minulle tuputtanut, ainoa mikä siinä mietityttää on nuo tulisijat ja niiden vahvistus ja kylmäsulun tekeminen. Jos rakentaa talon rossipohjalle niin ilmeisesti tulisijojen ja piipun alle on rakenettava vahvistusta muurauksen muodossa tulisijojen kohdalle, sekä tehtävä kylmäsulku eristämään ulkopuolella oleva vahvistus ja sisäpuolella oleva muuraus toisistaan.
Olenko oikeassa?

Tarkoitus olisi suunnitella mahdollimman toimiva ja "helppokäyttöinen" talokokonaisuus. Toki se että rakentaa tuollaisen talon vaatii suunnittelua ja eri kohtien huomioimista että tulos onnistuu. Lisäksi on muistettava että tässä tapauksessa pitää elää talon ehdoilla.

Lue lisää

Kuten jo aiemmin yritin selittää, mutta tarkennetaan:
Kosteusongelma (normaalissa asumisessa, vauriot erikseen)syntyy, kun asuintiloissa läträtään veden kanssa. Sauna ja suihku keskellä taloa, samoin pyykinpesu ja kuivaus; Seurauksena valtava määrä kosteutta jonka poistamiseen ei enää normaali painovoimainen ilmanvaihto tai hengittävä seinärakenne riitä. Nykytaloissa on tyypillisesti tällainen ratkaisu jossa ihanteena amerikan tyyliin (=hotellit ja elokuvat) suihkuun suoraan vuoteesta kolmella askelella.
Pohjaratkaisu ja asumistottumukset vaikuttavat vähintään yhtä paljon, elleivät enemmänkin, rakennuksen vaurioitumisriskiin. Siis kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ihan kaikki.
Peruslähtökohtaisesti kosteat tilat erilleen kokonaan. Niihin vähintään poistoimuri vaikkapa käsiohjauksella. Elleivät pesutilat ole eri rakennuksessa. Ja ikkuna ainakin pesutilaan jotta saa tuuletettua. Muissa asuintiloissa riittää erinomaisesti painovoimainen ilmanvaihto.
Termi "hallittu ilmanvaihto" on alkujaan mainoslause joka on sittemmin lobbattu jonkinlaiseksi mantraksi ikäänkuin se olisi mahdollista ainoastaan koneilla. Vaan kauppa se on kun kannattaa. Ja kauppa käy parhaimmin kun saadaan ostajat luulemaan että on pakko ostaa.

oikea suunta kirjoitti:

Kuten jo aiemmin yritin selittää, mutta tarkennetaan:
Kosteusongelma (normaalissa asumisessa, vauriot erikseen)syntyy, kun asuintiloissa läträtään veden kanssa. Sauna ja suihku keskellä taloa, samoin pyykinpesu ja kuivaus; Seurauksena valtava määrä kosteutta jonka poistamiseen ei enää normaali painovoimainen ilmanvaihto tai hengittävä seinärakenne riitä. Nykytaloissa on tyypillisesti tällainen ratkaisu jossa ihanteena amerikan tyyliin (=hotellit ja elokuvat) suihkuun suoraan vuoteesta kolmella askelella.
Pohjaratkaisu ja asumistottumukset vaikuttavat vähintään yhtä paljon, elleivät enemmänkin, rakennuksen vaurioitumisriskiin. Siis kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ihan kaikki.
Peruslähtökohtaisesti kosteat tilat erilleen kokonaan. Niihin vähintään poistoimuri vaikkapa käsiohjauksella. Elleivät pesutilat ole eri rakennuksessa. Ja ikkuna ainakin pesutilaan jotta saa tuuletettua. Muissa asuintiloissa riittää erinomaisesti painovoimainen ilmanvaihto.
Termi "hallittu ilmanvaihto" on alkujaan mainoslause joka on sittemmin lobbattu jonkinlaiseksi mantraksi ikäänkuin se olisi mahdollista ainoastaan koneilla. Vaan kauppa se on kun kannattaa. Ja kauppa käy parhaimmin kun saadaan ostajat luulemaan että on pakko ostaa.

Lue lisää

Niinhän se on, kauppa se on mikä kannattaa, jos on ostajia. Tarkoitus olisi tehdä sauna ja pesuhuone siten että molemmissa olisi omat pienet ikkunat tuuletusta varten. Tuo käsiohjattu ilmanpoisto on muuten hyvä idea, pistetään muistiin ylös, kiitos vinkistä. Tuumattiin tuossa yhden kirvesmiehen kanssa että jos tuohon vielä laittaisi lattialämmityksen sauna ph khh, pitäisi tuon olla jo melko idioottivarmaa. Vai kuinka.

On purueristeisessä talossa? Mietippä mitä noissa rintamamiestaloissa on seinäeristeenä? Ja miksi ne ovat muka pilalla. Pilalle talon rakenteen saa kun sekoittaa eri eristystyylit keskenään jolloin kokonaisuus ei toimi.
Ei puru ole huono eriste, päinvastoin. Kun purutalon tekee oikein niin se on tutkimuksien mukaan 1 parhaista/terveellisimmistä tavoista eristää talo.
Lukaiseppa oheinen linkki.
http://www.hut.fi/Yksikot/Talo/abstract/tiiv59.htm

oma haave kirjoitti:

On purueristeisessä talossa? Mietippä mitä noissa rintamamiestaloissa on seinäeristeenä? Ja miksi ne ovat muka pilalla. Pilalle talon rakenteen saa kun sekoittaa eri eristystyylit keskenään jolloin kokonaisuus ei toimi.
Ei puru ole huono eriste, päinvastoin. Kun purutalon tekee oikein niin se on tutkimuksien mukaan 1 parhaista/terveellisimmistä tavoista eristää talo.
Lukaiseppa oheinen linkki.
http://www.hut.fi/Yksikot/Talo/abstract/tiiv59.htm

Lue lisää

mutta vaatii paljon paneutumista rakentaa moderni rintamamiestalo

esim.
"Höyrynsuluttoman purueristeisen rakenteen käyttö edellyttää aina paikkakunnan ja käyttötarkoituksen perusteella tehtävää rakennekohtaista mitoitusta."

Ja mitäpä jos mitoitus menee pieleen ja alkaa kosteus tiivistyä...

oma haave kirjoitti:

On purueristeisessä talossa? Mietippä mitä noissa rintamamiestaloissa on seinäeristeenä? Ja miksi ne ovat muka pilalla. Pilalle talon rakenteen saa kun sekoittaa eri eristystyylit keskenään jolloin kokonaisuus ei toimi.
Ei puru ole huono eriste, päinvastoin. Kun purutalon tekee oikein niin se on tutkimuksien mukaan 1 parhaista/terveellisimmistä tavoista eristää talo.
Lukaiseppa oheinen linkki.
http://www.hut.fi/Yksikot/Talo/abstract/tiiv59.htm

Lue lisää

"Parhaimpaan lopputulokseen päästään yhdisterakenteilla, joissa purueristeen kylmällä puolella käytetään minimissään 50 mm mineraalivillaa."

Jaahas. Minä ainakin pyyhkisin tuollaisella "tutkimuksella" perseeni.

Kriitikko kirjoitti:

"Parhaimpaan lopputulokseen päästään yhdisterakenteilla, joissa purueristeen kylmällä puolella käytetään minimissään 50 mm mineraalivillaa."

Jaahas. Minä ainakin pyyhkisin tuollaisella "tutkimuksella" perseeni.

Lue lisää

Perskules, ei tuo ole juolahtanut mieleeni. Pitääpä ottaa selkoa tuosta yhdistelmästä, kiitos vinkistä. Millä tutkimuksella piti persaus pyyhkiä?
Mutta kiitos ideasta, siis tuosta yhdistelmästä.

Miksi kipsilevy? Pääsääntöisesti se joko maalataan tai tapetoidaan lasikuititapetilla. Fysikaalisesti lopputulos on tismalleen sama kuin jos seinä olisi muovitettu sisältä. On toki siisti mutta rakenne ei toimi enää.

oikea suunta kirjoitti:

Miksi kipsilevy? Pääsääntöisesti se joko maalataan tai tapetoidaan lasikuititapetilla. Fysikaalisesti lopputulos on tismalleen sama kuin jos seinä olisi muovitettu sisältä. On toki siisti mutta rakenne ei toimi enää.

Lue lisää

tehdä talo joka olisi tehty kaikkien "asiantuntioiden" oppien mukaan. pitäisi tehdä varmaan noin 2,5miljoomaa taloa ja kaikki eri tavalla niin olisi jokaiselle jotakin. varmaa kuitenkin on että jos esim.lasivillaan pääsee imeytymään kosteutta niin sen kuivuminen on kyllä hankalaa. siksi pitää käyttää höyrysulkua,ja vielä ehjää sellaista. vaikka ei tässä nyt sitten ollutkaan siitä kysymys. kysyjän kannattaa unohtaa koko juttu ja asua vuokralla.pääsee vähemmällä tuskalla.

npt kirjoitti:

tehdä talo joka olisi tehty kaikkien "asiantuntioiden" oppien mukaan. pitäisi tehdä varmaan noin 2,5miljoomaa taloa ja kaikki eri tavalla niin olisi jokaiselle jotakin. varmaa kuitenkin on että jos esim.lasivillaan pääsee imeytymään kosteutta niin sen kuivuminen on kyllä hankalaa. siksi pitää käyttää höyrysulkua,ja vielä ehjää sellaista. vaikka ei tässä nyt sitten ollutkaan siitä kysymys. kysyjän kannattaa unohtaa koko juttu ja asua vuokralla.pääsee vähemmällä tuskalla.

Lue lisää

Miten lasivilla kastellaan seinässä?

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Miten lasivilla kastellaan seinässä?

kastuu ihan itsestään jos paljon pääsee vesihöyryä tunkeutumaan eristeisiin, ja ulkona pakkasta. kastepisteen kohdalla höyry tiivistyy vedeksi ja siitä niitä ongelmia tulee josta niin paljon puhutaan. lasivilla on huono kuljettamaan kosteutta, jolloin se kuivuu erittäin hitaasti.

npt kirjoitti:

kastuu ihan itsestään jos paljon pääsee vesihöyryä tunkeutumaan eristeisiin, ja ulkona pakkasta. kastepisteen kohdalla höyry tiivistyy vedeksi ja siitä niitä ongelmia tulee josta niin paljon puhutaan. lasivilla on huono kuljettamaan kosteutta, jolloin se kuivuu erittäin hitaasti.

Lue lisää

Lasivillan ongelma on se että vesi ei pysy siinä. Eli kun lasivilla kastuu, niin vesi valuu alas, joolloin seinän alaosa vettyy pahasti. Johonkin purueristeeseen tai selluvillaan vesi kertyy ihan samalla tavalla mutta se ei niin helposti valu alas. Kosteus jää suuremmalle alueelle ja näin myös kuivaa suuremmalta pinta-alalta. Kostea eriste myös eristää huonommin, jolloin lämpöhukka kasvaa ja tämä myös auttaa kuivumisessa. Edellä kerrotusta johtuen en voi ymmärtää, että miksi sitä kosteutta pitäsi päästää seinään? Vain siksi että seinä (ehkä) kestää sen?

npt kirjoitti:

kastuu ihan itsestään jos paljon pääsee vesihöyryä tunkeutumaan eristeisiin, ja ulkona pakkasta. kastepisteen kohdalla höyry tiivistyy vedeksi ja siitä niitä ongelmia tulee josta niin paljon puhutaan. lasivilla on huono kuljettamaan kosteutta, jolloin se kuivuu erittäin hitaasti.

Lue lisää

Nythän mää vasta hokasin. Täällähän on tarkoitus tehdä kivivillaseinäkin ilman höyrynsulkua.

Anssi kirjoitti:

Lasivillan ongelma on se että vesi ei pysy siinä. Eli kun lasivilla kastuu, niin vesi valuu alas, joolloin seinän alaosa vettyy pahasti. Johonkin purueristeeseen tai selluvillaan vesi kertyy ihan samalla tavalla mutta se ei niin helposti valu alas. Kosteus jää suuremmalle alueelle ja näin myös kuivaa suuremmalta pinta-alalta. Kostea eriste myös eristää huonommin, jolloin lämpöhukka kasvaa ja tämä myös auttaa kuivumisessa. Edellä kerrotusta johtuen en voi ymmärtää, että miksi sitä kosteutta pitäsi päästää seinään? Vain siksi että seinä (ehkä) kestää sen?

Lue lisää

Lasivillan ongelma on se että vesi ei pysy siinä.
Imeytyminen lienee avainsana.

"Eli kun lasivilla kastuu, niin vesi valuu alas, joolloin seinän alaosa vettyy pahasti."

Eli vesi ei imeydy lasivillaan.

"Johonkin purueristeeseen tai selluvillaan vesi kertyy ihan samalla tavalla mutta se ei niin helposti valu alas."

Koska se on imeytyneenä.

" Kosteus jää suuremmalle alueelle ja näin myös kuivaa suuremmalta pinta-alalta."

Se imeytyy la leviää imeytymällä. (imeytyminen parempi termi kuin johtuminen, jota käytin toisaalla)

"Kostea eriste myös eristää huonommin, jolloin lämpöhukka kasvaa ja tämä myös auttaa kuivumisessa."

Päättelyllä:

Kostuminen lisää lämmön johtumista rakenteen läpi.

Se siis lisää energian hukkaa ja energian kulutusta.

Jos energiaa riittää kuin olkiluodossa niin märkkä eriste lämpiää ulkopintaan asti ja hukka on ihan hirveä, toisaalta se samalla painaa kosteutta ulospäin pihalle asti ja se taass kuivattaa eristettä sisäosista ja silloin taas eristeen ulko-osat jäähtyy uudestaan... viimein syntyy jonkinlainen tasapainotila joka sanelee minne asti kosteus kulkee ja minne jäätyy. Talvella seinä jäätyy/kosteus kiteytyy pakostakin.

Jos energiaa säästetään ja vedetään sukat jalkaan niin seinä kostuu enemmän sisäänpäin kun se hissukseen jäähtyy & kostuu enemmän kauttaaltaan....

Lisäämällä eristevahvuutta ei tarvitse vetää sukkia jalkaan. Mutta kosteudella on aina vain pidempi matka kuljettavana ennen kuin se pääsee ulos pilaamasta rakenteita.

" Edellä kerrotusta johtuen en voi ymmärtää, että miksi sitä kosteutta pitäsi päästää seinään? Vain siksi että seinä (ehkä) kestää sen?"

Olen samoilla linjoilla.
On erittäin riskialtista päästää kosteutta seinään.
Mielestäni on järkevänpää käyttää materiaaleja jotka kestävät kosteutta mutta siitä huolimatta pyrkiä minimoimaan kosteuden pääsy siihen rakenteeseen.
Turvallista olisi myös rakentaa kuin isoisäni 1908. Ei höyrysulkuja, hirttä ja villaa, iso leivinuuni ja puuhella, vesi kulkee sisään ja ulos ämpäreillä. Peseytymistä varten on saunarakennus (joka rakennetaan uudestaan/korjataan sitä mukaa kuin se lahoaa).

Mutta mieltymyksiä on monia, olkoon.

Kiitos kommenteista.

Purun eristävyydestä on tehty laskemat, lisäksi noiden laskelmien pohjalta on tehty 1 kpl kesäasuntoja, ja toimii.

Ainahan kosteuden poistuuletuksessa ja miten sen pois tuulettaa pitää olla tarkkana, muuten on isoja ongelmia tiedossa.

Vedeneristyksessä on suunnitelmissa käyttää piki-poikaa, jota useita kerroksia, ilman mädäntyviä välikerroksia.

Ilmanvaihdossa olisi tarkoitus turvautua ihan perinteisiin keinoihin. Saunaan korvausilmaputki kuten kuuluukin, lisäksi, eikös tuo hapekas korvausilma tule noista tuuletusikkunoista.

Energian kalleudesta ja sen talteenotosta voi keskustella vaikka maailmantappiin. Tarkoitus olisi saada kuitenkin taloudellinen ja toimiva kokonaisuus, ainahan taloista vapautuu hukkalämpöä, ei sille mitään voi. Seinän lämpösiirtymässä olet kyllä oikeassa, kirjoitin väärin, toki ulkoseinä on talvisin kylmä. Muut ideana olisikin saada seinään varautumaan lämpöä jolloin sisällä varautunut lämpö luovuttautuisi ulospäin, samalla poistaen siellä mahdollisesti olevaa kosteutta.

On sitä suomea kehän ulkopuolellakin :D.

oma haave kirjoitti:

Kiitos kommenteista.

Purun eristävyydestä on tehty laskemat, lisäksi noiden laskelmien pohjalta on tehty 1 kpl kesäasuntoja, ja toimii.

Ainahan kosteuden poistuuletuksessa ja miten sen pois tuulettaa pitää olla tarkkana, muuten on isoja ongelmia tiedossa.

Vedeneristyksessä on suunnitelmissa käyttää piki-poikaa, jota useita kerroksia, ilman mädäntyviä välikerroksia.

Ilmanvaihdossa olisi tarkoitus turvautua ihan perinteisiin keinoihin. Saunaan korvausilmaputki kuten kuuluukin, lisäksi, eikös tuo hapekas korvausilma tule noista tuuletusikkunoista.

Energian kalleudesta ja sen talteenotosta voi keskustella vaikka maailmantappiin. Tarkoitus olisi saada kuitenkin taloudellinen ja toimiva kokonaisuus, ainahan taloista vapautuu hukkalämpöä, ei sille mitään voi. Seinän lämpösiirtymässä olet kyllä oikeassa, kirjoitin väärin, toki ulkoseinä on talvisin kylmä. Muut ideana olisikin saada seinään varautumaan lämpöä jolloin sisällä varautunut lämpö luovuttautuisi ulospäin, samalla poistaen siellä mahdollisesti olevaa kosteutta.

On sitä suomea kehän ulkopuolellakin :D.

Lue lisää

Jees jees.

Haluat todella vanhanmallisesti toimivan talon.
Saatan kuullostaa välillä erittäin skeptiseltä, anteeksi siitä, itse diggaan modernia kivitalorakentamista.

tässä kuitenkin muutamia ajatuksia yms


"Ilmanvaihdossa olisi tarkoitus turvautua ihan perinteisiin keinoihin. Saunaan korvausilmaputki kuten kuuluukin, lisäksi, eikös tuo hapekas korvausilma tule noista tuuletusikkunoista."

Minkälaiset tuuletusikkunat tulee?
Et kai tarkoita että ilmaa tulee silloin kun tuuletus ikkuna avataan?
Tuskin aiot olla ikkuna auki kaiken aikaa, aina kun ikkuna on kiinni niin rintamamiestalo on alipaineinen ja imee korvausilmaa sieltä mistä on vuotoa.

Tulisijat imee kovalla nopeudella ilmaa talosta, samaten poistoilmaputket WC:ssä ja kosteissa tiloissa (ne käytännössä täytynee olla aina auki).


Kotopuolessa, rintamamiestalossa, ei ole ainoatakaan tuloilman kanavaa. Poistot on olohuoneessa (piipun kanavaan) ja WC:ssä sekä kellarin pesutiloissa. Ilma vaihtuu siis hissukseen, ikkunoiden pielistä vetää yms. Kun ikkunan avaa se miltei lennähtää auki sisäänpäin.

Talossa on puulla toimiva lämmityskattila, se vaatii että kellarissa on aina "räppänä" auki seinässä... ovat muinoin laittaneet piippuunkin tuuletuskanavat mutta niiden pitää olla kiinni muuten alipaine imee savut sisään.

ja kun liesituulettimen käynnistää tulee jälleen savut sisään jos ei avaa ikkunaa.

Epäilen että monasti myös pesutilojen kosteus imeytyy talon läpi liesituulettimesta tai lämmityskattilan kautta ulos .... kellarissa kosteus ei kamalia aiheuta (kosteusprosentti on about aina luokkaa 85%) koska rakenteet on betonia.

Talo on 50v. Joissain huonetiloissa haisee ummehtuneelta, ainakin alapohja (siellä missä ei ole kellaria) on lahoamassa koska alapohjaan ei ole järjestetty riittävää tuuletusta aikoinaan. Ulkoseinien tuuletusrako näyttää varsin ahtaalta.
Kellarin seinän ulkopuolisen kosteussulun ja salaojat jouduin vanhuksille uusimaan, muinainen bitumiliuos oli hapristunut pois, jnejne.
Seinien ja yläpohjan sahanpuruille tuskin on tapahtunut muuta kuin että ne on painuneet.
Pojhjoispäässä on autotalli joka on muutettu lämpimäksi tilaksi 20 vuotta sitten. Se on luultavasti pysäyttänyt mahdolliset kosteus ilmiöt alkuperäisessä pohjoisseinässä... saapa nähdä miten kestää laajennuksen sahanpuruseinä... ehkäpä vielä seuraavat 20 vuotta... Sitten kun vanhuksista aika jättää talo pistettäneen remonttiin, lisätään runkoleijonat ja paikataan purut yms. luultavasti remontointi kannattaa, pilaantuneita paikkoja lienee vähän, kuitenkin.

Kimble71 kirjoitti:

Jees jees.

Haluat todella vanhanmallisesti toimivan talon.
Saatan kuullostaa välillä erittäin skeptiseltä, anteeksi siitä, itse diggaan modernia kivitalorakentamista.

tässä kuitenkin muutamia ajatuksia yms


"Ilmanvaihdossa olisi tarkoitus turvautua ihan perinteisiin keinoihin. Saunaan korvausilmaputki kuten kuuluukin, lisäksi, eikös tuo hapekas korvausilma tule noista tuuletusikkunoista."

Minkälaiset tuuletusikkunat tulee?
Et kai tarkoita että ilmaa tulee silloin kun tuuletus ikkuna avataan?
Tuskin aiot olla ikkuna auki kaiken aikaa, aina kun ikkuna on kiinni niin rintamamiestalo on alipaineinen ja imee korvausilmaa sieltä mistä on vuotoa.

Tulisijat imee kovalla nopeudella ilmaa talosta, samaten poistoilmaputket WC:ssä ja kosteissa tiloissa (ne käytännössä täytynee olla aina auki).


Kotopuolessa, rintamamiestalossa, ei ole ainoatakaan tuloilman kanavaa. Poistot on olohuoneessa (piipun kanavaan) ja WC:ssä sekä kellarin pesutiloissa. Ilma vaihtuu siis hissukseen, ikkunoiden pielistä vetää yms. Kun ikkunan avaa se miltei lennähtää auki sisäänpäin.

Talossa on puulla toimiva lämmityskattila, se vaatii että kellarissa on aina "räppänä" auki seinässä... ovat muinoin laittaneet piippuunkin tuuletuskanavat mutta niiden pitää olla kiinni muuten alipaine imee savut sisään.

ja kun liesituulettimen käynnistää tulee jälleen savut sisään jos ei avaa ikkunaa.

Epäilen että monasti myös pesutilojen kosteus imeytyy talon läpi liesituulettimesta tai lämmityskattilan kautta ulos .... kellarissa kosteus ei kamalia aiheuta (kosteusprosentti on about aina luokkaa 85%) koska rakenteet on betonia.

Talo on 50v. Joissain huonetiloissa haisee ummehtuneelta, ainakin alapohja (siellä missä ei ole kellaria) on lahoamassa koska alapohjaan ei ole järjestetty riittävää tuuletusta aikoinaan. Ulkoseinien tuuletusrako näyttää varsin ahtaalta.
Kellarin seinän ulkopuolisen kosteussulun ja salaojat jouduin vanhuksille uusimaan, muinainen bitumiliuos oli hapristunut pois, jnejne.
Seinien ja yläpohjan sahanpuruille tuskin on tapahtunut muuta kuin että ne on painuneet.
Pojhjoispäässä on autotalli joka on muutettu lämpimäksi tilaksi 20 vuotta sitten. Se on luultavasti pysäyttänyt mahdolliset kosteus ilmiöt alkuperäisessä pohjoisseinässä... saapa nähdä miten kestää laajennuksen sahanpuruseinä... ehkäpä vielä seuraavat 20 vuotta... Sitten kun vanhuksista aika jättää talo pistettäneen remonttiin, lisätään runkoleijonat ja paikataan purut yms. luultavasti remontointi kannattaa, pilaantuneita paikkoja lienee vähän, kuitenkin.

Lue lisää

Kyllä vain, vanha konsti parannettuna uusilla keinoilla ja tietämyksillä, siinä jutun avain.

Saat anteeksi skeptisyyden, perusteltuja epäilyksiä otetaan vastaan ja kommentoidaan takaisin, näin sitä tietoa kertyy ja välittyy.

Ilmanvaihdon olin kyllä ajatellut järjestää juuri noin kuin olin kirjoittanutkin, tosin tuossa juuri pälkähti mieleen ajatus. Mitenkäs jos johtaisi korvausilmaa khh:n kautta, ja tuon putken vetäisi piipun kupeesta, jolloin lämmin piippu esilämmitäisi ilmaa. Poistoilma lähtisi hormivaikutuksena ja wc:stä, Toimisikohan tuo noin laitettuna. Tällöin voisi ilmanvaihto tasaantua, ja talo ei olisi niin alipaineinen.
Ikkunoiksi olin ajatellut alu-karmisia selektiivilaseja normaalisti asennettuina(pullouretaani liimaus/tiivistys).
Pellettipoltin tulee vaatimaan tuloilman tekn.tilaan. Tämän tuonnin olin ajatellut vetää piipun vierestä myös, jolloin ilma lämpenee tullessaan.

Onhan tässä vielä pirusti pohdittavaa, mutta on tästä palstasta ollut apuakin. Moni seikka on avannut silmiä ja antanut uusia ideoita. Se, mitä en ymmärrä on tuo negatiivinen asenne purueristystä kohtaan. Suurin osa pystyssä olevista rintamamies taloista on melko suurella todennäköisyydellä paremmassa kunnossa kuin 70-90-luvulla tehdyt talot, ottaen huomioon talojen iän ja arvioidun elinkaaren. Olen nähnyt kuinka täysin oikein rakennettu talo 90-luvulla mätäni omistajilla käsiin(tiilitalo). Talo siis tehtiin niin oikein kuin talo voidaan tehdä, kuitenkin jo 2 vuoden kuluttua oli koko khh ph sauna homeessa. Oli siinä itselläkin paha mieli kun tutuilla talo meni uusiksi.
Jospa sitä nyt itse onnistuisi paremmin.

oma haave kirjoitti:

Kyllä vain, vanha konsti parannettuna uusilla keinoilla ja tietämyksillä, siinä jutun avain.

Saat anteeksi skeptisyyden, perusteltuja epäilyksiä otetaan vastaan ja kommentoidaan takaisin, näin sitä tietoa kertyy ja välittyy.

Ilmanvaihdon olin kyllä ajatellut järjestää juuri noin kuin olin kirjoittanutkin, tosin tuossa juuri pälkähti mieleen ajatus. Mitenkäs jos johtaisi korvausilmaa khh:n kautta, ja tuon putken vetäisi piipun kupeesta, jolloin lämmin piippu esilämmitäisi ilmaa. Poistoilma lähtisi hormivaikutuksena ja wc:stä, Toimisikohan tuo noin laitettuna. Tällöin voisi ilmanvaihto tasaantua, ja talo ei olisi niin alipaineinen.
Ikkunoiksi olin ajatellut alu-karmisia selektiivilaseja normaalisti asennettuina(pullouretaani liimaus/tiivistys).
Pellettipoltin tulee vaatimaan tuloilman tekn.tilaan. Tämän tuonnin olin ajatellut vetää piipun vierestä myös, jolloin ilma lämpenee tullessaan.

Onhan tässä vielä pirusti pohdittavaa, mutta on tästä palstasta ollut apuakin. Moni seikka on avannut silmiä ja antanut uusia ideoita. Se, mitä en ymmärrä on tuo negatiivinen asenne purueristystä kohtaan. Suurin osa pystyssä olevista rintamamies taloista on melko suurella todennäköisyydellä paremmassa kunnossa kuin 70-90-luvulla tehdyt talot, ottaen huomioon talojen iän ja arvioidun elinkaaren. Olen nähnyt kuinka täysin oikein rakennettu talo 90-luvulla mätäni omistajilla käsiin(tiilitalo). Talo siis tehtiin niin oikein kuin talo voidaan tehdä, kuitenkin jo 2 vuoden kuluttua oli koko khh ph sauna homeessa. Oli siinä itselläkin paha mieli kun tutuilla talo meni uusiksi.
Jospa sitä nyt itse onnistuisi paremmin.

Lue lisää

Asuintiloihin ei kannata tuoda ilmaa kosteista tiloista (=khh, pesuhuone jne) vaan toiseen suuntaan. Muutoin käypi niin, että pyykinkuivaus- ja pesuhöyryt siirtyvät asuintiloihin. Se on sitten toinen juttu jos tuo raitisilmakanava kulkee näiden tilojen kautta ilman että tuo sieltä vesihöyryt sisään.

Mm. omassa talossani tulipesät hoitavat asuintilojen ilmanvaihdon. Korvausilma on johdettu valituista ikkunoista yläkarmissa olevista korvausilma-aukoista. Ei ihan suoraan, mutta mutkan kautta. Lisäksi talossa on vesikiertoinen lattialämmitys! Kosteissa tiloissa käsiohjauksella käytettävä huippari. Pitkähköä hormia pitkin ilma vaihtuu vaikka kone ei kävisikään.

Talo on puuta, eristeet sellua, kuitulevy tuulensuojana, paperi sisäseinäpanelin alla.
Ei kipsilevyä, se sopii paremmin kivitaloihin. (Makuasia kait myös)

Talvella lämmintä, kesällä viileää. Ilmankosteus kohdallaan. Ei ole ollut vedon tunnetta. Paitsi silloin kun joku on talvipakkasilla jättänyt ikkunan auki.

Oikea suunta kirjoitti:

Asuintiloihin ei kannata tuoda ilmaa kosteista tiloista (=khh, pesuhuone jne) vaan toiseen suuntaan. Muutoin käypi niin, että pyykinkuivaus- ja pesuhöyryt siirtyvät asuintiloihin. Se on sitten toinen juttu jos tuo raitisilmakanava kulkee näiden tilojen kautta ilman että tuo sieltä vesihöyryt sisään.

Mm. omassa talossani tulipesät hoitavat asuintilojen ilmanvaihdon. Korvausilma on johdettu valituista ikkunoista yläkarmissa olevista korvausilma-aukoista. Ei ihan suoraan, mutta mutkan kautta. Lisäksi talossa on vesikiertoinen lattialämmitys! Kosteissa tiloissa käsiohjauksella käytettävä huippari. Pitkähköä hormia pitkin ilma vaihtuu vaikka kone ei kävisikään.

Talo on puuta, eristeet sellua, kuitulevy tuulensuojana, paperi sisäseinäpanelin alla.
Ei kipsilevyä, se sopii paremmin kivitaloihin. (Makuasia kait myös)

Talvella lämmintä, kesällä viileää. Ilmankosteus kohdallaan. Ei ole ollut vedon tunnetta. Paitsi silloin kun joku on talvipakkasilla jättänyt ikkunan auki.

Lue lisää

Eli olin kuitenkin "melkein" oikealla tiellä. Tuosta kertomastasi päätellen olet oikein tyytyväinen asuntosi toimivuuteen. Oletko jo kauan kerinnyt asua talossasi, ja noin suunnilleen kuinka paljon ovat olleet lämmityskulusi vuosittain, siis jos moista tietoa nyt saapi kysyä. Toki ahkera tulisijojen käyttö alenta merkittävästi kuluja.

oma haave kirjoitti:

Eli olin kuitenkin "melkein" oikealla tiellä. Tuosta kertomastasi päätellen olet oikein tyytyväinen asuntosi toimivuuteen. Oletko jo kauan kerinnyt asua talossasi, ja noin suunnilleen kuinka paljon ovat olleet lämmityskulusi vuosittain, siis jos moista tietoa nyt saapi kysyä. Toki ahkera tulisijojen käyttö alenta merkittävästi kuluja.

Lue lisää

Muutamia vuosia asuttu ja sähköä menee talon ja käyttöveden lämmitykseen reilut 6000kWh. Taloussähkö tähän päälle. Mökissä on reilut 250m2, joten paksummilla eristyksillä tuostakin olisi voinut tiputtaa maalämpöpumpun sähkönkulutusta. Vaan kun tuli tehtyä kovin ohuet seinät ja ehkä turhan isot ikkunat. Tämän sähkön lisäksi tietysti vielä puuta noin 2-3 kuutiota per vuosi omasta metsästä, riipuen siitä paljonko saunoo ja leipoo. Paikka on muuten Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomessa tilanne olisi jo toinen.

Kohta varmaan joku viisastelija tulee ja kommentoi katujätkän perinneilmaisuin tätäkin asiaa, vaan onpahan oma ongelmansa. Teoriassa tämä ei monen mielestä ole mahdollista, mutta joskus totuus on teoriaa ihmeellisempää. Voin kertoa, että olen itsekin laskenut teoriapohjalta eri arvoja, mutta niissä on aina se problematiikka, ettei absoluuttisella matemaattisella kaavalla voida helposti ottaa huomioon sumeasti muuttuvia tekijöitä kuten ihmiset, siis asukkaat.

Aiemmin mainitsemasi ikkunoiden liimaamisen uretaanilla jättäisin hätäilevien urakoitsijoiden sählättäväksi joiden tarkoituksena on tehdä nopeasti ja halvalla. Jos kuitenkin käyttää pullouretaania, siinä täytyy olla tarkkana. Korjaaminen on ikävää, jos tulee ruiskaistua liikaa tai jos menee sittenkin ikkuna vinoon. Uretaanilla on mm vielä taipumus muuttua eli hävitä vuosien saatossa. Mieluummin paikalleen kiilaamisen jälkeen ruuvikiinnitys karmiruuveilla ja saumaan levysellua tai pellavaa. Vie aikaa, mutta lopputulos on hyvä ja tarkka. Ei sottaa, ei katoa ja helpottaa jos ikkunaa tarvitsee joskus irroitella. Lintujen varalta vuorilaudat kuitenkin hetikohta paikalleen.

oikea suunta kirjoitti:

Muutamia vuosia asuttu ja sähköä menee talon ja käyttöveden lämmitykseen reilut 6000kWh. Taloussähkö tähän päälle. Mökissä on reilut 250m2, joten paksummilla eristyksillä tuostakin olisi voinut tiputtaa maalämpöpumpun sähkönkulutusta. Vaan kun tuli tehtyä kovin ohuet seinät ja ehkä turhan isot ikkunat. Tämän sähkön lisäksi tietysti vielä puuta noin 2-3 kuutiota per vuosi omasta metsästä, riipuen siitä paljonko saunoo ja leipoo. Paikka on muuten Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomessa tilanne olisi jo toinen.

Kohta varmaan joku viisastelija tulee ja kommentoi katujätkän perinneilmaisuin tätäkin asiaa, vaan onpahan oma ongelmansa. Teoriassa tämä ei monen mielestä ole mahdollista, mutta joskus totuus on teoriaa ihmeellisempää. Voin kertoa, että olen itsekin laskenut teoriapohjalta eri arvoja, mutta niissä on aina se problematiikka, ettei absoluuttisella matemaattisella kaavalla voida helposti ottaa huomioon sumeasti muuttuvia tekijöitä kuten ihmiset, siis asukkaat.

Aiemmin mainitsemasi ikkunoiden liimaamisen uretaanilla jättäisin hätäilevien urakoitsijoiden sählättäväksi joiden tarkoituksena on tehdä nopeasti ja halvalla. Jos kuitenkin käyttää pullouretaania, siinä täytyy olla tarkkana. Korjaaminen on ikävää, jos tulee ruiskaistua liikaa tai jos menee sittenkin ikkuna vinoon. Uretaanilla on mm vielä taipumus muuttua eli hävitä vuosien saatossa. Mieluummin paikalleen kiilaamisen jälkeen ruuvikiinnitys karmiruuveilla ja saumaan levysellua tai pellavaa. Vie aikaa, mutta lopputulos on hyvä ja tarkka. Ei sottaa, ei katoa ja helpottaa jos ikkunaa tarvitsee joskus irroitella. Lintujen varalta vuorilaudat kuitenkin hetikohta paikalleen.

Lue lisää

Yksi a jäi edellisestä otsikosta pois. Saatte arvata paikan ;)

oikea suunta kirjoitti:

Muutamia vuosia asuttu ja sähköä menee talon ja käyttöveden lämmitykseen reilut 6000kWh. Taloussähkö tähän päälle. Mökissä on reilut 250m2, joten paksummilla eristyksillä tuostakin olisi voinut tiputtaa maalämpöpumpun sähkönkulutusta. Vaan kun tuli tehtyä kovin ohuet seinät ja ehkä turhan isot ikkunat. Tämän sähkön lisäksi tietysti vielä puuta noin 2-3 kuutiota per vuosi omasta metsästä, riipuen siitä paljonko saunoo ja leipoo. Paikka on muuten Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomessa tilanne olisi jo toinen.

Kohta varmaan joku viisastelija tulee ja kommentoi katujätkän perinneilmaisuin tätäkin asiaa, vaan onpahan oma ongelmansa. Teoriassa tämä ei monen mielestä ole mahdollista, mutta joskus totuus on teoriaa ihmeellisempää. Voin kertoa, että olen itsekin laskenut teoriapohjalta eri arvoja, mutta niissä on aina se problematiikka, ettei absoluuttisella matemaattisella kaavalla voida helposti ottaa huomioon sumeasti muuttuvia tekijöitä kuten ihmiset, siis asukkaat.

Aiemmin mainitsemasi ikkunoiden liimaamisen uretaanilla jättäisin hätäilevien urakoitsijoiden sählättäväksi joiden tarkoituksena on tehdä nopeasti ja halvalla. Jos kuitenkin käyttää pullouretaania, siinä täytyy olla tarkkana. Korjaaminen on ikävää, jos tulee ruiskaistua liikaa tai jos menee sittenkin ikkuna vinoon. Uretaanilla on mm vielä taipumus muuttua eli hävitä vuosien saatossa. Mieluummin paikalleen kiilaamisen jälkeen ruuvikiinnitys karmiruuveilla ja saumaan levysellua tai pellavaa. Vie aikaa, mutta lopputulos on hyvä ja tarkka. Ei sottaa, ei katoa ja helpottaa jos ikkunaa tarvitsee joskus irroitella. Lintujen varalta vuorilaudat kuitenkin hetikohta paikalleen.

Lue lisää

Ei todellakaan kuullosta pahalle sähkön kulutukselle noinkin isossa talossa. Tietysti mitä useammin takkaa lämmittää niin toki se näkyy myös lämmityssähkön kulutuksessa.
Vai ei tuo pullouretani ole hyvä ratkaisu, hmm, täytyy sitten pohtia toisia tilalle.
Tuohon kommenttiisi laskukaavoista olen samaa mieltä kanssasi. Mikään matemaattinen kaava ei osaa laskea talolle aiheutuvia tekijöitä, hullua edes yrittää ellei tarkoituksena ole matikan professuurien täystyöllisyys ikuisuusprojektin kimpussa. :D
Niin ja vielä, se a puuttuu otsikosta.

Oikea suunta kirjoitti:

Asuintiloihin ei kannata tuoda ilmaa kosteista tiloista (=khh, pesuhuone jne) vaan toiseen suuntaan. Muutoin käypi niin, että pyykinkuivaus- ja pesuhöyryt siirtyvät asuintiloihin. Se on sitten toinen juttu jos tuo raitisilmakanava kulkee näiden tilojen kautta ilman että tuo sieltä vesihöyryt sisään.

Mm. omassa talossani tulipesät hoitavat asuintilojen ilmanvaihdon. Korvausilma on johdettu valituista ikkunoista yläkarmissa olevista korvausilma-aukoista. Ei ihan suoraan, mutta mutkan kautta. Lisäksi talossa on vesikiertoinen lattialämmitys! Kosteissa tiloissa käsiohjauksella käytettävä huippari. Pitkähköä hormia pitkin ilma vaihtuu vaikka kone ei kävisikään.

Talo on puuta, eristeet sellua, kuitulevy tuulensuojana, paperi sisäseinäpanelin alla.
Ei kipsilevyä, se sopii paremmin kivitaloihin. (Makuasia kait myös)

Talvella lämmintä, kesällä viileää. Ilmankosteus kohdallaan. Ei ole ollut vedon tunnetta. Paitsi silloin kun joku on talvipakkasilla jättänyt ikkunan auki.

Lue lisää

Mun mielestä tuloilmaikkuna on hyvä tapa tuoda kosvausilma. Siinä on venttiili, joka päästää ilmaa vain yhteen suuntaan. Eli kun pistää uuniin tulen, niin sisälle tulee jonkin verran alipainetta ja ilma tulee ikkunoiden välistä. Siellä lasien välissä se hivenen lämpiää & _ottaa_talteen_hukkalämpöä_.

Pelkkiä venttiileitä ja suodattimia saa tuloilmaikkunoille. Sen tehollinen lämmönhukka on n. 1,1 W/m2K, kun taas kolmilasisen ikkunan hukka on 1,75 W/m2K. Tarkoittaa myös sitä ettei uunilämmitystalossa pystyisi LTO:n hintaa kovin äkkiä kuolettaan.

Sinänsä ei pahitteeksi, että ikkunan rakosista vähän vetää... kun talossa on alipaine ;)

oikea suunta kirjoitti:

Muutamia vuosia asuttu ja sähköä menee talon ja käyttöveden lämmitykseen reilut 6000kWh. Taloussähkö tähän päälle. Mökissä on reilut 250m2, joten paksummilla eristyksillä tuostakin olisi voinut tiputtaa maalämpöpumpun sähkönkulutusta. Vaan kun tuli tehtyä kovin ohuet seinät ja ehkä turhan isot ikkunat. Tämän sähkön lisäksi tietysti vielä puuta noin 2-3 kuutiota per vuosi omasta metsästä, riipuen siitä paljonko saunoo ja leipoo. Paikka on muuten Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomessa tilanne olisi jo toinen.

Kohta varmaan joku viisastelija tulee ja kommentoi katujätkän perinneilmaisuin tätäkin asiaa, vaan onpahan oma ongelmansa. Teoriassa tämä ei monen mielestä ole mahdollista, mutta joskus totuus on teoriaa ihmeellisempää. Voin kertoa, että olen itsekin laskenut teoriapohjalta eri arvoja, mutta niissä on aina se problematiikka, ettei absoluuttisella matemaattisella kaavalla voida helposti ottaa huomioon sumeasti muuttuvia tekijöitä kuten ihmiset, siis asukkaat.

Aiemmin mainitsemasi ikkunoiden liimaamisen uretaanilla jättäisin hätäilevien urakoitsijoiden sählättäväksi joiden tarkoituksena on tehdä nopeasti ja halvalla. Jos kuitenkin käyttää pullouretaania, siinä täytyy olla tarkkana. Korjaaminen on ikävää, jos tulee ruiskaistua liikaa tai jos menee sittenkin ikkuna vinoon. Uretaanilla on mm vielä taipumus muuttua eli hävitä vuosien saatossa. Mieluummin paikalleen kiilaamisen jälkeen ruuvikiinnitys karmiruuveilla ja saumaan levysellua tai pellavaa. Vie aikaa, mutta lopputulos on hyvä ja tarkka. Ei sottaa, ei katoa ja helpottaa jos ikkunaa tarvitsee joskus irroitella. Lintujen varalta vuorilaudat kuitenkin hetikohta paikalleen.

Lue lisää

Ihmiset on vähän turhaakin huolissaan siitä taloussähkön kulutuksesta. Suomessahan suurin osa vuodesta taloa lämmitetään enemmän tai vähemmän, joten lieden tai valaistuksen tuottama lämpö ei ole hukkalämpöä.

Rehellisempää olsi aina puhua sähkölämmitystaloissa (lämpöpumppu on myös sähkölämmitystä) myös kokonaiskulutuksesta.

oma haave kirjoitti:

Kyllä vain, vanha konsti parannettuna uusilla keinoilla ja tietämyksillä, siinä jutun avain.

Saat anteeksi skeptisyyden, perusteltuja epäilyksiä otetaan vastaan ja kommentoidaan takaisin, näin sitä tietoa kertyy ja välittyy.

Ilmanvaihdon olin kyllä ajatellut järjestää juuri noin kuin olin kirjoittanutkin, tosin tuossa juuri pälkähti mieleen ajatus. Mitenkäs jos johtaisi korvausilmaa khh:n kautta, ja tuon putken vetäisi piipun kupeesta, jolloin lämmin piippu esilämmitäisi ilmaa. Poistoilma lähtisi hormivaikutuksena ja wc:stä, Toimisikohan tuo noin laitettuna. Tällöin voisi ilmanvaihto tasaantua, ja talo ei olisi niin alipaineinen.
Ikkunoiksi olin ajatellut alu-karmisia selektiivilaseja normaalisti asennettuina(pullouretaani liimaus/tiivistys).
Pellettipoltin tulee vaatimaan tuloilman tekn.tilaan. Tämän tuonnin olin ajatellut vetää piipun vierestä myös, jolloin ilma lämpenee tullessaan.

Onhan tässä vielä pirusti pohdittavaa, mutta on tästä palstasta ollut apuakin. Moni seikka on avannut silmiä ja antanut uusia ideoita. Se, mitä en ymmärrä on tuo negatiivinen asenne purueristystä kohtaan. Suurin osa pystyssä olevista rintamamies taloista on melko suurella todennäköisyydellä paremmassa kunnossa kuin 70-90-luvulla tehdyt talot, ottaen huomioon talojen iän ja arvioidun elinkaaren. Olen nähnyt kuinka täysin oikein rakennettu talo 90-luvulla mätäni omistajilla käsiin(tiilitalo). Talo siis tehtiin niin oikein kuin talo voidaan tehdä, kuitenkin jo 2 vuoden kuluttua oli koko khh ph sauna homeessa. Oli siinä itselläkin paha mieli kun tutuilla talo meni uusiksi.
Jospa sitä nyt itse onnistuisi paremmin.

Lue lisää

>Ikkunoiksi olin ajatellut alu-karmisia
>selektiivilaseja normaalisti
>asennettuina(pullouretaani liimaus/tiivistys).

Oletko muuten ajatellut tuloilmalle semmosta ikkunaa jossa ilma lämpenee ikkunoiden välitilassa ennen kuin tulee sisälle? Ideana hyvä. Erinomainen jos toimii. Siis jos eihalua käyttää IVK:ta.

Pellettipoltin tulee vaatimaan tuloilman tekn.tilaan. Tämän tuonnin olin ajatellut vetää piipun vierestä myös, jolloin ilma lämpenee tullessaan.

Katso vaikka
"Tiivi-Airtech-tuloilmaikkuna pähkinänkuoressa
* Energiaa säästävä
* Kondensoimaton
* Reilumpi ilmamäärä
* Esilämmitetty ilma
* Vedoton
* Hyvä ääneneristävyys
"
www.tiivi.fi

>Suurin osa pystyssä olevista rintamamies taloista on melko suurella todennäköisyydellä paremmassa kunnossa kuin 70-90-luvulla tehdyt talot, ottaen huomioon talojen iän ja arvioidun elinkaaren.

Mielestäni kyse on enemmän rakennevirheistä kuin esim. purueristeen ylivertaisuudesta.

>Olen nähnyt kuinka täysin oikein rakennettu talo 90-luvulla mätäni omistajilla käsiin(tiilitalo).

Joop. Kaikki talot on helppo tehdä väärin.
Kukahan idiootti senkin on keksinyt että täystiilitalot/kivitalot ei tarvitse räystäitä laisinkaan?
Laitoin harkkotalooni kunnolliset 70 cm räystäät.

>Talo siis tehtiin niin oikein kuin talo voidaan tehdä, kuitenkin jo 2 vuoden kuluttua oli koko khh ph sauna homeessa.

Ei se silloin ole voinut olla oikein tehty. Jossain on tullut virhe.

Itse asun vielä vuokralla, homehtuvassa tiiliverhoillussa rivitalossa. Ilmanvaihto on tehty puutteellisesti samoin sauna-pesuhuonetilojen lämmitys yms.

>Oli siinä itselläkin paha mieli kun tutuilla talo meni uusiksi.

Jep jep.

>Jospa sitä nyt itse onnistuisi paremmin.

Samat sanat.
Itse rakennan betonista, yläpohjaan ekovillat. Ei mätäne, hengittää kosteuden lävitseen, puupinnat eristetään betonipinnoista jne...

Kimble71 kirjoitti:

>Ikkunoiksi olin ajatellut alu-karmisia
>selektiivilaseja normaalisti
>asennettuina(pullouretaani liimaus/tiivistys).

Oletko muuten ajatellut tuloilmalle semmosta ikkunaa jossa ilma lämpenee ikkunoiden välitilassa ennen kuin tulee sisälle? Ideana hyvä. Erinomainen jos toimii. Siis jos eihalua käyttää IVK:ta.

Pellettipoltin tulee vaatimaan tuloilman tekn.tilaan. Tämän tuonnin olin ajatellut vetää piipun vierestä myös, jolloin ilma lämpenee tullessaan.

Katso vaikka
"Tiivi-Airtech-tuloilmaikkuna pähkinänkuoressa
* Energiaa säästävä
* Kondensoimaton
* Reilumpi ilmamäärä
* Esilämmitetty ilma
* Vedoton
* Hyvä ääneneristävyys
"
www.tiivi.fi

>Suurin osa pystyssä olevista rintamamies taloista on melko suurella todennäköisyydellä paremmassa kunnossa kuin 70-90-luvulla tehdyt talot, ottaen huomioon talojen iän ja arvioidun elinkaaren.

Mielestäni kyse on enemmän rakennevirheistä kuin esim. purueristeen ylivertaisuudesta.

>Olen nähnyt kuinka täysin oikein rakennettu talo 90-luvulla mätäni omistajilla käsiin(tiilitalo).

Joop. Kaikki talot on helppo tehdä väärin.
Kukahan idiootti senkin on keksinyt että täystiilitalot/kivitalot ei tarvitse räystäitä laisinkaan?
Laitoin harkkotalooni kunnolliset 70 cm räystäät.

>Talo siis tehtiin niin oikein kuin talo voidaan tehdä, kuitenkin jo 2 vuoden kuluttua oli koko khh ph sauna homeessa.

Ei se silloin ole voinut olla oikein tehty. Jossain on tullut virhe.

Itse asun vielä vuokralla, homehtuvassa tiiliverhoillussa rivitalossa. Ilmanvaihto on tehty puutteellisesti samoin sauna-pesuhuonetilojen lämmitys yms.

>Oli siinä itselläkin paha mieli kun tutuilla talo meni uusiksi.

Jep jep.

>Jospa sitä nyt itse onnistuisi paremmin.

Samat sanat.
Itse rakennan betonista, yläpohjaan ekovillat. Ei mätäne, hengittää kosteuden lävitseen, puupinnat eristetään betonipinnoista jne...

Lue lisää

Ilmankierto ja korvausilmaputkia rakentaessasi muista huomioida niiden oikeaoppinen eristys.
Kuuman/lämpimän ilman kohdatessa kylmän pinnan syntyy vesipisaroita.
Se todennäköisesti estääkin sen että lämmittäisit ilmaa kuljettamalla putken hormin kupeessa. Muutenkin ilman johtuminen lämmitysmielessä olisi liian pientä tuolla tempulla.

oikea suunta kirjoitti:

Muutamia vuosia asuttu ja sähköä menee talon ja käyttöveden lämmitykseen reilut 6000kWh. Taloussähkö tähän päälle. Mökissä on reilut 250m2, joten paksummilla eristyksillä tuostakin olisi voinut tiputtaa maalämpöpumpun sähkönkulutusta. Vaan kun tuli tehtyä kovin ohuet seinät ja ehkä turhan isot ikkunat. Tämän sähkön lisäksi tietysti vielä puuta noin 2-3 kuutiota per vuosi omasta metsästä, riipuen siitä paljonko saunoo ja leipoo. Paikka on muuten Etelä-Suomessa. Pohjois-Suomessa tilanne olisi jo toinen.

Kohta varmaan joku viisastelija tulee ja kommentoi katujätkän perinneilmaisuin tätäkin asiaa, vaan onpahan oma ongelmansa. Teoriassa tämä ei monen mielestä ole mahdollista, mutta joskus totuus on teoriaa ihmeellisempää. Voin kertoa, että olen itsekin laskenut teoriapohjalta eri arvoja, mutta niissä on aina se problematiikka, ettei absoluuttisella matemaattisella kaavalla voida helposti ottaa huomioon sumeasti muuttuvia tekijöitä kuten ihmiset, siis asukkaat.

Aiemmin mainitsemasi ikkunoiden liimaamisen uretaanilla jättäisin hätäilevien urakoitsijoiden sählättäväksi joiden tarkoituksena on tehdä nopeasti ja halvalla. Jos kuitenkin käyttää pullouretaania, siinä täytyy olla tarkkana. Korjaaminen on ikävää, jos tulee ruiskaistua liikaa tai jos menee sittenkin ikkuna vinoon. Uretaanilla on mm vielä taipumus muuttua eli hävitä vuosien saatossa. Mieluummin paikalleen kiilaamisen jälkeen ruuvikiinnitys karmiruuveilla ja saumaan levysellua tai pellavaa. Vie aikaa, mutta lopputulos on hyvä ja tarkka. Ei sottaa, ei katoa ja helpottaa jos ikkunaa tarvitsee joskus irroitella. Lintujen varalta vuorilaudat kuitenkin hetikohta paikalleen.

Lue lisää

"Uretaanilla on mm vielä taipumus muuttua eli hävitä vuosien saatossa."

Tuota en usko ellei jollain ole esittää todisteita.
Kyseessä lienee myytti sen johdosta että ultraviolettisäteilyä saanut uretaani hajoaa/tuhoutuu. Oikein käytettynä uretaanin pitäisi kestää.

"Mieluummin paikalleen kiilaamisen jälkeen ruuvikiinnitys karmiruuveilla ja saumaan levysellua tai pellavaa."

HirsiSet hirsitalofirma kieltää käyttämästä tippaakaan uretaania heidän taloissaan.

Valvojani on varoitellut uretaanin (liiasta) käyttöstä puun yhteydessä.

Jos karmit kiinnittää uretaanilla, uretaania saa laittaa vain karmin sisemmälle puoliskolle, ulomman puoliskon alueelle tulisi sulloa hengittävää villaa. Eikä sitä uretaania saisi laittaa niin paljoa että sitä pursuaa sisäänpäin sieltä välistä. Kun uretaanin pinnalla kuplat jätetään ehjiksi, huoneilma ja sen vesihöyry ei pääse niin helpolla uretaaniin.
Uretaaniin päästyään vesi ei meinaa haihtua pois ja puu joka on kosketuksessa kosteaan uretaaniin lahoaa.
Tuulettuva villa karmin ulommassa puoliskossa auttaa kuvattamaan karmipuuta jos ja kun sitä huonekosteutta karmiin pääsee.

Ellei ikkuna ole hyvin pieni kannattaa ikkunan kiinnitys AINA varmistaa karmiruuveilla.

Tässä viestissä uretaani == polyuretaani == pullouretaani jne.

Laitappa linkkejä tulemaan, koskien purutalon eristystä, ja siitä tehtyä tutkimusta.

Miksi sitä ei saa tehdä kuten haluaa ja on suunnitellut tekevänsä, jos siitä aiheesta ottaa selkoa ennenkuin putoaa sudenkuoppaan?
Totta hitossa jos itselle tekee niin tekee niin huolella ja kunnolla kuin taidot/kyvyt antaa myötä.

Missä tuota Umpimähkää myydään, saako sitä pirkka-kaupasta, ja tuleeko plussa-pisteitä paljon?

oma haave kirjoitti:

Laitappa linkkejä tulemaan, koskien purutalon eristystä, ja siitä tehtyä tutkimusta.

Miksi sitä ei saa tehdä kuten haluaa ja on suunnitellut tekevänsä, jos siitä aiheesta ottaa selkoa ennenkuin putoaa sudenkuoppaan?
Totta hitossa jos itselle tekee niin tekee niin huolella ja kunnolla kuin taidot/kyvyt antaa myötä.

Missä tuota Umpimähkää myydään, saako sitä pirkka-kaupasta, ja tuleeko plussa-pisteitä paljon?

Lue lisää

... ja tässä linkki tutkimuksen aloitussivulle.
Sen jäkeen on selvitetty yksi jos toinenkin seinärakenne, tilaa aika ja käy Tampereella tutustumassa!
Siksi ei saa tehdä (kuten haluaa), koska rakennukset ovat kansallisomaisuutta, ja rakennustarkastus on asetettu valvomaan kohtuullisesti yhteistä etua.
Tekstisi perusteella putoat siis sudenkuoppaan sekä sokkona että "selvää ottaneena".
Samankaltainen ristiriita alkuperäisessä tekstissäsi. Aiotko laittaa kosteuseristyksen vai et?
"Totta hitossa" voi virheellisenkin rakenteen tehdä "niin huolella ja kunnolla kuin taidot/kyvyt antaa myötä".
Ja pistää virheen sitten rakennesuunnittelijan syyksi!

Tuleva talon ostaja (ennemmin tai myöhemmin) olettaa (ja on oikeutettu) talon tehdyn rakentamisajankohtansa normien mukaisesti!
Siksi Umpimähkää ei viel myydä! Se on tulevaisuuden keksintö, kuten Möhköliittikin.
(sisäpiirin tietoa)
Opiskelehan nyt pari vuotta näitä rakentamisen asioita ½insinööriksi.
Huomaat pian, että olet askaroinut toisarvoisten asioden parissa.

Tietäjätekijä kirjoitti:

... ja tässä linkki tutkimuksen aloitussivulle.
Sen jäkeen on selvitetty yksi jos toinenkin seinärakenne, tilaa aika ja käy Tampereella tutustumassa!
Siksi ei saa tehdä (kuten haluaa), koska rakennukset ovat kansallisomaisuutta, ja rakennustarkastus on asetettu valvomaan kohtuullisesti yhteistä etua.
Tekstisi perusteella putoat siis sudenkuoppaan sekä sokkona että "selvää ottaneena".
Samankaltainen ristiriita alkuperäisessä tekstissäsi. Aiotko laittaa kosteuseristyksen vai et?
"Totta hitossa" voi virheellisenkin rakenteen tehdä "niin huolella ja kunnolla kuin taidot/kyvyt antaa myötä".
Ja pistää virheen sitten rakennesuunnittelijan syyksi!

Tuleva talon ostaja (ennemmin tai myöhemmin) olettaa (ja on oikeutettu) talon tehdyn rakentamisajankohtansa normien mukaisesti!
Siksi Umpimähkää ei viel myydä! Se on tulevaisuuden keksintö, kuten Möhköliittikin.
(sisäpiirin tietoa)
Opiskelehan nyt pari vuotta näitä rakentamisen asioita ½insinööriksi.
Huomaat pian, että olet askaroinut toisarvoisten asioden parissa.

Lue lisää

Niin missä se mainitsemasi linkki on? Miten niin rakennukset ovat "kansallisomaisuutta"? Jos omalla/velkarahalla tekee talon itselleen ja maksaa sitä lainalyhennyksinä pois, niin mikä tekee rakennuksesta tuon kansallisomaisuuden? Itsellehän talo tehdään, paitsi jos ei ole urakoitsija.

Tottakait kosteisiin tiloihin tulee kosteuseristys(pikipoika tms.) Kyllä se tuolla alkuperäisessä tekstissä lukee. Laitappa nyt se linkki edes näkyville. Niin ja olisi hyvä jos kertoisit missä nuo sudenkuopat ovat, ja miten niiltä välttyä, edelleen ottaen huomioon että seinäeristeenä on puru.

oma haave kirjoitti:

Niin missä se mainitsemasi linkki on? Miten niin rakennukset ovat "kansallisomaisuutta"? Jos omalla/velkarahalla tekee talon itselleen ja maksaa sitä lainalyhennyksinä pois, niin mikä tekee rakennuksesta tuon kansallisomaisuuden? Itsellehän talo tehdään, paitsi jos ei ole urakoitsija.

Tottakait kosteisiin tiloihin tulee kosteuseristys(pikipoika tms.) Kyllä se tuolla alkuperäisessä tekstissä lukee. Laitappa nyt se linkki edes näkyville. Niin ja olisi hyvä jos kertoisit missä nuo sudenkuopat ovat, ja miten niiltä välttyä, edelleen ottaen huomioon että seinäeristeenä on puru.

Lue lisää

Tässä linkki:
http://www.ce.tut.fi/old/trt/tutk.html
Oli vielä muistissa.
Sorry! (Piti kesken tarkistuksen lähteä hakemaan meidän kateille (2) ruokaa ja hiekka)
Kai katsoit äsken ohjelman "MOT" televisiosta!
Asiaan liittyen...
Aiotko elää ikuisesti, asutko Joroisissa? :)

Kyllä talosi on inhimillisesti ottaen aivan liian lyhyessä ajassa perillisillä tai myytävänä, ajatteles vähän!
Ei senpuoleen, harva ymmärtää rakentavansa loppujen lopuksi yhteistä hyvää!
Tutkailepa kuntien sivuilta, mikä on rakennusvalvonnan tehtävä.
Se "itsellehän" ei rakentamisen jälkeen asu kuin noin max 35 vuotta, mitähän lie keskimäärin?
Yksi sudenkuoppa on kompensaatiolaskelma, mikäli rakennusosat eivät lämmöneristävyydeltään täytä vaatimuksia.
Kun purun lambda -arvo on noin epämääräinen ja tuplaten min.villan lukemaan niin tarvitaan tosiaan noin 400 mm:n eristepaksuus. Jotenkin tolkullinen jos seinärakenteena ns. "Titaniitti" runko?
"Henkittävyys" keskustelut on jo moneen kertaan käyty, ja lopullista hengitystä ei löydy, vain Luoja osaa tehdä moisen!
Miksi muovia mollataan, jos se kelpaa kaikkeen muuhun niin miksi ei rakentamiseen?

Mutta kysynpä edelleen:
(perustele hyvin vastauksesi, jos sen saat aikaiseksi)

"Miksi haluat rakentaa kotimaisesta polttoaineesta?"

oma haave kirjoitti:

Laitappa linkkejä tulemaan, koskien purutalon eristystä, ja siitä tehtyä tutkimusta.

Miksi sitä ei saa tehdä kuten haluaa ja on suunnitellut tekevänsä, jos siitä aiheesta ottaa selkoa ennenkuin putoaa sudenkuoppaan?
Totta hitossa jos itselle tekee niin tekee niin huolella ja kunnolla kuin taidot/kyvyt antaa myötä.

Missä tuota Umpimähkää myydään, saako sitä pirkka-kaupasta, ja tuleeko plussa-pisteitä paljon?

Lue lisää

Ennen ajateltiin juuri noin, että kun itselle tekee niin voi tehdä niin kuin haluaa. Nykyään talot kestää useamman sukupolven, eivätkä pala tai mätäne pois niin kuin ennenvanhaan. Joten talot pitää tehdä niin että niissä pystyy asumaan ensimmäisen asukkaankin jälkeen ihmisiä. Tästä syystä on määritelty joitain reunaehtoja rakentamiseen ja viranomaiset valvovat niiden toteutumista.

Tietäjätekijä kirjoitti:

Tässä linkki:
http://www.ce.tut.fi/old/trt/tutk.html
Oli vielä muistissa.
Sorry! (Piti kesken tarkistuksen lähteä hakemaan meidän kateille (2) ruokaa ja hiekka)
Kai katsoit äsken ohjelman "MOT" televisiosta!
Asiaan liittyen...
Aiotko elää ikuisesti, asutko Joroisissa? :)

Kyllä talosi on inhimillisesti ottaen aivan liian lyhyessä ajassa perillisillä tai myytävänä, ajatteles vähän!
Ei senpuoleen, harva ymmärtää rakentavansa loppujen lopuksi yhteistä hyvää!
Tutkailepa kuntien sivuilta, mikä on rakennusvalvonnan tehtävä.
Se "itsellehän" ei rakentamisen jälkeen asu kuin noin max 35 vuotta, mitähän lie keskimäärin?
Yksi sudenkuoppa on kompensaatiolaskelma, mikäli rakennusosat eivät lämmöneristävyydeltään täytä vaatimuksia.
Kun purun lambda -arvo on noin epämääräinen ja tuplaten min.villan lukemaan niin tarvitaan tosiaan noin 400 mm:n eristepaksuus. Jotenkin tolkullinen jos seinärakenteena ns. "Titaniitti" runko?
"Henkittävyys" keskustelut on jo moneen kertaan käyty, ja lopullista hengitystä ei löydy, vain Luoja osaa tehdä moisen!
Miksi muovia mollataan, jos se kelpaa kaikkeen muuhun niin miksi ei rakentamiseen?

Mutta kysynpä edelleen:
(perustele hyvin vastauksesi, jos sen saat aikaiseksi)

"Miksi haluat rakentaa kotimaisesta polttoaineesta?"

Lue lisää

Kiitos linkistä, tosin mitään todistettavaa mittaus/tutkimustulosta siinä EI ollut. Tässä on linkkiä julkaistuus tutkimustulokseen v.-97, jossa näkyy purun erstävyysominaisuudet,tutkittuna tuloksena. Linkki. http://www.hut.fi/Yksikot/Talo/abstract/tiiv59.htm .
Valitettavasti en katsonut MOT-ohjelmaa telkkarista, ja en asu joroisissa, enkä aio elää ikusesti.

Mistä sen tietää kuinka pitkäikäinen tuosta talostani tulee? Mistä sen tietää vaikka joku "valmispaketti-ikivarma" mätänee käsiin jo kolmen vuoden kuluttua. Mitenkä mistään voi olla varma ylipäätään? Jos talo mätänee käsiin niin siinä ei takuu anna kuin pienen lohdun, jos sitäkään.
Kysympä uteliasuuttani, oletko koskaan ollut purkamassa vanhaa purutaloa, jota EI ole pilattu nykyeristeillä, vaan on annettu olla seinien kuten ne ovat olleet? Toinen kysymys, oletko koskaan tehnyt kosteusremppaa 80-90-luvun taloihin, tai nähnyt sellaista? Jos vastauksesi on kyllä kumpaankin kysymykseen, kummassa on/oli terveet seinät ja miksi?

Kerroin tuolla yhdessä keskustelussa miten tuo puruseinä rakennetaan, ja ko. seinästä on tehty K-arvo laskelmat jotka ovat tarkistettu useaan eri kertaan eri henkilöiden toimesta(ml.kunnan rakennustarkastaja, rak.ins.X3kpl) ja kaikki ovat päätyneet samaan K-arvoon, jolla seinä luokiteltiin erinomaiseksi eristävyydeltään ja kastepisteen muodostumisherkkyydeltään.
Jokaisen laskijan mukaan kastepiste muodostuisi keskelle ulkopuolen tuuletusrakoa, joten ainakin tuon matemaattisen autuuden? puolesta seinä pysyisi kuivana.

Miksi rakennan puusta? Siksi. Jos paloturvallisuuteen vetoat tiilitalon puolesta, niin ei kannata. Oletko nähnyt vakuutusyhtiöiden/palokuntien videoita omakotipaloista, saati oletko kuulunut VPK:hon. Mikäli niin äärettömän huono onni käy että talo syttyy palamaan, niin palojälki on aina pahan näköistä, myös tiilitaloissa. Ja joka tapauksessa, myös tiilitaloissa on runko jossa on eristeet, ja sisämateriaalit ovat palavia suurilta osin, joten vaikkakin tiili itse on palamaton materiaali, niin talossa kuin talossa on tulipalolle suotuisat olot.
Edelleen miksi puusta? Puutalo, jos/kun sen hartiapankilla kykenee tekemään, on säästö ulkopuolisen työvoiman käytössä merkittävä. Jos karusti arvioi niin ainoat ulkopuolisen työvoiman tarvitsee vain sähkötöissä ja muurauksissa. Siksi puusta että se on uusiutuva luonnonvara, eikä vaadi teollista tuotantoa kasvaakseen. Ei suomen puu ja paperiteollisuus tee konkkaa jos minä yhden purueristeisen talon rakennan.
Arvoisa nimimerkki, jos saanen kysyä, mikä vika on oikein rakennetussa purueristeisessä talossa?

oma haave kirjoitti:

Kiitos linkistä, tosin mitään todistettavaa mittaus/tutkimustulosta siinä EI ollut. Tässä on linkkiä julkaistuus tutkimustulokseen v.-97, jossa näkyy purun erstävyysominaisuudet,tutkittuna tuloksena. Linkki. http://www.hut.fi/Yksikot/Talo/abstract/tiiv59.htm .
Valitettavasti en katsonut MOT-ohjelmaa telkkarista, ja en asu joroisissa, enkä aio elää ikusesti.

Mistä sen tietää kuinka pitkäikäinen tuosta talostani tulee? Mistä sen tietää vaikka joku "valmispaketti-ikivarma" mätänee käsiin jo kolmen vuoden kuluttua. Mitenkä mistään voi olla varma ylipäätään? Jos talo mätänee käsiin niin siinä ei takuu anna kuin pienen lohdun, jos sitäkään.
Kysympä uteliasuuttani, oletko koskaan ollut purkamassa vanhaa purutaloa, jota EI ole pilattu nykyeristeillä, vaan on annettu olla seinien kuten ne ovat olleet? Toinen kysymys, oletko koskaan tehnyt kosteusremppaa 80-90-luvun taloihin, tai nähnyt sellaista? Jos vastauksesi on kyllä kumpaankin kysymykseen, kummassa on/oli terveet seinät ja miksi?

Kerroin tuolla yhdessä keskustelussa miten tuo puruseinä rakennetaan, ja ko. seinästä on tehty K-arvo laskelmat jotka ovat tarkistettu useaan eri kertaan eri henkilöiden toimesta(ml.kunnan rakennustarkastaja, rak.ins.X3kpl) ja kaikki ovat päätyneet samaan K-arvoon, jolla seinä luokiteltiin erinomaiseksi eristävyydeltään ja kastepisteen muodostumisherkkyydeltään.
Jokaisen laskijan mukaan kastepiste muodostuisi keskelle ulkopuolen tuuletusrakoa, joten ainakin tuon matemaattisen autuuden? puolesta seinä pysyisi kuivana.

Miksi rakennan puusta? Siksi. Jos paloturvallisuuteen vetoat tiilitalon puolesta, niin ei kannata. Oletko nähnyt vakuutusyhtiöiden/palokuntien videoita omakotipaloista, saati oletko kuulunut VPK:hon. Mikäli niin äärettömän huono onni käy että talo syttyy palamaan, niin palojälki on aina pahan näköistä, myös tiilitaloissa. Ja joka tapauksessa, myös tiilitaloissa on runko jossa on eristeet, ja sisämateriaalit ovat palavia suurilta osin, joten vaikkakin tiili itse on palamaton materiaali, niin talossa kuin talossa on tulipalolle suotuisat olot.
Edelleen miksi puusta? Puutalo, jos/kun sen hartiapankilla kykenee tekemään, on säästö ulkopuolisen työvoiman käytössä merkittävä. Jos karusti arvioi niin ainoat ulkopuolisen työvoiman tarvitsee vain sähkötöissä ja muurauksissa. Siksi puusta että se on uusiutuva luonnonvara, eikä vaadi teollista tuotantoa kasvaakseen. Ei suomen puu ja paperiteollisuus tee konkkaa jos minä yhden purueristeisen talon rakennan.
Arvoisa nimimerkki, jos saanen kysyä, mikä vika on oikein rakennetussa purueristeisessä talossa?

Lue lisää

Purueristetaloista:
Olen lukenut tapauksista joissa rintamamamiestalo on muuten ollut priimakunnossa mutta pohjoisseinä (koska se on aina viileämpi) on mädäntynyt. Tuo korostuu jos on varjoisa paikka.
Samoin olen lukenut esimerkeistä joissa vanhat talot on menneet pilalle sitten kun pesutilat on siirretty sisätiloihin.
Erillinen saunarakennus on turvallisenpi.


Tulipaloista:
Täystiili tai täyskivitaloissa tulipalon jäjet ovat lievemmät. Jos soffa palaa niin kallis remppa tulee toki niissäkin.

oma haave kirjoitti:

Kiitos linkistä, tosin mitään todistettavaa mittaus/tutkimustulosta siinä EI ollut. Tässä on linkkiä julkaistuus tutkimustulokseen v.-97, jossa näkyy purun erstävyysominaisuudet,tutkittuna tuloksena. Linkki. http://www.hut.fi/Yksikot/Talo/abstract/tiiv59.htm .
Valitettavasti en katsonut MOT-ohjelmaa telkkarista, ja en asu joroisissa, enkä aio elää ikusesti.

Mistä sen tietää kuinka pitkäikäinen tuosta talostani tulee? Mistä sen tietää vaikka joku "valmispaketti-ikivarma" mätänee käsiin jo kolmen vuoden kuluttua. Mitenkä mistään voi olla varma ylipäätään? Jos talo mätänee käsiin niin siinä ei takuu anna kuin pienen lohdun, jos sitäkään.
Kysympä uteliasuuttani, oletko koskaan ollut purkamassa vanhaa purutaloa, jota EI ole pilattu nykyeristeillä, vaan on annettu olla seinien kuten ne ovat olleet? Toinen kysymys, oletko koskaan tehnyt kosteusremppaa 80-90-luvun taloihin, tai nähnyt sellaista? Jos vastauksesi on kyllä kumpaankin kysymykseen, kummassa on/oli terveet seinät ja miksi?

Kerroin tuolla yhdessä keskustelussa miten tuo puruseinä rakennetaan, ja ko. seinästä on tehty K-arvo laskelmat jotka ovat tarkistettu useaan eri kertaan eri henkilöiden toimesta(ml.kunnan rakennustarkastaja, rak.ins.X3kpl) ja kaikki ovat päätyneet samaan K-arvoon, jolla seinä luokiteltiin erinomaiseksi eristävyydeltään ja kastepisteen muodostumisherkkyydeltään.
Jokaisen laskijan mukaan kastepiste muodostuisi keskelle ulkopuolen tuuletusrakoa, joten ainakin tuon matemaattisen autuuden? puolesta seinä pysyisi kuivana.

Miksi rakennan puusta? Siksi. Jos paloturvallisuuteen vetoat tiilitalon puolesta, niin ei kannata. Oletko nähnyt vakuutusyhtiöiden/palokuntien videoita omakotipaloista, saati oletko kuulunut VPK:hon. Mikäli niin äärettömän huono onni käy että talo syttyy palamaan, niin palojälki on aina pahan näköistä, myös tiilitaloissa. Ja joka tapauksessa, myös tiilitaloissa on runko jossa on eristeet, ja sisämateriaalit ovat palavia suurilta osin, joten vaikkakin tiili itse on palamaton materiaali, niin talossa kuin talossa on tulipalolle suotuisat olot.
Edelleen miksi puusta? Puutalo, jos/kun sen hartiapankilla kykenee tekemään, on säästö ulkopuolisen työvoiman käytössä merkittävä. Jos karusti arvioi niin ainoat ulkopuolisen työvoiman tarvitsee vain sähkötöissä ja muurauksissa. Siksi puusta että se on uusiutuva luonnonvara, eikä vaadi teollista tuotantoa kasvaakseen. Ei suomen puu ja paperiteollisuus tee konkkaa jos minä yhden purueristeisen talon rakennan.
Arvoisa nimimerkki, jos saanen kysyä, mikä vika on oikein rakennetussa purueristeisessä talossa?

Lue lisää

ensinäkin Kuopiossa viime syksynä seminaarissa, jossa ministeriön miehet/naiset esittelivät uudet LE -vaatimukset ja yliopiston porukka koetuloksia, joita tuolla linkissä mainitussa testilaitteistossa on saatu.
Talotehdas, ei paja, on senkokoinen investointi, ettei "ikivarma" takuulla mätäne kolmessa vuodessa.
Olen ollut purkamassa vanhaa puutaloa; ja uudelleen kasaamassa.
Kaveeri oli ehtinyt "itseajatellen" miettiä puruseinän niin huonoksi rakenteeksi, että purki vinolaudoituksetkin pois ja asensi purujen sijaan min. villan, koolasi 100 mm ja toinen villa kerros, sekä uudet pintarakenteet, huom. ilmaraon kera. Tuli luja ja lämmin!
Innokkaana remontoijana onnistumisestaan riemastuneena, alkoi kehittelemään seuraavaa projektia, eli kellarin uusimista ja syventämistä. Uskoi minulle suunnitelmien teon ja nyt tehtiin/rakennettiin hieman hillitymmin. Työstä edelleen sama lopputulos l. & l.

Remppaa olen teettänyt (rakennuttajana) 1800 -luvun puolella rakennettuihin taloihin sekä tietysti uusimpiin, sekä kivi että puu. On löytynyt monensortin seinää! Älä luule, että sanoisin: "Vanhassa vara parempi!"

Seinärakenteesta:
Alkuperäisessa viestissäsi kirjoitit normaali puurunko. ??? 400 mm?
Useamman kerran on pelastusopistolla ja palokunnassa katsottu video sohvan syttymisestä ja savukaasujen muodostumisesta ja lieskahduksta.
(ja oma autokin on palanut; kokemusta on)
mutta voihan olla onni onnettomuudessa, esim. verhot vain palavat ,eikä sitten muuta? Miten käy puuseinän?

Aloitin rak. miehen urani muurarin/sementtimiehen -apurina, enkä vierasta "kivitalon" rakentamista.
(puutalon kyllä)
Viimeisen kysymykseesi vastaaan:
"Ei kai mitään vikaa, mutta kehitys on ajanut ohi ja parempia vaihtoehtoja on. Etsimättä!"

...on se että uskaltaa kysyä ja kyseenalaistaa. Alkuperäinen kysyjä tietää varmasti nyt että totuuksia on monia ja että viidakkoon ei kannata yksin lähteä eksymään.

Kiitos oikaisuista. No joo, tuo kohta jossa sanoin että ilma työntyy rakenteeseen on kyllä väärin sanottu, tuohon on silloin selvästi väärin eristetty, myönnän. Mitenkähän tuon nyt osaisi selittää miten sen seinän toiminnan kuvittelen olevan.
No koitan sitä nyt.

Eli. Normaalille lämpöeristetylle kivijalalle tehdään bitumikaistaleella eristetyt alajuoksut 2x4 lankusta, johon tulee runkotolpat pystyyn, ja haltex-levy sisäpuolelle ja ulkopuolelle tuulileijona tms. levy, jolloin muodostuu solat purulle. Solat purutetaan. Sisemmän haltex:in viereen alas koolataan toinen 2x4 lankku ja tähän myös pystytolpat, sekä haltex, jolloin muodostuu toinen sola puruille, sola purutetaan. Näin on tarkoitus seinä rakentaa, eli seinälle kokonaispaksuutta tulee n.250 mm. Tuulen vaikutusta vastaan on tällä rakenteella 3 kpl tuulensuojalevyja, sekä 200 mm purua eristeenä. Pahvi sijaitsee keskimmäisen levyn sisäpinnalla, purua vasten. Sisäverhouksena olin suunnitellut laittaa tuuletusraolla olevaa kipsilevyä, eli kipsilevy on irti seinästä.Kipsilevy siksi koska se on kohtalaisen hyvin kosteutta sietävä materiaali joka ei muuta muotoaansa, kunhan tapetoinnissa ei käytä sulkevia pintoja muodostavia materiaaleja.

Tämmöistä olin kuvitellut. Laskujen mukaan tuon pitäisi olla sekä hyvin hengittävä ja riittävän eristävä seinärakenne.

Putkimies kirjoitti:

...on se että uskaltaa kysyä ja kyseenalaistaa. Alkuperäinen kysyjä tietää varmasti nyt että totuuksia on monia ja että viidakkoon ei kannata yksin lähteä eksymään.

Jos olisin ehdottoman varma että olisin vain ja ainostaan oikeassa, en täällä kyselisikään. Syy, miksi kyselen täällä on se, että joskus sitä itse ei näe metsää puilta vaikka se vieressä onkin. Tämän vuoksi on hyvä kyseenalaistaa omat näkemyksensä toisten arvioitaviksi, tällöin mahdolliset sudenkuopat paljastuu itselle, ja säästyy ajan ja rahanmenetykseltä, harmista puhumattakaan. Näin se vaan on.

oma haave kirjoitti:

Kiitos oikaisuista. No joo, tuo kohta jossa sanoin että ilma työntyy rakenteeseen on kyllä väärin sanottu, tuohon on silloin selvästi väärin eristetty, myönnän. Mitenkähän tuon nyt osaisi selittää miten sen seinän toiminnan kuvittelen olevan.
No koitan sitä nyt.

Eli. Normaalille lämpöeristetylle kivijalalle tehdään bitumikaistaleella eristetyt alajuoksut 2x4 lankusta, johon tulee runkotolpat pystyyn, ja haltex-levy sisäpuolelle ja ulkopuolelle tuulileijona tms. levy, jolloin muodostuu solat purulle. Solat purutetaan. Sisemmän haltex:in viereen alas koolataan toinen 2x4 lankku ja tähän myös pystytolpat, sekä haltex, jolloin muodostuu toinen sola puruille, sola purutetaan. Näin on tarkoitus seinä rakentaa, eli seinälle kokonaispaksuutta tulee n.250 mm. Tuulen vaikutusta vastaan on tällä rakenteella 3 kpl tuulensuojalevyja, sekä 200 mm purua eristeenä. Pahvi sijaitsee keskimmäisen levyn sisäpinnalla, purua vasten. Sisäverhouksena olin suunnitellut laittaa tuuletusraolla olevaa kipsilevyä, eli kipsilevy on irti seinästä.Kipsilevy siksi koska se on kohtalaisen hyvin kosteutta sietävä materiaali joka ei muuta muotoaansa, kunhan tapetoinnissa ei käytä sulkevia pintoja muodostavia materiaaleja.

Tämmöistä olin kuvitellut. Laskujen mukaan tuon pitäisi olla sekä hyvin hengittävä ja riittävän eristävä seinärakenne.

Lue lisää

Minkä olet laskenut tuon seinän u-arvoksi? Mitä määräykset vaatii?

Intoa sinulla tuntuu olevan. Kehottaisin vähän jarruttelemaan ainakin hankkeen aloittamista ja tämän ajan voisit käyttää perehtymällä erinlaisten ratkaisujen toimintaan ja niiden ominaisuuksiin.

Anssi kirjoitti:

Minkä olet laskenut tuon seinän u-arvoksi? Mitä määräykset vaatii?

Intoa sinulla tuntuu olevan. Kehottaisin vähän jarruttelemaan ainakin hankkeen aloittamista ja tämän ajan voisit käyttää perehtymällä erinlaisten ratkaisujen toimintaan ja niiden ominaisuuksiin.

Lue lisää

Tuolle seinälle on k-arvoksi laskettu 0,25. Ei sitä uskoneet rak.inssitkään ennekuin itse sen laskivat, ja sitä yhtälöä väännetiin moneen suuntaan kun virhettä etsittiin, ei inssitkään löytäneet siitä virhettä, joten pakko kait se on uskoa.

oma haave kirjoitti:

Kiitos oikaisuista. No joo, tuo kohta jossa sanoin että ilma työntyy rakenteeseen on kyllä väärin sanottu, tuohon on silloin selvästi väärin eristetty, myönnän. Mitenkähän tuon nyt osaisi selittää miten sen seinän toiminnan kuvittelen olevan.
No koitan sitä nyt.

Eli. Normaalille lämpöeristetylle kivijalalle tehdään bitumikaistaleella eristetyt alajuoksut 2x4 lankusta, johon tulee runkotolpat pystyyn, ja haltex-levy sisäpuolelle ja ulkopuolelle tuulileijona tms. levy, jolloin muodostuu solat purulle. Solat purutetaan. Sisemmän haltex:in viereen alas koolataan toinen 2x4 lankku ja tähän myös pystytolpat, sekä haltex, jolloin muodostuu toinen sola puruille, sola purutetaan. Näin on tarkoitus seinä rakentaa, eli seinälle kokonaispaksuutta tulee n.250 mm. Tuulen vaikutusta vastaan on tällä rakenteella 3 kpl tuulensuojalevyja, sekä 200 mm purua eristeenä. Pahvi sijaitsee keskimmäisen levyn sisäpinnalla, purua vasten. Sisäverhouksena olin suunnitellut laittaa tuuletusraolla olevaa kipsilevyä, eli kipsilevy on irti seinästä.Kipsilevy siksi koska se on kohtalaisen hyvin kosteutta sietävä materiaali joka ei muuta muotoaansa, kunhan tapetoinnissa ei käytä sulkevia pintoja muodostavia materiaaleja.

Tämmöistä olin kuvitellut. Laskujen mukaan tuon pitäisi olla sekä hyvin hengittävä ja riittävän eristävä seinärakenne.

Lue lisää

Kestääkö rakenteesi purun survomista tarvittavaan lujuuteen ettei se painu?
Pitäisikö purutila olla umpeenlaudoitettu?
Rakenteesasi on useita kerroksia. Kerrokset vaikuttavat esim kosteuskäyttäytymiseen.
Jonkin ammattilaisen pitää tutkia hidastuuko kosteuden eteneminen tuossa rakenteessa liikaa (väärässä paikassa).

Kimble71 kirjoitti:

Kestääkö rakenteesi purun survomista tarvittavaan lujuuteen ettei se painu?
Pitäisikö purutila olla umpeenlaudoitettu?
Rakenteesasi on useita kerroksia. Kerrokset vaikuttavat esim kosteuskäyttäytymiseen.
Jonkin ammattilaisen pitää tutkia hidastuuko kosteuden eteneminen tuossa rakenteessa liikaa (väärässä paikassa).

Lue lisää

Kyllä rakenne kestää. Purut tulisivat olemaan 2 eri tasossa kun katsoo poikkileikkausta. Ainakan tähän asti mitä olen tarkkaillut tuota kesäasunnon seiniä/kuntoa ei voi moittia rakenteen toimivuutta. Kun seinää tehtiin niin purua tiivistettiin jonkun verran, ei kuitenkaan liikaa. Vintillä on eristeenä 450-500 mm purua ja seinäsolat ovat ylhäältä auki joten jos/kun ilmenee lisäystarvetta niin sekin onistuu.

oma haave kirjoitti:

Tuolle seinälle on k-arvoksi laskettu 0,25. Ei sitä uskoneet rak.inssitkään ennekuin itse sen laskivat, ja sitä yhtälöä väännetiin moneen suuntaan kun virhettä etsittiin, ei inssitkään löytäneet siitä virhettä, joten pakko kait se on uskoa.

Lue lisää

Virhe on varmasti. Normaali nykyseinä 200 mm oikealla lämmöneristeellä on jotain 0,15-0,22. Tuollaisella seinällä on ilmavuotoineen 0,4-0,7 vähintään.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Virhe on varmasti. Normaali nykyseinä 200 mm oikealla lämmöneristeellä on jotain 0,15-0,22. Tuollaisella seinällä on ilmavuotoineen 0,4-0,7 vähintään.

Jos seinässä purun paksuus on 200mm ja siinä on ympärillä laudotus, tuulensuoja, vuorilaudat ja sisäpinta, niin rakenne menee alle 0,3W/m2K joka tapauksessa. C4:ssa on varmistettu purun arvo 0,08, mutta niihin on laskettu marginaaleja reilummin, kun puru ei ole samalla tavalla tuotettu valvotussa prosessissa kuin esim. mineraalivillat.

Käytännössä purun arvo, ilmasulun kanssa, jossa on vähintää 1:5 kosteuden läpäisy, on 0,065 W/mK eli silloin alittuu 0,25W/m2K. "R" purulle on tuossa n.3 ja muun "R":ksi tulee 1 -> yht. 4, josta 0,25.

Miten nuo toiset arvot on laskettu? Alipaineisessa talossa ilmavuodot parantavat efektiivistä u-arvoa. Tuloilmaikkuna on esimerkki siitä. Kovalla tuulella ilmanvaihto on sitten jo liian tehokasta, mutta se ei olekaan u-arvon ominaisuus/vika.

Mineraali- tai selluvillassa kyllä pääsee u-arvoon 0,15-0,22 riippuen seinän muista materiaaleista.

jth kirjoitti:

Jos seinässä purun paksuus on 200mm ja siinä on ympärillä laudotus, tuulensuoja, vuorilaudat ja sisäpinta, niin rakenne menee alle 0,3W/m2K joka tapauksessa. C4:ssa on varmistettu purun arvo 0,08, mutta niihin on laskettu marginaaleja reilummin, kun puru ei ole samalla tavalla tuotettu valvotussa prosessissa kuin esim. mineraalivillat.

Käytännössä purun arvo, ilmasulun kanssa, jossa on vähintää 1:5 kosteuden läpäisy, on 0,065 W/mK eli silloin alittuu 0,25W/m2K. "R" purulle on tuossa n.3 ja muun "R":ksi tulee 1 -> yht. 4, josta 0,25.

Miten nuo toiset arvot on laskettu? Alipaineisessa talossa ilmavuodot parantavat efektiivistä u-arvoa. Tuloilmaikkuna on esimerkki siitä. Kovalla tuulella ilmanvaihto on sitten jo liian tehokasta, mutta se ei olekaan u-arvon ominaisuus/vika.

Mineraali- tai selluvillassa kyllä pääsee u-arvoon 0,15-0,22 riippuen seinän muista materiaaleista.

Lue lisää

C4 Purulle ilmoitettu lamda on kyllä se jota kannattaa käyttää, eikä sievistellä laskelmia paremmiski pyöritämällä. Lamdalle on annettu melko suuri hajonta, siksi että seiniin puru pitää "juntata" tiukkaan painumisien estämiseksi ja yläpohjassa se voidaan jättää ilvammaksi.

Nyrkkisääntönä voidaan sanoa että purun eristävyys on puolet villasta. Jos tehdään purulla eirtävyydelltään 175mm villaa vastaava rakenne niin purua tarvitaan 350mm.

Anssi kirjoitti:

C4 Purulle ilmoitettu lamda on kyllä se jota kannattaa käyttää, eikä sievistellä laskelmia paremmiski pyöritämällä. Lamdalle on annettu melko suuri hajonta, siksi että seiniin puru pitää "juntata" tiukkaan painumisien estämiseksi ja yläpohjassa se voidaan jättää ilvammaksi.

Nyrkkisääntönä voidaan sanoa että purun eristävyys on puolet villasta. Jos tehdään purulla eirtävyydelltään 175mm villaa vastaava rakenne niin purua tarvitaan 350mm.

Lue lisää

Kyllä vain purussa asennustapa, kosteus ja ilmatiiveys vaikuttaa eristävyyteen. Mineraalivillassa se asennustapa ei muuta kovin paljoa eristävyyttä. Eikä eristeen tiiveysden määrittely ole vaikeata. Selluvillan eristävyys ei ilmoitusten mukaan merkittävästi muutu tiheyden mukaan. En tiedä paljoko käytännössä, mutta siinäkään hajonta ei heikennä vahvistettavaa arvoa.

Vahvistetut ja todelliset eristävyydet eivät ole samoja, tarviiko? Toisin sanoen jos haluaa tietää paremman arvion eristykselle, tarvii se laskea erillään määräysten täyttävästä laskelmasta. Molemmilla laskuilla on oma tehtävänsä. Määräyksistä tulee kovin monimutkaisia laskennassa, jos laskentaan otetaan lisää parametrejä.

Sinänsä C4 on tehty niiden minimiarvojen mukaan, mitkä varmemmin tapahtuu. Samalla se suosii tasalaatuisia materiaaleja, jotka on helpompi ennustaa. Ei ole C4:lle ongelma, että joku materiaali on esim. 90 prosentissa käytännön tilanteita parempi kuin ilmoitettu arvo. Kyse on vahvistetuista arvoista.

Oma päätelmäni on että purua ei käytetä kustannusten takia, muilla materiaaleilla pääsee samaan halvemmalla. Vanhasta sitä ei kannata pois purkaa ja lisäeristysksen tuomaa säästöä _lämmityskuluissa_ ei voi arvioida yksistään C4:n pohjalta.

jth kirjoitti:

Kyllä vain purussa asennustapa, kosteus ja ilmatiiveys vaikuttaa eristävyyteen. Mineraalivillassa se asennustapa ei muuta kovin paljoa eristävyyttä. Eikä eristeen tiiveysden määrittely ole vaikeata. Selluvillan eristävyys ei ilmoitusten mukaan merkittävästi muutu tiheyden mukaan. En tiedä paljoko käytännössä, mutta siinäkään hajonta ei heikennä vahvistettavaa arvoa.

Vahvistetut ja todelliset eristävyydet eivät ole samoja, tarviiko? Toisin sanoen jos haluaa tietää paremman arvion eristykselle, tarvii se laskea erillään määräysten täyttävästä laskelmasta. Molemmilla laskuilla on oma tehtävänsä. Määräyksistä tulee kovin monimutkaisia laskennassa, jos laskentaan otetaan lisää parametrejä.

Sinänsä C4 on tehty niiden minimiarvojen mukaan, mitkä varmemmin tapahtuu. Samalla se suosii tasalaatuisia materiaaleja, jotka on helpompi ennustaa. Ei ole C4:lle ongelma, että joku materiaali on esim. 90 prosentissa käytännön tilanteita parempi kuin ilmoitettu arvo. Kyse on vahvistetuista arvoista.

Oma päätelmäni on että purua ei käytetä kustannusten takia, muilla materiaaleilla pääsee samaan halvemmalla. Vanhasta sitä ei kannata pois purkaa ja lisäeristysksen tuomaa säästöä _lämmityskuluissa_ ei voi arvioida yksistään C4:n pohjalta.

Lue lisää

Mitähän ne "vahvistetut erstävyydet" on? En ole sellaisista kuullut.

Purua ei käytetä siksi että se tulee kalliimmaksi. Tarvitaan ensinnäkin tuplaten paksumpi seinä, kuin villoja käytettäessä. Seinän pitää olla paljon lujarakenteisempi, koska puru on painavaa villaan verrattuna ja se ei pysy muodossaan, vaan tarvii varsin vahvat seinät ympärilleen. Enkä olisi ihan vakuuttunut sen kosteuskäyttäytymisestäkään noin paksuna rakenteena (laho, homeet jne.).

jth kirjoitti:

Jos seinässä purun paksuus on 200mm ja siinä on ympärillä laudotus, tuulensuoja, vuorilaudat ja sisäpinta, niin rakenne menee alle 0,3W/m2K joka tapauksessa. C4:ssa on varmistettu purun arvo 0,08, mutta niihin on laskettu marginaaleja reilummin, kun puru ei ole samalla tavalla tuotettu valvotussa prosessissa kuin esim. mineraalivillat.

Käytännössä purun arvo, ilmasulun kanssa, jossa on vähintää 1:5 kosteuden läpäisy, on 0,065 W/mK eli silloin alittuu 0,25W/m2K. "R" purulle on tuossa n.3 ja muun "R":ksi tulee 1 -> yht. 4, josta 0,25.

Miten nuo toiset arvot on laskettu? Alipaineisessa talossa ilmavuodot parantavat efektiivistä u-arvoa. Tuloilmaikkuna on esimerkki siitä. Kovalla tuulella ilmanvaihto on sitten jo liian tehokasta, mutta se ei olekaan u-arvon ominaisuus/vika.

Mineraali- tai selluvillassa kyllä pääsee u-arvoon 0,15-0,22 riippuen seinän muista materiaaleista.

Lue lisää

Eikös tämä hemmo maininnut tuolla alkupuolella, jotta pystyrunko kakkosnelosesta. 0,4-0,7 on ystävällisen optimistinen arvio. Eikä siinä ole riskiä, koska juttuhan ei mene läpi missään kunnassa. Tässä verrattiin tavallisempaan seinään. Tavallinen seinä on tällä hetkellä noin 200 mm paksulla oikealla eristeellä toteutettu. Jopa 250 mm.

400 mm seinävahvuus? Missä purutalossa olet nähnyt 400 mm seinät. Nyt ei pidä sekoittaa hirsirunkoisia taloja joihin on laitettu purua lisäeristeeksi.
Lukaisepa linkki puruseinästä.
http://www.hut.fi/Yksikot/Talo/abstract/tiiv59.htm .
Seiniin imeytyy kosteutta hengitysilmasta, peseytyessä vapautuu kosteutta, samoin ruuanlaitossa, pyykinkuivauksessa myös. Johonkin nämä vain katoavat.Jko tuuletuksen myötä ulos tai sitten ne imeytyvät rakenteisiin ja luovuttautuvat pois sieltä muulla tavalla.

Vai oli rintamamiestalot alipaineisia, enpä ole tuollaista vielä kuullut. Toki tulisijan hormivaikutus tekee alipainetta, sen myönnän mutta ei se nyt ilmastointikoneena ihan taida toimia.

oma haave kirjoitti:

400 mm seinävahvuus? Missä purutalossa olet nähnyt 400 mm seinät. Nyt ei pidä sekoittaa hirsirunkoisia taloja joihin on laitettu purua lisäeristeeksi.
Lukaisepa linkki puruseinästä.
http://www.hut.fi/Yksikot/Talo/abstract/tiiv59.htm .
Seiniin imeytyy kosteutta hengitysilmasta, peseytyessä vapautuu kosteutta, samoin ruuanlaitossa, pyykinkuivauksessa myös. Johonkin nämä vain katoavat.Jko tuuletuksen myötä ulos tai sitten ne imeytyvät rakenteisiin ja luovuttautuvat pois sieltä muulla tavalla.

Vai oli rintamamiestalot alipaineisia, enpä ole tuollaista vielä kuullut. Toki tulisijan hormivaikutus tekee alipainetta, sen myönnän mutta ei se nyt ilmastointikoneena ihan taida toimia.

Lue lisää

Useiden tulisijojen käyttö tosiaankin vie huonetilasta uskomattoman määrän happea minuutissa, määriä en muista, viisaammat kertokoot. Näin syntyy todellakin lievää alipainetta, ja korvausilma tulee rakenteiden läpi hatarimmista kohdista, esim. ikkunoiden karmien raoista ym., ellei ole selkeitä korvausilmaräppänöitä ja myös niistä riippumatta. Näin uunien käytön ja korkeiden hormien aiheuttaman piippuefektin avulla vanhojen rakennusten painovoimainen ilmanvaihto toimii varsin hyvin. Jos uuneja ei käytetä, vaan patterit ym., niin yhtälö ei enää toimikaan samalla tavalla.

oma haave kirjoitti:

400 mm seinävahvuus? Missä purutalossa olet nähnyt 400 mm seinät. Nyt ei pidä sekoittaa hirsirunkoisia taloja joihin on laitettu purua lisäeristeeksi.
Lukaisepa linkki puruseinästä.
http://www.hut.fi/Yksikot/Talo/abstract/tiiv59.htm .
Seiniin imeytyy kosteutta hengitysilmasta, peseytyessä vapautuu kosteutta, samoin ruuanlaitossa, pyykinkuivauksessa myös. Johonkin nämä vain katoavat.Jko tuuletuksen myötä ulos tai sitten ne imeytyvät rakenteisiin ja luovuttautuvat pois sieltä muulla tavalla.

Vai oli rintamamiestalot alipaineisia, enpä ole tuollaista vielä kuullut. Toki tulisijan hormivaikutus tekee alipainetta, sen myönnän mutta ei se nyt ilmastointikoneena ihan taida toimia.

Lue lisää

Kilo puuta tarvii melkoisen määrän ilmaa palaakseen, täällä liikkuu kavereita, jotka osaa suoraan sanoa, kuinka paljon. Melkoisesti se ilmaa vaihtaa.

Eipä ole paksuja puruseiniä tullut vastaan, mutta jos teet uuden talon niin sinun täytyy noudattaa voimassa olevia määräyksiä. Kannattaa haaveilun ohessa tutustua niihinkin.

Pehku kirjoitti:

Useiden tulisijojen käyttö tosiaankin vie huonetilasta uskomattoman määrän happea minuutissa, määriä en muista, viisaammat kertokoot. Näin syntyy todellakin lievää alipainetta, ja korvausilma tulee rakenteiden läpi hatarimmista kohdista, esim. ikkunoiden karmien raoista ym., ellei ole selkeitä korvausilmaräppänöitä ja myös niistä riippumatta. Näin uunien käytön ja korkeiden hormien aiheuttaman piippuefektin avulla vanhojen rakennusten painovoimainen ilmanvaihto toimii varsin hyvin. Jos uuneja ei käytetä, vaan patterit ym., niin yhtälö ei enää toimikaan samalla tavalla.

Lue lisää

Näinhän se asia on, oikeassa olet. Ko. rakenteen käyttö vaatiikin säännöllistä tulisijojen käyttöä. Mainitsemani pellettilämmitys yhdistetynä tulisijojen käyttöön vaatiikin sen että pattereita ei pidetäkkään täydellä teholla lämpöä tuottamaan, vaan lämpöä saadaan tulisijoista. Lisäksi kun taloon on suunniteltu lämpimän ilman kerrätys ylhäältä alaspäin niin lämmönjakauman pitäisi olla mahdollisimman tasainen. Korvausilmaa saadaan saunan osin saunan kautta sekä tuuletusikkunoista.

Anssi kirjoitti:

Kilo puuta tarvii melkoisen määrän ilmaa palaakseen, täällä liikkuu kavereita, jotka osaa suoraan sanoa, kuinka paljon. Melkoisesti se ilmaa vaihtaa.

Eipä ole paksuja puruseiniä tullut vastaan, mutta jos teet uuden talon niin sinun täytyy noudattaa voimassa olevia määräyksiä. Kannattaa haaveilun ohessa tutustua niihinkin.

Lue lisää

Jostakin on jäänyt mielikuva että pesällinen puita takassa vaatii huoneen kokoisen ilmatilavuuden. En vaan tiedä huoneen kokoa enkä pesällisen palamisaikaa, siitä voisi saada ilmavirran sekunnissa. Kai jotain 20-30 litraa sekunnissa.

oma haave kirjoitti:

400 mm seinävahvuus? Missä purutalossa olet nähnyt 400 mm seinät. Nyt ei pidä sekoittaa hirsirunkoisia taloja joihin on laitettu purua lisäeristeeksi.
Lukaisepa linkki puruseinästä.
http://www.hut.fi/Yksikot/Talo/abstract/tiiv59.htm .
Seiniin imeytyy kosteutta hengitysilmasta, peseytyessä vapautuu kosteutta, samoin ruuanlaitossa, pyykinkuivauksessa myös. Johonkin nämä vain katoavat.Jko tuuletuksen myötä ulos tai sitten ne imeytyvät rakenteisiin ja luovuttautuvat pois sieltä muulla tavalla.

Vai oli rintamamiestalot alipaineisia, enpä ole tuollaista vielä kuullut. Toki tulisijan hormivaikutus tekee alipainetta, sen myönnän mutta ei se nyt ilmastointikoneena ihan taida toimia.

Lue lisää

Rintamamiestalossa asuneen voin sanoa, että alipainetta ja rajusti. Jos talvella avasi alakerran WC:n "poistoventtiilin" niin sisäänvirtaavalla ilmalla pyöritti pientä tuulivoimalaa.

Alipainetta oli tosin vain alakerrassa. Yläkerrassa oli ylipaine ja ilma karkasi ulos yläpohjan kautta. Pakkasella vesi tiivistyi eristeisiin ja lopputuloksen voitte arvata.......

Ja mitä väitettyyn puurakenteen kosteutta tasaavaan vaikutukseen tulee, niin puppua koko juttu. Olen asunut usean tyyppisissä taloissa ja missään sisäilma ei talvella ole ollut niin kuivaa kuin rintamamiestalossa.

oma haave kirjoitti:

Näinhän se asia on, oikeassa olet. Ko. rakenteen käyttö vaatiikin säännöllistä tulisijojen käyttöä. Mainitsemani pellettilämmitys yhdistetynä tulisijojen käyttöön vaatiikin sen että pattereita ei pidetäkkään täydellä teholla lämpöä tuottamaan, vaan lämpöä saadaan tulisijoista. Lisäksi kun taloon on suunniteltu lämpimän ilman kerrätys ylhäältä alaspäin niin lämmönjakauman pitäisi olla mahdollisimman tasainen. Korvausilmaa saadaan saunan osin saunan kautta sekä tuuletusikkunoista.

Lue lisää

"lämpimän ilman kerrätys ylhäältä alaspäin niin lämmönjakauman pitäisi olla mahdollisimman tasainen"

Olen ymmärtänyt että imet ilmaa ylhäältä (takan/leivin uunin luona) missä se on lämmintä ja puhallat sitä toisiin huoneisiin ylhäältäpäin.

Tuossa ei syntyne merkittävää lämmön siirtymää ylhäältä alaspäin.
1) koska lämmin ilma nousee aina ylös
2) ilma virtaa korkeammasta paineesta matalanpaan, eli sivusuunnassa takaisin sinne mistä se imettiin pois.
3) siellä huoneessa missä ilmaa imet voi huoneen alaosat jäähtyä hieman enemmän.

Jos taas imet ilmaa jokaisessa huoneessa alhaata ja työnnät sen takaisin sisään ylhäältä saat sellaisen ylhäältä alaspäin siirtävän virtauksen.
1) systeemistä tulee kuitenkin KALLIS
2) lämpö ei tasaudu huoneiden välillä
3) lämpö pyrkii koko aja ylöspäin, joten tuskin tämäkään merkittävästi siirtäisi lämpöä alaspäin.
Luonnonmukaisintahan olisi laittaa lämmönlähde lattiaan ja antaa lämmön nousta siitä ihan itsekseen ylöspäin.

Pehku kirjoitti:

Useiden tulisijojen käyttö tosiaankin vie huonetilasta uskomattoman määrän happea minuutissa, määriä en muista, viisaammat kertokoot. Näin syntyy todellakin lievää alipainetta, ja korvausilma tulee rakenteiden läpi hatarimmista kohdista, esim. ikkunoiden karmien raoista ym., ellei ole selkeitä korvausilmaräppänöitä ja myös niistä riippumatta. Näin uunien käytön ja korkeiden hormien aiheuttaman piippuefektin avulla vanhojen rakennusten painovoimainen ilmanvaihto toimii varsin hyvin. Jos uuneja ei käytetä, vaan patterit ym., niin yhtälö ei enää toimikaan samalla tavalla.

Lue lisää

hakukoneelta löytyy tietoa puun polton vaatimasta ilmamäärästä jos jotain kiinnostaa. hakusana: puun poltto /puu energialähteenä

npt kirjoitti:

hakukoneelta löytyy tietoa puun polton vaatimasta ilmamäärästä jos jotain kiinnostaa. hakusana: puun poltto /puu energialähteenä

Kiitos vinkistä.

npt kirjoitti:

hakukoneelta löytyy tietoa puun polton vaatimasta ilmamäärästä jos jotain kiinnostaa. hakusana: puun poltto /puu energialähteenä

Itsellä ei takkaa vielä ole niin kertokaapa takkamiehet/naiset kuinka monta kiloa puita on yksi pesällinen? Ja kuinka kauan se palaa? Palamisilman määrä kun on riippuvainen molemmista eikä ole hajuakaan.

pasi kirjoitti:

Itsellä ei takkaa vielä ole niin kertokaapa takkamiehet/naiset kuinka monta kiloa puita on yksi pesällinen? Ja kuinka kauan se palaa? Palamisilman määrä kun on riippuvainen molemmista eikä ole hajuakaan.

Lue lisää

Tuollaisen tavallisen varaavan takan pesä on suunnileen sen kokoinen että sinne menee noin yksi kantotelineellinen puuta ja se painaa noin 10kg. Hyvin poltettuna se palaa noin puolituntia.

Pehku kirjoitti:

Useiden tulisijojen käyttö tosiaankin vie huonetilasta uskomattoman määrän happea minuutissa, määriä en muista, viisaammat kertokoot. Näin syntyy todellakin lievää alipainetta, ja korvausilma tulee rakenteiden läpi hatarimmista kohdista, esim. ikkunoiden karmien raoista ym., ellei ole selkeitä korvausilmaräppänöitä ja myös niistä riippumatta. Näin uunien käytön ja korkeiden hormien aiheuttaman piippuefektin avulla vanhojen rakennusten painovoimainen ilmanvaihto toimii varsin hyvin. Jos uuneja ei käytetä, vaan patterit ym., niin yhtälö ei enää toimikaan samalla tavalla.

Lue lisää

Eli kun ilman lämpötila on 20C siinä suhteellinen kosteus on vaikka 50%. Se ilma ja kosteus siinä jäähdytetään 5C, niin osa kosteudesta on tiivistynyt.

Nyt jos tuollainen kostea ilma virtaa ylipaineisesta talosta _seinien_ läpi ulos jatkuvasti, saat jäätä seiniin tai seinät "itkevät". Tässä on yksi syy, miksi on olennaista varmistaa alipaineisuus talossa.

Ikkunan rakosista kun vedetään sisälle sitä ulkona 100% kosteutta sisältävää ilmaa, niin se käytännössä kuivattaa ikkunoiden välit, kun ilmansuhteellinenkosteus ilman lämmetessä laskee.

Eikun vesihöyryn osapaineita laskemaan, jos selitys tuntuu ontuvan.

lööperiä kirjoitti:

Rintamamiestalossa asuneen voin sanoa, että alipainetta ja rajusti. Jos talvella avasi alakerran WC:n "poistoventtiilin" niin sisäänvirtaavalla ilmalla pyöritti pientä tuulivoimalaa.

Alipainetta oli tosin vain alakerrassa. Yläkerrassa oli ylipaine ja ilma karkasi ulos yläpohjan kautta. Pakkasella vesi tiivistyi eristeisiin ja lopputuloksen voitte arvata.......

Ja mitä väitettyyn puurakenteen kosteutta tasaavaan vaikutukseen tulee, niin puppua koko juttu. Olen asunut usean tyyppisissä taloissa ja missään sisäilma ei talvella ole ollut niin kuivaa kuin rintamamiestalossa.

Lue lisää

Niissä rintamamiestaloissa on ollut niin suuri ilman vaihtuvuus ettei purun kosteuden sitomiskyvyllä ole ollut merkitystä. Jos talossa on uunilämmitys, niin se kuivattaa sisäilman erittäin tehokkaasti, hyvä kun pystyy pitämään suhteellisen kosteuden 30% yläpuolella.

Rintamamiestaloon kun pistää lämmityksen, joka ei vaihda erikseen sisäilmaa, niin tilanne muuttuu. (Laitetaan esim. keskuslämmityspatterit.) Tuskin ne seinä syksyllä vedellä niin kyllästettyjä on, että helmikuussa riittäisi kosteutta luovutettavaksi uunilämmitystalossa...

Hirsiseinässä on enemmän massaa ja enemmän kapasiteettia sitoa kosteutta. Massa on olennaista tässä. Selluvilla on niin kevyttä ettei se pärjää kosteuden sitomisessa purulle. Sullottu puru painaa 200kg/m3 ja selluvilla max 50kg/m3. Näissä puusta tehdyissä materiaaleissa voi olla 20% painosta kosteutta ja ollaa vielä turvallisella puolella. Mineraalivillassa 0,5% eli se ei juurikaan pysty kompensoimaan kosteutta.

Seinän kun maalaa/lakkaa tai pistää kostealla pyyhittävän tapeetin (vinyylitapetista puhumattakaan), niin saa unohtaa sen kosteuden luovutuksen seinän sisältä. Toiset tapeettiliisterit sisältää muovia liimassa...

jth kirjoitti:

Niissä rintamamiestaloissa on ollut niin suuri ilman vaihtuvuus ettei purun kosteuden sitomiskyvyllä ole ollut merkitystä. Jos talossa on uunilämmitys, niin se kuivattaa sisäilman erittäin tehokkaasti, hyvä kun pystyy pitämään suhteellisen kosteuden 30% yläpuolella.

Rintamamiestaloon kun pistää lämmityksen, joka ei vaihda erikseen sisäilmaa, niin tilanne muuttuu. (Laitetaan esim. keskuslämmityspatterit.) Tuskin ne seinä syksyllä vedellä niin kyllästettyjä on, että helmikuussa riittäisi kosteutta luovutettavaksi uunilämmitystalossa...

Hirsiseinässä on enemmän massaa ja enemmän kapasiteettia sitoa kosteutta. Massa on olennaista tässä. Selluvilla on niin kevyttä ettei se pärjää kosteuden sitomisessa purulle. Sullottu puru painaa 200kg/m3 ja selluvilla max 50kg/m3. Näissä puusta tehdyissä materiaaleissa voi olla 20% painosta kosteutta ja ollaa vielä turvallisella puolella. Mineraalivillassa 0,5% eli se ei juurikaan pysty kompensoimaan kosteutta.

Seinän kun maalaa/lakkaa tai pistää kostealla pyyhittävän tapeetin (vinyylitapetista puhumattakaan), niin saa unohtaa sen kosteuden luovutuksen seinän sisältä. Toiset tapeettiliisterit sisältää muovia liimassa...

Lue lisää

Aivan oikein!!!!!!!!!! Puruseinän kosteudentasaus/luovutuskyky on merkittävästi parempi kuin millään muulla nykyisellä eristemateriaalilla. Löytyihän se seinän toimintaidea, mutta pitkään sitä sai odotella. Nyt tässä on huomioitava pari olennaista seikkaa. 1. Seinässä EI saa olla kosteuden siirtymisen estävää kerrosta, eli seinän ON saatava tasata itse kosteutensa. 2.Tulisijat, talo vaatii tulisijojen käyttöä, jolla varmistetaan riittävä sisäilman vaihtuminen. Tässä on samalla huomioitava tuo lämpöpatterien olemassa olo, ne ovat olemassa tukilämpönä tulisijojen lisäksi. Tässä on vielä ratkottava tuo korvausilma-kysymys itselläni, osin se on jo seljennyt.
Laittaisitko tiedot näkyville mistä olet nuo laskujesi arvot saanut tietoon, niin pystyvät muutkin epäilijät laskemaan seinän toimivuuden.

oma haave kirjoitti:

Aivan oikein!!!!!!!!!! Puruseinän kosteudentasaus/luovutuskyky on merkittävästi parempi kuin millään muulla nykyisellä eristemateriaalilla. Löytyihän se seinän toimintaidea, mutta pitkään sitä sai odotella. Nyt tässä on huomioitava pari olennaista seikkaa. 1. Seinässä EI saa olla kosteuden siirtymisen estävää kerrosta, eli seinän ON saatava tasata itse kosteutensa. 2.Tulisijat, talo vaatii tulisijojen käyttöä, jolla varmistetaan riittävä sisäilman vaihtuminen. Tässä on samalla huomioitava tuo lämpöpatterien olemassa olo, ne ovat olemassa tukilämpönä tulisijojen lisäksi. Tässä on vielä ratkottava tuo korvausilma-kysymys itselläni, osin se on jo seljennyt.
Laittaisitko tiedot näkyville mistä olet nuo laskujesi arvot saanut tietoon, niin pystyvät muutkin epäilijät laskemaan seinän toimivuuden.

Lue lisää

Kaverihan juuri selitti että pintamateriaalit viimestään lopettaa sen kosteuden kulun, eikä niin märkää seinää ole olemassakaan että se kosteuttaisi sisäilman. Ja sinä ymmärsit sen juuuri toisin päin?!?!?

Anssi kirjoitti:

Kaverihan juuri selitti että pintamateriaalit viimestään lopettaa sen kosteuden kulun, eikä niin märkää seinää ole olemassakaan että se kosteuttaisi sisäilman. Ja sinä ymmärsit sen juuuri toisin päin?!?!?

Lue lisää

Ei vaan jutun pointti nimenomaan oli se että puruseinä kykenee luovuttamaan imemänsä kosteuden pois seinästä mikäli ei ole käytetty kosteutta eristävää kalvoa seinässä(höyrynsulkumuovi, akryylipitoiset maalit, liimat jne.) Lisäksi on huomioitava että puru kykenee tasaamaan imemänsä kosteuden/höyryn ja luovuttamaan sen pois itsestään, johtuen juuri tästä puun hengittävyysominaisuudesta joka puuttuu ei-eloperäisiltä materiaaleilta. Totta on se että jos seinä kastuu pahasti, vesivahinko tms. on edessä seinän kuivaus ja korjaus, kuten on edessä kaikilla kosteusvaurioilla.
Eri asia on sitten jos tekee seinän siten että seinäverhous on irti itse seinästä, tämänkin otin keskusteluissa esille yhdessä kohtaa, eli pintaviimeisteltävän seinän(kipsilevy tms.) ja varsinaisen seinän välissä on n. 1-1,5 cm rakoa.

Lisäksi, mihin perustuu seinän eristävyys eristeen kannalta katsottuna? Eristeen määrään, riipumatta nyt siitä mitä se on, eristeen lämpöeristyskykyyn, vai mihin. Olen kuullut että eristeen toimivuus perustuu sen ilmavuuteen. Asia voidaan todeta yksinkertaisesti, kumpi päällä menisit ulos -20 pakkaseen, paita ja housut päällä vai paksussa toppapuvussa? Mihin tässä tapauksessa perustuu lämmön säilyminen? Eikös ihmisestä säteilevä lämpö sitoudu tuonne ilmavaan eristävään toppauskerrokseen, vai mitä.
Samoin toimii eriste seinässä, se sitoo tiettyyn pisteeseen asti lämpöa itseensä, ja mitä lähemmäs ulkoseinää mennään, sitä enemmän se jäähtyy kunnes kylmenee. Tähän perustuu kaikki eristysmuodot, jossain kohti seinää on talvella häilyvä raja ja - asteiden välillä, eli se kohta missä eristeen lämmönsitomiskyky lakkaa. Mitä lähempänä ulkokerrosta tuo kohta on, sitä paremminhan eristys toimii, vai mitä, olenko oikeassa? Samoin on tuon kriittisen kastepisteen kanssa. Tämän vuoksihan nykyisin vaaditaan tuo kosteussulku, koska ei-orgaaniset eristysmateriaalit eivät omaa samaa kosteudensitomis/tasaamiskykyä kuin puru, on tällöin estettävä kosteuden pääsy eristeisiin, tosin suotavaa olisi ettei kosteutta pääsis ollenkaan eristeisiin. Mitä tapahtuu kun puru-eristeeseen tulee tuon kastepisteen vuoksi kosteutta talvella? Se sitoutuu puruun jääkiteinä, jokainen joka on nähnyt jäätynyttä purua tietää mitä tarkoitan. Entä kun tulee kevät ja lämmin? No, jää haihtuu pois, siis ei sula vedeksi. Samalla kosteus siirtyy lämmön "työntämänä" pois seinästä ja poistuu tuuletusraon kautta ilmaan. Oleellista onkin huomioida juuri tuo purueristeen kosteudensitomis/luovutuskyky, joka perustuu juuri tuohon purun ilmavuuteen eristeenä.

oma haave kirjoitti:

Ei vaan jutun pointti nimenomaan oli se että puruseinä kykenee luovuttamaan imemänsä kosteuden pois seinästä mikäli ei ole käytetty kosteutta eristävää kalvoa seinässä(höyrynsulkumuovi, akryylipitoiset maalit, liimat jne.) Lisäksi on huomioitava että puru kykenee tasaamaan imemänsä kosteuden/höyryn ja luovuttamaan sen pois itsestään, johtuen juuri tästä puun hengittävyysominaisuudesta joka puuttuu ei-eloperäisiltä materiaaleilta. Totta on se että jos seinä kastuu pahasti, vesivahinko tms. on edessä seinän kuivaus ja korjaus, kuten on edessä kaikilla kosteusvaurioilla.
Eri asia on sitten jos tekee seinän siten että seinäverhous on irti itse seinästä, tämänkin otin keskusteluissa esille yhdessä kohtaa, eli pintaviimeisteltävän seinän(kipsilevy tms.) ja varsinaisen seinän välissä on n. 1-1,5 cm rakoa.

Lisäksi, mihin perustuu seinän eristävyys eristeen kannalta katsottuna? Eristeen määrään, riipumatta nyt siitä mitä se on, eristeen lämpöeristyskykyyn, vai mihin. Olen kuullut että eristeen toimivuus perustuu sen ilmavuuteen. Asia voidaan todeta yksinkertaisesti, kumpi päällä menisit ulos -20 pakkaseen, paita ja housut päällä vai paksussa toppapuvussa? Mihin tässä tapauksessa perustuu lämmön säilyminen? Eikös ihmisestä säteilevä lämpö sitoudu tuonne ilmavaan eristävään toppauskerrokseen, vai mitä.
Samoin toimii eriste seinässä, se sitoo tiettyyn pisteeseen asti lämpöa itseensä, ja mitä lähemmäs ulkoseinää mennään, sitä enemmän se jäähtyy kunnes kylmenee. Tähän perustuu kaikki eristysmuodot, jossain kohti seinää on talvella häilyvä raja ja - asteiden välillä, eli se kohta missä eristeen lämmönsitomiskyky lakkaa. Mitä lähempänä ulkokerrosta tuo kohta on, sitä paremminhan eristys toimii, vai mitä, olenko oikeassa? Samoin on tuon kriittisen kastepisteen kanssa. Tämän vuoksihan nykyisin vaaditaan tuo kosteussulku, koska ei-orgaaniset eristysmateriaalit eivät omaa samaa kosteudensitomis/tasaamiskykyä kuin puru, on tällöin estettävä kosteuden pääsy eristeisiin, tosin suotavaa olisi ettei kosteutta pääsis ollenkaan eristeisiin. Mitä tapahtuu kun puru-eristeeseen tulee tuon kastepisteen vuoksi kosteutta talvella? Se sitoutuu puruun jääkiteinä, jokainen joka on nähnyt jäätynyttä purua tietää mitä tarkoitan. Entä kun tulee kevät ja lämmin? No, jää haihtuu pois, siis ei sula vedeksi. Samalla kosteus siirtyy lämmön "työntämänä" pois seinästä ja poistuu tuuletusraon kautta ilmaan. Oleellista onkin huomioida juuri tuo purueristeen kosteudensitomis/luovutuskyky, joka perustuu juuri tuohon purun ilmavuuteen eristeenä.

Lue lisää

Tässä selvennykseksi muutamia juttuja.

Seinä kostuu kun sisäilman kosteus pyrkii kohti kuivempaa, eli talvella seinän läpi ulos.

Kosteus poistuu seinästä ulospäin, sisäpinan muovikalvo ei sitä estä, se vain estää sen ettei kosteutta alunperinkään tule seinään.

Eristeen eristävyys on ominaisuus, joka perustuu lähinnä materiaalin sitomaan ilmaan. Kikilla materiaaleilla itsessään on myös jonkinlainen eristävyys. Lasivilla eristää noin kaksi kertaa paremmin kuin puu, oli kyseessä sitten umpi puu tai puru. Eli 40cm purua vastaa käytännössä joksenkin 20cm lasivillaa.

Eriste ei "sido" lämpöä vaan se "jarruttaa" sen kulkemista.

Ilmalla on sellainen ominaisuus että se pystyy lämpimänä sitomaan enemmän kosteutta. Eli kun ilma jäähtyy, niin sen suhteellinen kosteus kasvaa, vaikka vesimäärä ilmassa ei kasva. Kun lämmin ilma työntyy seinään, niin se jäähtyy lähestyessään ulkopintaa ja jossain on piste, jolloin suhteellinen kosteus on 100% ja vesihöyry alkaa tiivistyä vedeksi, tässä pisteessä ei kuitenkaan ole välttämättä pakkasta, eikä vesi jäädy.

Lämpötila voidaan olettaa jakautuvan eristeeseen tasaisesti. Jos sisällä on 20 lämmintä ja ulkona 20 pakkasta, niin 0 astetta löytyy eristeen keskeltä.

oma haave kirjoitti:

Ei vaan jutun pointti nimenomaan oli se että puruseinä kykenee luovuttamaan imemänsä kosteuden pois seinästä mikäli ei ole käytetty kosteutta eristävää kalvoa seinässä(höyrynsulkumuovi, akryylipitoiset maalit, liimat jne.) Lisäksi on huomioitava että puru kykenee tasaamaan imemänsä kosteuden/höyryn ja luovuttamaan sen pois itsestään, johtuen juuri tästä puun hengittävyysominaisuudesta joka puuttuu ei-eloperäisiltä materiaaleilta. Totta on se että jos seinä kastuu pahasti, vesivahinko tms. on edessä seinän kuivaus ja korjaus, kuten on edessä kaikilla kosteusvaurioilla.
Eri asia on sitten jos tekee seinän siten että seinäverhous on irti itse seinästä, tämänkin otin keskusteluissa esille yhdessä kohtaa, eli pintaviimeisteltävän seinän(kipsilevy tms.) ja varsinaisen seinän välissä on n. 1-1,5 cm rakoa.

Lisäksi, mihin perustuu seinän eristävyys eristeen kannalta katsottuna? Eristeen määrään, riipumatta nyt siitä mitä se on, eristeen lämpöeristyskykyyn, vai mihin. Olen kuullut että eristeen toimivuus perustuu sen ilmavuuteen. Asia voidaan todeta yksinkertaisesti, kumpi päällä menisit ulos -20 pakkaseen, paita ja housut päällä vai paksussa toppapuvussa? Mihin tässä tapauksessa perustuu lämmön säilyminen? Eikös ihmisestä säteilevä lämpö sitoudu tuonne ilmavaan eristävään toppauskerrokseen, vai mitä.
Samoin toimii eriste seinässä, se sitoo tiettyyn pisteeseen asti lämpöa itseensä, ja mitä lähemmäs ulkoseinää mennään, sitä enemmän se jäähtyy kunnes kylmenee. Tähän perustuu kaikki eristysmuodot, jossain kohti seinää on talvella häilyvä raja ja - asteiden välillä, eli se kohta missä eristeen lämmönsitomiskyky lakkaa. Mitä lähempänä ulkokerrosta tuo kohta on, sitä paremminhan eristys toimii, vai mitä, olenko oikeassa? Samoin on tuon kriittisen kastepisteen kanssa. Tämän vuoksihan nykyisin vaaditaan tuo kosteussulku, koska ei-orgaaniset eristysmateriaalit eivät omaa samaa kosteudensitomis/tasaamiskykyä kuin puru, on tällöin estettävä kosteuden pääsy eristeisiin, tosin suotavaa olisi ettei kosteutta pääsis ollenkaan eristeisiin. Mitä tapahtuu kun puru-eristeeseen tulee tuon kastepisteen vuoksi kosteutta talvella? Se sitoutuu puruun jääkiteinä, jokainen joka on nähnyt jäätynyttä purua tietää mitä tarkoitan. Entä kun tulee kevät ja lämmin? No, jää haihtuu pois, siis ei sula vedeksi. Samalla kosteus siirtyy lämmön "työntämänä" pois seinästä ja poistuu tuuletusraon kautta ilmaan. Oleellista onkin huomioida juuri tuo purueristeen kosteudensitomis/luovutuskyky, joka perustuu juuri tuohon purun ilmavuuteen eristeenä.

Lue lisää

Kuitenkin

>Ei vaan jutun pointti nimenomaan oli se että puruseinä kykenee luovuttamaan imemänsä kosteuden pois seinästä mikäli ei ole käytetty kosteutta eristävää kalvoa seinässä(höyrynsulkumuovi, akryylipitoiset maalit, liimat jne.)

Olen kuullut että seinästä huoneilmaan siirtyvä kosteus on hyvin vähäistä. Sellaista siirtymää ei tule ollenkaan jos seinän pintakalvo ei ole hengittävä (useimmat maalit ja monet tapetitkaan eivät hengitä kylliksi). Huoneilmasta seinäänpäin tapahtuvaa kosteuden siirtymistä tapahtuu aina (sellainen tulee estää huolellisella hörynsulun käytöllä, ellei rakenne ole kosteutta sietävä ja erittäin ulospäin hengittävä, rakenteen pitää harventua ulospäin.

Omia kokemuksia huonekosteuksista vanhoissa taloissa:
- anoppila on rintamamiestalo, siellä ei nenäni vuoda verta kuivasta ilmasta johtuen, lämpötilat yleensä max 21
- eräillä toisilla sukulaisilla (hirsirunko, lautaverhoilu, purut yläpohjassa) huonelämpö yläkerrassa 23... 25, veri lentää joka kerta kun yövyn siellä yläkerrassa missä vierastilat on

Ilmeisesti tuo korkeanpi lämpötila kuivattaa ilman (kosteus mm. painuu hirteen) tuolla sukulaispaikassa tehokkaammin kuin anoppilassa.

Harmi etten tiedä tarkkaa seinärakennetta tuossa hirsitalossa... höyrynsulkuja ei ole, muistelen että seinä olisi levytetty. Anoppilassa on tapetti, pinkopavi, vinolaudoitus, sahanpuru, vinolaudoitus, ilmarako, pintalaudoitus. Paperi saattoi olla jossain välissä, en muista tarkemmin.


>isäksi on huomioitava että puru kykenee tasaamaan imemänsä kosteuden/höyryn ja luovuttamaan sen pois itsestään, johtuen juuri tästä puun hengittävyysominaisuudesta joka puuttuu ei-eloperäisiltä materiaaleilta.

Mielestäni myös muut kuin eloperäiset materiaalit kykenevät hengittämään. Esim betoni "hengittää" kosteuden hitaasti lävitseen, ilma ei pääse läpi kuitenkaan.

Muilla kuin eloperäisillä materiaaleilla lienee se ominaisuus että ne ei mätäne jos ne saa pidettyä "erillään" eloperäisestä epäpuhtaudesta.

>otta on se että jos seinä kastuu pahasti, vesivahinko tms. on edessä seinän kuivaus ja korjaus, kuten on edessä kaikilla kosteusvaurioilla.
Eri asia on sitten jos tekee seinän siten että seinäverhous on irti itse seinästä, tämänkin otin keskusteluissa esille yhdessä kohtaa, eli pintaviimeisteltävän seinän(kipsilevy tms.) ja varsinaisen seinän välissä on n. 1-1,5 cm rakoa.

Tuulettuisiko tuo rako? jos tuulettuisi niin mihin?
Huoneilmaan? Tukkeutusiko tuo ajan myötä pölyllä, punkeilla (ja hiirillä)

>Lisäksi, mihin perustuu seinän eristävyys

Lämpösäteilyn pysähtymiseen, takaisin säteilyyn, tiiviyteen (ilmatiiveys) ja eristävyyteen (huono johtuvuus).

>eristeen kannalta katsottuna? Eristeen määrään, riipumatta nyt siitä mitä se on, eristeen lämpöeristyskykyyn, vai mihin.

Tiiveyteen, tiheyteen, paksuuteen. Ima on eriste, liikkumaton ilma on parempi eriste, peilipintainen tyhjiö lienee paras.
Kustannussyistä ilma on yleisin eriste. Ainakin keinotekoisissa eristeissä ilma suljetaan pieniin rakkuloihin/taskuihin että se ei pääse liikumaan.
Purun tapauksessa ilmaa on purujen väleissä lisäksi puun (molekyylien sidos) rakenne välittää huonosti lämpöä.
Vesi on huono eriste, lisäksi se haihtuessaan jäähdyttää, siksi eristeiden pitää olla kuivia.

(huome. ekovillan vedensitomiskyky osaltaan on paloa hidastava tekijä)

>Olen kuullut että eristeen toimivuus perustuu sen ilmavuuteen. Asia voidaan todeta yksinkertaisesti, kumpi päällä menisit ulos -20 pakkaseen, paita ja housut päällä vai paksussa toppapuvussa?

Nakuna olen kaikkein ilmavin. (kai huumori sallitaan aina silloin tällöin)

>Mihin tässä tapauksessa perustuu lämmön säilyminen? Eikös ihmisestä säteilevä lämpö sitoudu tuonne ilmavaan eristävään toppauskerrokseen, vai mitä.

Ei sitoudu. Se vaan ei pääse johtumaan/säteilemään/kulkeutumaan läpi.

Työmatkapyöräilyssä havaitsin muovipussimaisen takin olevan kaikkein lämpimin ensimmäiset 5 kilometriä. Viimeisillä 2 kilometrillä tuli pirun kylmä kun höyrynsulku oli väärässä paikassa ja ilmanvaihtoakaan ei ollut, vaatteet kastuivat takin alla ja alkoivat johtaa lämpöä.

>Samoin toimii eriste seinässä, se sitoo tiettyyn pisteeseen asti lämpöa itseensä,

Mielestäni olet väärässä. Mutta tavallaan myös oikeassa. Tärkein pointti on se että lämpö ei pääse kulkemaan hyvin eristeen läpi. Kun lämpöä kuitenkin on päässyt seinän sisään se edelleen estyy kulkemasta helposti läpi ja siksi rakenne "sattuu" olemaan lämpöinen myös pintaa syvemmltä.
Foliopintainen eriste on sisältä paljon muita kylmenpi (ellei folo kosketa ilmaa tiheänpää eristettävän tilan materiaalia) koska se heijastaa karkaamassa olevasta lämpösäteilystä 95% takaisin eristettävään tilaan. Kuulemma huoneissa esiintyvästä lämpöenergiasta 75% on säteilyn muodossa, tiedäppä tuota... Folio myös estää ilman (ja kosteuden) virtauksen lävitseen.

Kivitalossakaan kiviseinä ei ole eriste vaikka se varaakin itseensä valtavasti lämpöä.

>ja mitä lähemmäs ulkoseinää mennään, sitä enemmän se jäähtyy kunnes kylmenee. Tähän perustuu kaikki eristysmuodot, jossain kohti seinää on talvella häilyvä raja ja - asteiden välillä, eli se kohta missä eristeen lämmönsitomiskyky lakkaa. Mitä lähempänä ulkokerrosta tuo kohta on, sitä paremminhan eristys toimii, vai mitä, olenko oikeassa?

Mielestäni olet väärässä.
Lämmönsitomiskyvyllä ei ole eristämisen kanssa mitään tekemistä.
Jos eriste on hyvä, ulkona -23 astetta ja sisällä 23 astetta, niin nollapiste on täsmälleen eristeen keskellä.
Samaan pisteeseen jäätyy huoneilmasta seinään kulkeutunut kosteus.

Jos sisällä on 23 ja ulkona -1 astetta niin nollapiste on suunnilleen eristeen ulkopinnassa.
Jos sisällä on 23 ja ulkona 21 astetta niin eristeen keskeltä pitäsi löytyä 22 astetta.

>Samoin on tuon kriittisen kastepisteen kanssa. Tämän vuoksihan nykyisin vaaditaan tuo kosteussulku, koska ei-orgaaniset eristysmateriaalit eivät omaa samaa kosteudensitomis/tasaamiskykyä kuin puru, on tällöin estettävä kosteuden pääsy eristeisiin, tosin suotavaa olisi ettei kosteutta pääsis ollenkaan eristeisiin.

Ei ole noin yksinkertaista. Tokihan se on totta että jos materiaali johtaa hyvin kosteutta se kuivuu nopeammin. Esim lasivilla on äärimmäisen hidas ja huono kuivumaan.

Kosteuden käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa monella tavalla.
Lämmöllä, eristeillä, kosteuseristeillä, aineiden tiheydellä jne.

>Mitä tapahtuu kun puru-eristeeseen tulee tuon kastepisteen vuoksi kosteutta talvella?

Kastepisteessä tulee vettä. Vesi lähtee imeytymään materiaalissa kaikkiin suuntiin, jos se pääsee.
Useat eri asiat vaikuttavat kosteuden kulkuun. Tärkeintä on kuitenkin se että kosteus pyrkii
tasaantumaan. Oikeita termejä en muista mutta käy kuitenkin niin että kosteus kulkee kuumasta
kylmenpää kohti.

>Se sitoutuu puruun jääkiteinä, jokainen joka on nähnyt jäätynyttä purua tietää mitä tarkoitan. Entä kun tulee kevät ja lämmin? No, jää haihtuu pois, siis ei sula vedeksi.

Höpö höpö. Kyllä se nesteytyy ja kulkeutuu etupäässä johtumalla tuuletusrakoon ja haihtuu siellä pois.

Jää (ja kiinteät aineet) sublimoituvat kaasuksi vain äärimmäisissä olotiloissa. Esimerkiksi ydinräjähdyksessä.
Purut eivät räjähdä. ;-)

Miksi pyykki sitten kuivuu narulla myös talvella? Olosuhde lienee äärimmäinen siinä mielessä että ilman
suhteellinen kosteus on järkyttävän alhainen ja pidemmän ajan kuluessa H2O molekyylit vain irtoavat ja
päätyvät tuulen vietäviksi. Ehkä aurinkokin osaltaan sulattaa jään vedeksi jolloin vesi voi haihtua
äärimmäisen kuivaan pakkasilmaan.

Jää muuttuu seinässä vedeksi. Totta kuin vesi.

>Samalla kosteus siirtyy lämmön "työntämänä" pois seinästä ja poistuu tuuletusraon kautta ilmaan.

Lämpö "puskee" kosteutta ulospäin pitää paikkansa.

>Oleellista onkin huomioida juuri tuo purueristeen kosteudensitomis/luovutuskyky, joka perustuu juuri tuohon purun ilmavuuteen eristeenä.

Mielestäni sulla ei ole vielä käsitteet ihan kirkkaasti selvillä. (en väitä että minullakaan olisi)
Veden sitomiskyky sienessä perustuu sienen huokoisuuteen.
Mielestäni nyt on kyse hieman eristä asiasta.
Esimerkiksi uretaani on aivan helv. hidas kuivumaan vaikka se sisältää ilmaa kuten luonnonsieni samaten keinotekoiset (solumuovi) sienet kuivuvat hitaasti.

Väittäisin että kosteus kulkee aineessa ikäämkuin johtumalla (onko kapillaari-ilmiö tms. oikeanpi sana?) tais sitten kaasun muodossa hukosten (ilmarakojen/kuplien) kohdalla.

Minua askarruttaa se että kosteuden johtumiselle on varmasti laskettavissa jokin "millimetrejä tunnissa" arvo joka on tietyssä lämpötilassa aina sama. Rintamamiestalojen ohuissa eristekerroksissa ei ollut pitkä matka sisältä ulos ja kosteus kerkisi kesällä poistua (paitsi ehkä pohjoisseinältä).
Nyt jos eristettä laitetaan kaksi kertaa enemmän niin kuinkas käy? Osa eristeestä ei kuivu koskaan. Tuo (ehkä aika pieni) kosteus ei saa aiheuttaa mitään muutoin rakenne ei toimi.
Eri vuosina on erilaiset kelit. Sekin vaikuttaa siihen minne se kosteus "kerkiää" vuodessa.

Anssi kirjoitti:

Tässä selvennykseksi muutamia juttuja.

Seinä kostuu kun sisäilman kosteus pyrkii kohti kuivempaa, eli talvella seinän läpi ulos.

Kosteus poistuu seinästä ulospäin, sisäpinan muovikalvo ei sitä estä, se vain estää sen ettei kosteutta alunperinkään tule seinään.

Eristeen eristävyys on ominaisuus, joka perustuu lähinnä materiaalin sitomaan ilmaan. Kikilla materiaaleilla itsessään on myös jonkinlainen eristävyys. Lasivilla eristää noin kaksi kertaa paremmin kuin puu, oli kyseessä sitten umpi puu tai puru. Eli 40cm purua vastaa käytännössä joksenkin 20cm lasivillaa.

Eriste ei "sido" lämpöä vaan se "jarruttaa" sen kulkemista.

Ilmalla on sellainen ominaisuus että se pystyy lämpimänä sitomaan enemmän kosteutta. Eli kun ilma jäähtyy, niin sen suhteellinen kosteus kasvaa, vaikka vesimäärä ilmassa ei kasva. Kun lämmin ilma työntyy seinään, niin se jäähtyy lähestyessään ulkopintaa ja jossain on piste, jolloin suhteellinen kosteus on 100% ja vesihöyry alkaa tiivistyä vedeksi, tässä pisteessä ei kuitenkaan ole välttämättä pakkasta, eikä vesi jäädy.

Lämpötila voidaan olettaa jakautuvan eristeeseen tasaisesti. Jos sisällä on 20 lämmintä ja ulkona 20 pakkasta, niin 0 astetta löytyy eristeen keskeltä.

Lue lisää

Ympäristöministeriön rakentamismääräyskokoelmasta niitä lukuja olen poiminut. Hirrellä ei ole yhtä hyvää eristyskykyä kuin purulla, yllätys? Hirren lambda ymmärtääkseni on 0,12. Purulla 0,08..0,12. Tiiviimmin puristettu on parempi, kun on ilmatiiviimpi, pienemmät "lokerot". Panu Kailan kirjassa purulle tuo luku oli 0,07 (parhaimmillaan). Mineraalivillat on 0,04 tai enemmän eli karkeasti ottaen purua tarvitaan tuplasti. Selluvillalla eristys on sama kuin mineraalivillalla. Siitä ei "tuuli" puhalla yhtä herkästi läpi kuin purusta, ymmärtääkseni ilmatiiveys on olennaista. Selluvillassa kaiketi ei ole eristävyyden kannalta eroa onko sitä 30kg/m3 vai 60kg/m3. Jälkimmäisessä materiaalikustannukset vain tuplaantuu.

Nuo puuperäiset materiaalit eivät kehitä lämpöä, jos nyt lahoamista tai sitä nopeampaa palamista lasketa. Hivenen kostea puru on muuten yllättävän huono palamaan.

Kipsiä kannattaa myös harkita ekotaloon, sellainen suunnitteilla? Kipsi sitoo ja luovuttaa kosteutta. Se myös sitoo hivenen hiilidioksidia, kuten puu. Tuuletusraolle en tiedä käyttöä sisäpinnassa (kyse ei ole saunasta). Ulkolaudotuksen alla se tarvitaan, kun ulkoverhouksen maalipinta on liian tiivis, että kosteus muuten haihtuisi kunnolla.

Mun ymmärtääkseni seinässä ei ole väliä sillä, miten ne eristävät kerrokset sijaitsee eli onko parempaa eristettä lämpöisessä tai kylmässä puolessa. Tärkeintä on että ulkopinnassa on parhaiten kosteutta johtavaa materiaalia. Toisaalta jyrkät muutokset kosteuden johtokyvyssä ovat kai riski. Kosteuden siirrossa se 1:5 on syytä pitää tavoitteena. Vanhoissa rintamamiestaloissa se ei ollut tarkkaa, koska ohut seinä pysyi lämpimämpänä -- ulkopinta lämpöisempi kuin nykyisissä paksuissa eristeissä.

Seinän lämmönsitomiskyvyllä ei kai ole niin suurta merkitystä. Se massa vain hidastaa läpötilan muuttumista, joskus sitä on silti lämmitettävä. Kumpa saisi kesän aurinkoenergian varattua talveksi... Toistaiseksi biopolttoaineilla se onnistuu...

Seinässä se lämpösiirtyy lähinnä johtumalla eikä säteilemällä. Säteily tulee merkittäväksi, kun on kyse suurista lämpötilaeroista, esim. punaisena hehkuva hellan levy.

Jos puru kastuu ja jäätyy talvella, se ei homehdu tai lahoa. Homeet tarvitsevat jonkun verran lämpöä kasvaakseen. Jos sitä kosteutta ei ole _liikaa_ se kyllä kuivaa, ennenkuin lämpö nousee yli 5C (kai jotain kasvua tapahtuu kylmemmässäkin). Ilmansuhteellisen kosteuden täytyy olla myös yli 80%, jotta home kasvaa. Tuo kosteus ei ole sama kuin puun kosteus. Home kasvaa betonissakin, kun vain on sopivat olosuhteet -- tarkoitus kaivaa ensikesänä oman talon salaojaputket esille ja varmistaa, että ne toimii. Betoni sinänsä ei ihan heti mene homeesta pilalle, mutta turha sen on olla kostea.

Kimble71 kirjoitti:

Kuitenkin

>Ei vaan jutun pointti nimenomaan oli se että puruseinä kykenee luovuttamaan imemänsä kosteuden pois seinästä mikäli ei ole käytetty kosteutta eristävää kalvoa seinässä(höyrynsulkumuovi, akryylipitoiset maalit, liimat jne.)

Olen kuullut että seinästä huoneilmaan siirtyvä kosteus on hyvin vähäistä. Sellaista siirtymää ei tule ollenkaan jos seinän pintakalvo ei ole hengittävä (useimmat maalit ja monet tapetitkaan eivät hengitä kylliksi). Huoneilmasta seinäänpäin tapahtuvaa kosteuden siirtymistä tapahtuu aina (sellainen tulee estää huolellisella hörynsulun käytöllä, ellei rakenne ole kosteutta sietävä ja erittäin ulospäin hengittävä, rakenteen pitää harventua ulospäin.

Omia kokemuksia huonekosteuksista vanhoissa taloissa:
- anoppila on rintamamiestalo, siellä ei nenäni vuoda verta kuivasta ilmasta johtuen, lämpötilat yleensä max 21
- eräillä toisilla sukulaisilla (hirsirunko, lautaverhoilu, purut yläpohjassa) huonelämpö yläkerrassa 23... 25, veri lentää joka kerta kun yövyn siellä yläkerrassa missä vierastilat on

Ilmeisesti tuo korkeanpi lämpötila kuivattaa ilman (kosteus mm. painuu hirteen) tuolla sukulaispaikassa tehokkaammin kuin anoppilassa.

Harmi etten tiedä tarkkaa seinärakennetta tuossa hirsitalossa... höyrynsulkuja ei ole, muistelen että seinä olisi levytetty. Anoppilassa on tapetti, pinkopavi, vinolaudoitus, sahanpuru, vinolaudoitus, ilmarako, pintalaudoitus. Paperi saattoi olla jossain välissä, en muista tarkemmin.


>isäksi on huomioitava että puru kykenee tasaamaan imemänsä kosteuden/höyryn ja luovuttamaan sen pois itsestään, johtuen juuri tästä puun hengittävyysominaisuudesta joka puuttuu ei-eloperäisiltä materiaaleilta.

Mielestäni myös muut kuin eloperäiset materiaalit kykenevät hengittämään. Esim betoni "hengittää" kosteuden hitaasti lävitseen, ilma ei pääse läpi kuitenkaan.

Muilla kuin eloperäisillä materiaaleilla lienee se ominaisuus että ne ei mätäne jos ne saa pidettyä "erillään" eloperäisestä epäpuhtaudesta.

>otta on se että jos seinä kastuu pahasti, vesivahinko tms. on edessä seinän kuivaus ja korjaus, kuten on edessä kaikilla kosteusvaurioilla.
Eri asia on sitten jos tekee seinän siten että seinäverhous on irti itse seinästä, tämänkin otin keskusteluissa esille yhdessä kohtaa, eli pintaviimeisteltävän seinän(kipsilevy tms.) ja varsinaisen seinän välissä on n. 1-1,5 cm rakoa.

Tuulettuisiko tuo rako? jos tuulettuisi niin mihin?
Huoneilmaan? Tukkeutusiko tuo ajan myötä pölyllä, punkeilla (ja hiirillä)

>Lisäksi, mihin perustuu seinän eristävyys

Lämpösäteilyn pysähtymiseen, takaisin säteilyyn, tiiviyteen (ilmatiiveys) ja eristävyyteen (huono johtuvuus).

>eristeen kannalta katsottuna? Eristeen määrään, riipumatta nyt siitä mitä se on, eristeen lämpöeristyskykyyn, vai mihin.

Tiiveyteen, tiheyteen, paksuuteen. Ima on eriste, liikkumaton ilma on parempi eriste, peilipintainen tyhjiö lienee paras.
Kustannussyistä ilma on yleisin eriste. Ainakin keinotekoisissa eristeissä ilma suljetaan pieniin rakkuloihin/taskuihin että se ei pääse liikumaan.
Purun tapauksessa ilmaa on purujen väleissä lisäksi puun (molekyylien sidos) rakenne välittää huonosti lämpöä.
Vesi on huono eriste, lisäksi se haihtuessaan jäähdyttää, siksi eristeiden pitää olla kuivia.

(huome. ekovillan vedensitomiskyky osaltaan on paloa hidastava tekijä)

>Olen kuullut että eristeen toimivuus perustuu sen ilmavuuteen. Asia voidaan todeta yksinkertaisesti, kumpi päällä menisit ulos -20 pakkaseen, paita ja housut päällä vai paksussa toppapuvussa?

Nakuna olen kaikkein ilmavin. (kai huumori sallitaan aina silloin tällöin)

>Mihin tässä tapauksessa perustuu lämmön säilyminen? Eikös ihmisestä säteilevä lämpö sitoudu tuonne ilmavaan eristävään toppauskerrokseen, vai mitä.

Ei sitoudu. Se vaan ei pääse johtumaan/säteilemään/kulkeutumaan läpi.

Työmatkapyöräilyssä havaitsin muovipussimaisen takin olevan kaikkein lämpimin ensimmäiset 5 kilometriä. Viimeisillä 2 kilometrillä tuli pirun kylmä kun höyrynsulku oli väärässä paikassa ja ilmanvaihtoakaan ei ollut, vaatteet kastuivat takin alla ja alkoivat johtaa lämpöä.

>Samoin toimii eriste seinässä, se sitoo tiettyyn pisteeseen asti lämpöa itseensä,

Mielestäni olet väärässä. Mutta tavallaan myös oikeassa. Tärkein pointti on se että lämpö ei pääse kulkemaan hyvin eristeen läpi. Kun lämpöä kuitenkin on päässyt seinän sisään se edelleen estyy kulkemasta helposti läpi ja siksi rakenne "sattuu" olemaan lämpöinen myös pintaa syvemmltä.
Foliopintainen eriste on sisältä paljon muita kylmenpi (ellei folo kosketa ilmaa tiheänpää eristettävän tilan materiaalia) koska se heijastaa karkaamassa olevasta lämpösäteilystä 95% takaisin eristettävään tilaan. Kuulemma huoneissa esiintyvästä lämpöenergiasta 75% on säteilyn muodossa, tiedäppä tuota... Folio myös estää ilman (ja kosteuden) virtauksen lävitseen.

Kivitalossakaan kiviseinä ei ole eriste vaikka se varaakin itseensä valtavasti lämpöä.

>ja mitä lähemmäs ulkoseinää mennään, sitä enemmän se jäähtyy kunnes kylmenee. Tähän perustuu kaikki eristysmuodot, jossain kohti seinää on talvella häilyvä raja ja - asteiden välillä, eli se kohta missä eristeen lämmönsitomiskyky lakkaa. Mitä lähempänä ulkokerrosta tuo kohta on, sitä paremminhan eristys toimii, vai mitä, olenko oikeassa?

Mielestäni olet väärässä.
Lämmönsitomiskyvyllä ei ole eristämisen kanssa mitään tekemistä.
Jos eriste on hyvä, ulkona -23 astetta ja sisällä 23 astetta, niin nollapiste on täsmälleen eristeen keskellä.
Samaan pisteeseen jäätyy huoneilmasta seinään kulkeutunut kosteus.

Jos sisällä on 23 ja ulkona -1 astetta niin nollapiste on suunnilleen eristeen ulkopinnassa.
Jos sisällä on 23 ja ulkona 21 astetta niin eristeen keskeltä pitäsi löytyä 22 astetta.

>Samoin on tuon kriittisen kastepisteen kanssa. Tämän vuoksihan nykyisin vaaditaan tuo kosteussulku, koska ei-orgaaniset eristysmateriaalit eivät omaa samaa kosteudensitomis/tasaamiskykyä kuin puru, on tällöin estettävä kosteuden pääsy eristeisiin, tosin suotavaa olisi ettei kosteutta pääsis ollenkaan eristeisiin.

Ei ole noin yksinkertaista. Tokihan se on totta että jos materiaali johtaa hyvin kosteutta se kuivuu nopeammin. Esim lasivilla on äärimmäisen hidas ja huono kuivumaan.

Kosteuden käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa monella tavalla.
Lämmöllä, eristeillä, kosteuseristeillä, aineiden tiheydellä jne.

>Mitä tapahtuu kun puru-eristeeseen tulee tuon kastepisteen vuoksi kosteutta talvella?

Kastepisteessä tulee vettä. Vesi lähtee imeytymään materiaalissa kaikkiin suuntiin, jos se pääsee.
Useat eri asiat vaikuttavat kosteuden kulkuun. Tärkeintä on kuitenkin se että kosteus pyrkii
tasaantumaan. Oikeita termejä en muista mutta käy kuitenkin niin että kosteus kulkee kuumasta
kylmenpää kohti.

>Se sitoutuu puruun jääkiteinä, jokainen joka on nähnyt jäätynyttä purua tietää mitä tarkoitan. Entä kun tulee kevät ja lämmin? No, jää haihtuu pois, siis ei sula vedeksi.

Höpö höpö. Kyllä se nesteytyy ja kulkeutuu etupäässä johtumalla tuuletusrakoon ja haihtuu siellä pois.

Jää (ja kiinteät aineet) sublimoituvat kaasuksi vain äärimmäisissä olotiloissa. Esimerkiksi ydinräjähdyksessä.
Purut eivät räjähdä. ;-)

Miksi pyykki sitten kuivuu narulla myös talvella? Olosuhde lienee äärimmäinen siinä mielessä että ilman
suhteellinen kosteus on järkyttävän alhainen ja pidemmän ajan kuluessa H2O molekyylit vain irtoavat ja
päätyvät tuulen vietäviksi. Ehkä aurinkokin osaltaan sulattaa jään vedeksi jolloin vesi voi haihtua
äärimmäisen kuivaan pakkasilmaan.

Jää muuttuu seinässä vedeksi. Totta kuin vesi.

>Samalla kosteus siirtyy lämmön "työntämänä" pois seinästä ja poistuu tuuletusraon kautta ilmaan.

Lämpö "puskee" kosteutta ulospäin pitää paikkansa.

>Oleellista onkin huomioida juuri tuo purueristeen kosteudensitomis/luovutuskyky, joka perustuu juuri tuohon purun ilmavuuteen eristeenä.

Mielestäni sulla ei ole vielä käsitteet ihan kirkkaasti selvillä. (en väitä että minullakaan olisi)
Veden sitomiskyky sienessä perustuu sienen huokoisuuteen.
Mielestäni nyt on kyse hieman eristä asiasta.
Esimerkiksi uretaani on aivan helv. hidas kuivumaan vaikka se sisältää ilmaa kuten luonnonsieni samaten keinotekoiset (solumuovi) sienet kuivuvat hitaasti.

Väittäisin että kosteus kulkee aineessa ikäämkuin johtumalla (onko kapillaari-ilmiö tms. oikeanpi sana?) tais sitten kaasun muodossa hukosten (ilmarakojen/kuplien) kohdalla.

Minua askarruttaa se että kosteuden johtumiselle on varmasti laskettavissa jokin "millimetrejä tunnissa" arvo joka on tietyssä lämpötilassa aina sama. Rintamamiestalojen ohuissa eristekerroksissa ei ollut pitkä matka sisältä ulos ja kosteus kerkisi kesällä poistua (paitsi ehkä pohjoisseinältä).
Nyt jos eristettä laitetaan kaksi kertaa enemmän niin kuinkas käy? Osa eristeestä ei kuivu koskaan. Tuo (ehkä aika pieni) kosteus ei saa aiheuttaa mitään muutoin rakenne ei toimi.
Eri vuosina on erilaiset kelit. Sekin vaikuttaa siihen minne se kosteus "kerkiää" vuodessa.

Lue lisää

"Kivitalossakaan kiviseinä ei ole eriste vaikka se varaakin itseensä valtavasti lämpöä."

Siporex tuli mieleen.
Siporex on oikeastaan eriste mutta kovin huono sellainen.
Ei kuitenkaan ihan niin huono kuin lecasoraharkko.
Betoni taas on niin huono eristävyydeltään että se on oikeastaan lämmön"johde".
(samalla betoni on massastaan johtuen erittäin hyvä lämmön varaaja, siporex taas siinä hommassa paljon huonompi)

En tiedä onko jossain jokin maailman vakio joka sanoo mikä on sitten eriste ja mikä ei.

- Kimble71

jth kirjoitti:

Ympäristöministeriön rakentamismääräyskokoelmasta niitä lukuja olen poiminut. Hirrellä ei ole yhtä hyvää eristyskykyä kuin purulla, yllätys? Hirren lambda ymmärtääkseni on 0,12. Purulla 0,08..0,12. Tiiviimmin puristettu on parempi, kun on ilmatiiviimpi, pienemmät "lokerot". Panu Kailan kirjassa purulle tuo luku oli 0,07 (parhaimmillaan). Mineraalivillat on 0,04 tai enemmän eli karkeasti ottaen purua tarvitaan tuplasti. Selluvillalla eristys on sama kuin mineraalivillalla. Siitä ei "tuuli" puhalla yhtä herkästi läpi kuin purusta, ymmärtääkseni ilmatiiveys on olennaista. Selluvillassa kaiketi ei ole eristävyyden kannalta eroa onko sitä 30kg/m3 vai 60kg/m3. Jälkimmäisessä materiaalikustannukset vain tuplaantuu.

Nuo puuperäiset materiaalit eivät kehitä lämpöä, jos nyt lahoamista tai sitä nopeampaa palamista lasketa. Hivenen kostea puru on muuten yllättävän huono palamaan.

Kipsiä kannattaa myös harkita ekotaloon, sellainen suunnitteilla? Kipsi sitoo ja luovuttaa kosteutta. Se myös sitoo hivenen hiilidioksidia, kuten puu. Tuuletusraolle en tiedä käyttöä sisäpinnassa (kyse ei ole saunasta). Ulkolaudotuksen alla se tarvitaan, kun ulkoverhouksen maalipinta on liian tiivis, että kosteus muuten haihtuisi kunnolla.

Mun ymmärtääkseni seinässä ei ole väliä sillä, miten ne eristävät kerrokset sijaitsee eli onko parempaa eristettä lämpöisessä tai kylmässä puolessa. Tärkeintä on että ulkopinnassa on parhaiten kosteutta johtavaa materiaalia. Toisaalta jyrkät muutokset kosteuden johtokyvyssä ovat kai riski. Kosteuden siirrossa se 1:5 on syytä pitää tavoitteena. Vanhoissa rintamamiestaloissa se ei ollut tarkkaa, koska ohut seinä pysyi lämpimämpänä -- ulkopinta lämpöisempi kuin nykyisissä paksuissa eristeissä.

Seinän lämmönsitomiskyvyllä ei kai ole niin suurta merkitystä. Se massa vain hidastaa läpötilan muuttumista, joskus sitä on silti lämmitettävä. Kumpa saisi kesän aurinkoenergian varattua talveksi... Toistaiseksi biopolttoaineilla se onnistuu...

Seinässä se lämpösiirtyy lähinnä johtumalla eikä säteilemällä. Säteily tulee merkittäväksi, kun on kyse suurista lämpötilaeroista, esim. punaisena hehkuva hellan levy.

Jos puru kastuu ja jäätyy talvella, se ei homehdu tai lahoa. Homeet tarvitsevat jonkun verran lämpöä kasvaakseen. Jos sitä kosteutta ei ole _liikaa_ se kyllä kuivaa, ennenkuin lämpö nousee yli 5C (kai jotain kasvua tapahtuu kylmemmässäkin). Ilmansuhteellisen kosteuden täytyy olla myös yli 80%, jotta home kasvaa. Tuo kosteus ei ole sama kuin puun kosteus. Home kasvaa betonissakin, kun vain on sopivat olosuhteet -- tarkoitus kaivaa ensikesänä oman talon salaojaputket esille ja varmistaa, että ne toimii. Betoni sinänsä ei ihan heti mene homeesta pilalle, mutta turha sen on olla kostea.

Lue lisää

>Kumpa saisi kesän aurinkoenergian varattua talveksi...

Kallioon, vesistöön ja kasvistoon?

>Toistaiseksi biopolttoaineilla se onnistuu...

Ja maalämpöpumpulla yms..

>Seinässä se lämpösiirtyy lähinnä johtumalla eikä säteilemällä.

Sekä mahdollisena ilmavuotona, esim tuulisena päivänä.

>Säteily tulee merkittäväksi, kun on kyse suurista lämpötilaeroista, esim. punaisena hehkuva hellan levy.

Minusta taas tuntuu että tyhjissä tiloissa (ei vain tyhjiössä) lämmöstä on suuri osa säteilynä.

Ilmahan on eriste, sanoisin että huomattava osa lämpimän tunteesta on sitä että tunnemme ihollamme lämpösäteilyn vaikutuksen.

Monasti ikkunan (ei-selektivi) edessä seisoessa huomaa että ikkuna "hohkaa" kylmää. Se johtuu mielestäni siitä että ikkunan suunnasta tuleva lämpösäteily puuttuu.
(lisäksi varpaille voi tulla viimaa mutta se on ihan toinen juttu)

Ikkunan lämmönjohtavuutta ei ole paljoa pystytty pienentämään mutta selektiivikalvolla saadaan ulospäin pyrkivää lämpösäteilyä käännytettyä takaisinpäin/pysäytettyä.

jne. Ei ole sattumaa että sauna-satu on foliopintainen.

Punainen hellan levy on vain siitä erikoinen että siinä on äärettömän kova säyteily pienellä alueella.

>Home kasvaa betonissakin, kun vain on sopivat olosuhteet

Mielestäni home ei elä "betonista" eli se tarvitsee jotain epäpuhtautta, esim. pölyä, elääkseen betonin pinnalla. Yleensähän kun betonin läpi tulee kosteutta sen pinnalle muodostuu kalkkihärmettä, ei hometta.

> -- tarkoitus kaivaa ensikesänä oman talon salaojaputket esille ja varmistaa, että ne toimii. Betoni sinänsä ei ihan heti mene homeesta pilalle, mutta turha sen on olla kostea.

Betonin lujittuminen jatkuu 60 vuotta jos se saa kosteuttta. Joten suoranaisesti vesi ei haittais.
Mutta veden mukana kulkevat suolat voivat syövyttää betonia, kuljettaa sidosaineet pois.
Myös veden jäätyminen voi murtaa betonia, aiheuttaa rapautumista.
Vesi on H2O:ta, ja O on happea, happi ruostuttaa terästä. Pitkän ajan (100v) kuluessa saattaa liiallinen kosteus heikentää raudoitusteräksiä.

jth kirjoitti:

Ympäristöministeriön rakentamismääräyskokoelmasta niitä lukuja olen poiminut. Hirrellä ei ole yhtä hyvää eristyskykyä kuin purulla, yllätys? Hirren lambda ymmärtääkseni on 0,12. Purulla 0,08..0,12. Tiiviimmin puristettu on parempi, kun on ilmatiiviimpi, pienemmät "lokerot". Panu Kailan kirjassa purulle tuo luku oli 0,07 (parhaimmillaan). Mineraalivillat on 0,04 tai enemmän eli karkeasti ottaen purua tarvitaan tuplasti. Selluvillalla eristys on sama kuin mineraalivillalla. Siitä ei "tuuli" puhalla yhtä herkästi läpi kuin purusta, ymmärtääkseni ilmatiiveys on olennaista. Selluvillassa kaiketi ei ole eristävyyden kannalta eroa onko sitä 30kg/m3 vai 60kg/m3. Jälkimmäisessä materiaalikustannukset vain tuplaantuu.

Nuo puuperäiset materiaalit eivät kehitä lämpöä, jos nyt lahoamista tai sitä nopeampaa palamista lasketa. Hivenen kostea puru on muuten yllättävän huono palamaan.

Kipsiä kannattaa myös harkita ekotaloon, sellainen suunnitteilla? Kipsi sitoo ja luovuttaa kosteutta. Se myös sitoo hivenen hiilidioksidia, kuten puu. Tuuletusraolle en tiedä käyttöä sisäpinnassa (kyse ei ole saunasta). Ulkolaudotuksen alla se tarvitaan, kun ulkoverhouksen maalipinta on liian tiivis, että kosteus muuten haihtuisi kunnolla.

Mun ymmärtääkseni seinässä ei ole väliä sillä, miten ne eristävät kerrokset sijaitsee eli onko parempaa eristettä lämpöisessä tai kylmässä puolessa. Tärkeintä on että ulkopinnassa on parhaiten kosteutta johtavaa materiaalia. Toisaalta jyrkät muutokset kosteuden johtokyvyssä ovat kai riski. Kosteuden siirrossa se 1:5 on syytä pitää tavoitteena. Vanhoissa rintamamiestaloissa se ei ollut tarkkaa, koska ohut seinä pysyi lämpimämpänä -- ulkopinta lämpöisempi kuin nykyisissä paksuissa eristeissä.

Seinän lämmönsitomiskyvyllä ei kai ole niin suurta merkitystä. Se massa vain hidastaa läpötilan muuttumista, joskus sitä on silti lämmitettävä. Kumpa saisi kesän aurinkoenergian varattua talveksi... Toistaiseksi biopolttoaineilla se onnistuu...

Seinässä se lämpösiirtyy lähinnä johtumalla eikä säteilemällä. Säteily tulee merkittäväksi, kun on kyse suurista lämpötilaeroista, esim. punaisena hehkuva hellan levy.

Jos puru kastuu ja jäätyy talvella, se ei homehdu tai lahoa. Homeet tarvitsevat jonkun verran lämpöä kasvaakseen. Jos sitä kosteutta ei ole _liikaa_ se kyllä kuivaa, ennenkuin lämpö nousee yli 5C (kai jotain kasvua tapahtuu kylmemmässäkin). Ilmansuhteellisen kosteuden täytyy olla myös yli 80%, jotta home kasvaa. Tuo kosteus ei ole sama kuin puun kosteus. Home kasvaa betonissakin, kun vain on sopivat olosuhteet -- tarkoitus kaivaa ensikesänä oman talon salaojaputket esille ja varmistaa, että ne toimii. Betoni sinänsä ei ihan heti mene homeesta pilalle, mutta turha sen on olla kostea.

Lue lisää

Jos hirren lamda on 0.12 ja purun 0.8-0.12, niin eikös se ole suunnileen sama tai jopa ihan sama (0.12)? Oliko kyseessä purun vai purueristetyn seinän lamda?

Vähän pelkäsinkin että Panu Kailaa tältä taustalta löytyy :)

Höyryn vastuksessa suhdetta 1:3 pidetään miniminä, minimi suositus on 1:5 ja aina parempi jos enempi.

"Seinän lämmönsitomiskyvyllä ei kai ole niin suurta merkitystä. Se massa vain hidastaa läpötilan muuttumista, joskus sitä on silti lämmitettävä."
Edellä oleva kuullostaa ihan hullun puheelta. Tarkoistuhan ei ole lämmittää seinää vaan huonetta ja seinien tarkoitus on pitää lämpö sisällä.

Kimble71 kirjoitti:

>Kumpa saisi kesän aurinkoenergian varattua talveksi...

Kallioon, vesistöön ja kasvistoon?

>Toistaiseksi biopolttoaineilla se onnistuu...

Ja maalämpöpumpulla yms..

>Seinässä se lämpösiirtyy lähinnä johtumalla eikä säteilemällä.

Sekä mahdollisena ilmavuotona, esim tuulisena päivänä.

>Säteily tulee merkittäväksi, kun on kyse suurista lämpötilaeroista, esim. punaisena hehkuva hellan levy.

Minusta taas tuntuu että tyhjissä tiloissa (ei vain tyhjiössä) lämmöstä on suuri osa säteilynä.

Ilmahan on eriste, sanoisin että huomattava osa lämpimän tunteesta on sitä että tunnemme ihollamme lämpösäteilyn vaikutuksen.

Monasti ikkunan (ei-selektivi) edessä seisoessa huomaa että ikkuna "hohkaa" kylmää. Se johtuu mielestäni siitä että ikkunan suunnasta tuleva lämpösäteily puuttuu.
(lisäksi varpaille voi tulla viimaa mutta se on ihan toinen juttu)

Ikkunan lämmönjohtavuutta ei ole paljoa pystytty pienentämään mutta selektiivikalvolla saadaan ulospäin pyrkivää lämpösäteilyä käännytettyä takaisinpäin/pysäytettyä.

jne. Ei ole sattumaa että sauna-satu on foliopintainen.

Punainen hellan levy on vain siitä erikoinen että siinä on äärettömän kova säyteily pienellä alueella.

>Home kasvaa betonissakin, kun vain on sopivat olosuhteet

Mielestäni home ei elä "betonista" eli se tarvitsee jotain epäpuhtautta, esim. pölyä, elääkseen betonin pinnalla. Yleensähän kun betonin läpi tulee kosteutta sen pinnalle muodostuu kalkkihärmettä, ei hometta.

> -- tarkoitus kaivaa ensikesänä oman talon salaojaputket esille ja varmistaa, että ne toimii. Betoni sinänsä ei ihan heti mene homeesta pilalle, mutta turha sen on olla kostea.

Betonin lujittuminen jatkuu 60 vuotta jos se saa kosteuttta. Joten suoranaisesti vesi ei haittais.
Mutta veden mukana kulkevat suolat voivat syövyttää betonia, kuljettaa sidosaineet pois.
Myös veden jäätyminen voi murtaa betonia, aiheuttaa rapautumista.
Vesi on H2O:ta, ja O on happea, happi ruostuttaa terästä. Pitkän ajan (100v) kuluessa saattaa liiallinen kosteus heikentää raudoitusteräksiä.

Lue lisää

Kattolämmityskelmulla voi lämmittä säteilyllä lattian, vaikka välissä on 2.5m eristävää ilmaa, eikä kalvo suinkaan ole punahehkuinen.

Olen ajellut että lamda arvo on kokeellisesti todettu, eikä meidän tarvitse vaivata päätä sillä että siirtyykö lämpö johtumalla vai säteilemällä.

oma haave kirjoitti:

Ei vaan jutun pointti nimenomaan oli se että puruseinä kykenee luovuttamaan imemänsä kosteuden pois seinästä mikäli ei ole käytetty kosteutta eristävää kalvoa seinässä(höyrynsulkumuovi, akryylipitoiset maalit, liimat jne.) Lisäksi on huomioitava että puru kykenee tasaamaan imemänsä kosteuden/höyryn ja luovuttamaan sen pois itsestään, johtuen juuri tästä puun hengittävyysominaisuudesta joka puuttuu ei-eloperäisiltä materiaaleilta. Totta on se että jos seinä kastuu pahasti, vesivahinko tms. on edessä seinän kuivaus ja korjaus, kuten on edessä kaikilla kosteusvaurioilla.
Eri asia on sitten jos tekee seinän siten että seinäverhous on irti itse seinästä, tämänkin otin keskusteluissa esille yhdessä kohtaa, eli pintaviimeisteltävän seinän(kipsilevy tms.) ja varsinaisen seinän välissä on n. 1-1,5 cm rakoa.

Lisäksi, mihin perustuu seinän eristävyys eristeen kannalta katsottuna? Eristeen määrään, riipumatta nyt siitä mitä se on, eristeen lämpöeristyskykyyn, vai mihin. Olen kuullut että eristeen toimivuus perustuu sen ilmavuuteen. Asia voidaan todeta yksinkertaisesti, kumpi päällä menisit ulos -20 pakkaseen, paita ja housut päällä vai paksussa toppapuvussa? Mihin tässä tapauksessa perustuu lämmön säilyminen? Eikös ihmisestä säteilevä lämpö sitoudu tuonne ilmavaan eristävään toppauskerrokseen, vai mitä.
Samoin toimii eriste seinässä, se sitoo tiettyyn pisteeseen asti lämpöa itseensä, ja mitä lähemmäs ulkoseinää mennään, sitä enemmän se jäähtyy kunnes kylmenee. Tähän perustuu kaikki eristysmuodot, jossain kohti seinää on talvella häilyvä raja ja - asteiden välillä, eli se kohta missä eristeen lämmönsitomiskyky lakkaa. Mitä lähempänä ulkokerrosta tuo kohta on, sitä paremminhan eristys toimii, vai mitä, olenko oikeassa? Samoin on tuon kriittisen kastepisteen kanssa. Tämän vuoksihan nykyisin vaaditaan tuo kosteussulku, koska ei-orgaaniset eristysmateriaalit eivät omaa samaa kosteudensitomis/tasaamiskykyä kuin puru, on tällöin estettävä kosteuden pääsy eristeisiin, tosin suotavaa olisi ettei kosteutta pääsis ollenkaan eristeisiin. Mitä tapahtuu kun puru-eristeeseen tulee tuon kastepisteen vuoksi kosteutta talvella? Se sitoutuu puruun jääkiteinä, jokainen joka on nähnyt jäätynyttä purua tietää mitä tarkoitan. Entä kun tulee kevät ja lämmin? No, jää haihtuu pois, siis ei sula vedeksi. Samalla kosteus siirtyy lämmön "työntämänä" pois seinästä ja poistuu tuuletusraon kautta ilmaan. Oleellista onkin huomioida juuri tuo purueristeen kosteudensitomis/luovutuskyky, joka perustuu juuri tuohon purun ilmavuuteen eristeenä.

Lue lisää

Puruseinä kyllä luovuttaa imemänsä kosteuden seinästä, niin kuin sanoit. Vesi on kuitenkin tyhmää, eikä tiedä, että haluaisitkin sen takaisin huoneilmaan. Itsepäisesti se vain painaa kohti ulkoilmaa (eli juuri sitä pienempää osapainetta kohti). Ja uutta korvaavaa kosteutta tulee - mistäpä muualtakaan kuin sisäilmasta. Lopputulos on juuri päinvastainen kuin kuvittelet.

Paljon parempi lopputulos saadaan, kun höyrynsululla pidetään sisäpuolella edes se vähäinen kosteus, joka ei häivy ilmanvaihdon mukana. Höyrynsulun sisäpuolella kannattaa sitten käyttää kosteutta sitovaa materiaalia tasaamassa vuorokautista vaihtelua.

Kimble71 kirjoitti:

Kuitenkin

>Ei vaan jutun pointti nimenomaan oli se että puruseinä kykenee luovuttamaan imemänsä kosteuden pois seinästä mikäli ei ole käytetty kosteutta eristävää kalvoa seinässä(höyrynsulkumuovi, akryylipitoiset maalit, liimat jne.)

Olen kuullut että seinästä huoneilmaan siirtyvä kosteus on hyvin vähäistä. Sellaista siirtymää ei tule ollenkaan jos seinän pintakalvo ei ole hengittävä (useimmat maalit ja monet tapetitkaan eivät hengitä kylliksi). Huoneilmasta seinäänpäin tapahtuvaa kosteuden siirtymistä tapahtuu aina (sellainen tulee estää huolellisella hörynsulun käytöllä, ellei rakenne ole kosteutta sietävä ja erittäin ulospäin hengittävä, rakenteen pitää harventua ulospäin.

Omia kokemuksia huonekosteuksista vanhoissa taloissa:
- anoppila on rintamamiestalo, siellä ei nenäni vuoda verta kuivasta ilmasta johtuen, lämpötilat yleensä max 21
- eräillä toisilla sukulaisilla (hirsirunko, lautaverhoilu, purut yläpohjassa) huonelämpö yläkerrassa 23... 25, veri lentää joka kerta kun yövyn siellä yläkerrassa missä vierastilat on

Ilmeisesti tuo korkeanpi lämpötila kuivattaa ilman (kosteus mm. painuu hirteen) tuolla sukulaispaikassa tehokkaammin kuin anoppilassa.

Harmi etten tiedä tarkkaa seinärakennetta tuossa hirsitalossa... höyrynsulkuja ei ole, muistelen että seinä olisi levytetty. Anoppilassa on tapetti, pinkopavi, vinolaudoitus, sahanpuru, vinolaudoitus, ilmarako, pintalaudoitus. Paperi saattoi olla jossain välissä, en muista tarkemmin.


>isäksi on huomioitava että puru kykenee tasaamaan imemänsä kosteuden/höyryn ja luovuttamaan sen pois itsestään, johtuen juuri tästä puun hengittävyysominaisuudesta joka puuttuu ei-eloperäisiltä materiaaleilta.

Mielestäni myös muut kuin eloperäiset materiaalit kykenevät hengittämään. Esim betoni "hengittää" kosteuden hitaasti lävitseen, ilma ei pääse läpi kuitenkaan.

Muilla kuin eloperäisillä materiaaleilla lienee se ominaisuus että ne ei mätäne jos ne saa pidettyä "erillään" eloperäisestä epäpuhtaudesta.

>otta on se että jos seinä kastuu pahasti, vesivahinko tms. on edessä seinän kuivaus ja korjaus, kuten on edessä kaikilla kosteusvaurioilla.
Eri asia on sitten jos tekee seinän siten että seinäverhous on irti itse seinästä, tämänkin otin keskusteluissa esille yhdessä kohtaa, eli pintaviimeisteltävän seinän(kipsilevy tms.) ja varsinaisen seinän välissä on n. 1-1,5 cm rakoa.

Tuulettuisiko tuo rako? jos tuulettuisi niin mihin?
Huoneilmaan? Tukkeutusiko tuo ajan myötä pölyllä, punkeilla (ja hiirillä)

>Lisäksi, mihin perustuu seinän eristävyys

Lämpösäteilyn pysähtymiseen, takaisin säteilyyn, tiiviyteen (ilmatiiveys) ja eristävyyteen (huono johtuvuus).

>eristeen kannalta katsottuna? Eristeen määrään, riipumatta nyt siitä mitä se on, eristeen lämpöeristyskykyyn, vai mihin.

Tiiveyteen, tiheyteen, paksuuteen. Ima on eriste, liikkumaton ilma on parempi eriste, peilipintainen tyhjiö lienee paras.
Kustannussyistä ilma on yleisin eriste. Ainakin keinotekoisissa eristeissä ilma suljetaan pieniin rakkuloihin/taskuihin että se ei pääse liikumaan.
Purun tapauksessa ilmaa on purujen väleissä lisäksi puun (molekyylien sidos) rakenne välittää huonosti lämpöä.
Vesi on huono eriste, lisäksi se haihtuessaan jäähdyttää, siksi eristeiden pitää olla kuivia.

(huome. ekovillan vedensitomiskyky osaltaan on paloa hidastava tekijä)

>Olen kuullut että eristeen toimivuus perustuu sen ilmavuuteen. Asia voidaan todeta yksinkertaisesti, kumpi päällä menisit ulos -20 pakkaseen, paita ja housut päällä vai paksussa toppapuvussa?

Nakuna olen kaikkein ilmavin. (kai huumori sallitaan aina silloin tällöin)

>Mihin tässä tapauksessa perustuu lämmön säilyminen? Eikös ihmisestä säteilevä lämpö sitoudu tuonne ilmavaan eristävään toppauskerrokseen, vai mitä.

Ei sitoudu. Se vaan ei pääse johtumaan/säteilemään/kulkeutumaan läpi.

Työmatkapyöräilyssä havaitsin muovipussimaisen takin olevan kaikkein lämpimin ensimmäiset 5 kilometriä. Viimeisillä 2 kilometrillä tuli pirun kylmä kun höyrynsulku oli väärässä paikassa ja ilmanvaihtoakaan ei ollut, vaatteet kastuivat takin alla ja alkoivat johtaa lämpöä.

>Samoin toimii eriste seinässä, se sitoo tiettyyn pisteeseen asti lämpöa itseensä,

Mielestäni olet väärässä. Mutta tavallaan myös oikeassa. Tärkein pointti on se että lämpö ei pääse kulkemaan hyvin eristeen läpi. Kun lämpöä kuitenkin on päässyt seinän sisään se edelleen estyy kulkemasta helposti läpi ja siksi rakenne "sattuu" olemaan lämpöinen myös pintaa syvemmltä.
Foliopintainen eriste on sisältä paljon muita kylmenpi (ellei folo kosketa ilmaa tiheänpää eristettävän tilan materiaalia) koska se heijastaa karkaamassa olevasta lämpösäteilystä 95% takaisin eristettävään tilaan. Kuulemma huoneissa esiintyvästä lämpöenergiasta 75% on säteilyn muodossa, tiedäppä tuota... Folio myös estää ilman (ja kosteuden) virtauksen lävitseen.

Kivitalossakaan kiviseinä ei ole eriste vaikka se varaakin itseensä valtavasti lämpöä.

>ja mitä lähemmäs ulkoseinää mennään, sitä enemmän se jäähtyy kunnes kylmenee. Tähän perustuu kaikki eristysmuodot, jossain kohti seinää on talvella häilyvä raja ja - asteiden välillä, eli se kohta missä eristeen lämmönsitomiskyky lakkaa. Mitä lähempänä ulkokerrosta tuo kohta on, sitä paremminhan eristys toimii, vai mitä, olenko oikeassa?

Mielestäni olet väärässä.
Lämmönsitomiskyvyllä ei ole eristämisen kanssa mitään tekemistä.
Jos eriste on hyvä, ulkona -23 astetta ja sisällä 23 astetta, niin nollapiste on täsmälleen eristeen keskellä.
Samaan pisteeseen jäätyy huoneilmasta seinään kulkeutunut kosteus.

Jos sisällä on 23 ja ulkona -1 astetta niin nollapiste on suunnilleen eristeen ulkopinnassa.
Jos sisällä on 23 ja ulkona 21 astetta niin eristeen keskeltä pitäsi löytyä 22 astetta.

>Samoin on tuon kriittisen kastepisteen kanssa. Tämän vuoksihan nykyisin vaaditaan tuo kosteussulku, koska ei-orgaaniset eristysmateriaalit eivät omaa samaa kosteudensitomis/tasaamiskykyä kuin puru, on tällöin estettävä kosteuden pääsy eristeisiin, tosin suotavaa olisi ettei kosteutta pääsis ollenkaan eristeisiin.

Ei ole noin yksinkertaista. Tokihan se on totta että jos materiaali johtaa hyvin kosteutta se kuivuu nopeammin. Esim lasivilla on äärimmäisen hidas ja huono kuivumaan.

Kosteuden käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa monella tavalla.
Lämmöllä, eristeillä, kosteuseristeillä, aineiden tiheydellä jne.

>Mitä tapahtuu kun puru-eristeeseen tulee tuon kastepisteen vuoksi kosteutta talvella?

Kastepisteessä tulee vettä. Vesi lähtee imeytymään materiaalissa kaikkiin suuntiin, jos se pääsee.
Useat eri asiat vaikuttavat kosteuden kulkuun. Tärkeintä on kuitenkin se että kosteus pyrkii
tasaantumaan. Oikeita termejä en muista mutta käy kuitenkin niin että kosteus kulkee kuumasta
kylmenpää kohti.

>Se sitoutuu puruun jääkiteinä, jokainen joka on nähnyt jäätynyttä purua tietää mitä tarkoitan. Entä kun tulee kevät ja lämmin? No, jää haihtuu pois, siis ei sula vedeksi.

Höpö höpö. Kyllä se nesteytyy ja kulkeutuu etupäässä johtumalla tuuletusrakoon ja haihtuu siellä pois.

Jää (ja kiinteät aineet) sublimoituvat kaasuksi vain äärimmäisissä olotiloissa. Esimerkiksi ydinräjähdyksessä.
Purut eivät räjähdä. ;-)

Miksi pyykki sitten kuivuu narulla myös talvella? Olosuhde lienee äärimmäinen siinä mielessä että ilman
suhteellinen kosteus on järkyttävän alhainen ja pidemmän ajan kuluessa H2O molekyylit vain irtoavat ja
päätyvät tuulen vietäviksi. Ehkä aurinkokin osaltaan sulattaa jään vedeksi jolloin vesi voi haihtua
äärimmäisen kuivaan pakkasilmaan.

Jää muuttuu seinässä vedeksi. Totta kuin vesi.

>Samalla kosteus siirtyy lämmön "työntämänä" pois seinästä ja poistuu tuuletusraon kautta ilmaan.

Lämpö "puskee" kosteutta ulospäin pitää paikkansa.

>Oleellista onkin huomioida juuri tuo purueristeen kosteudensitomis/luovutuskyky, joka perustuu juuri tuohon purun ilmavuuteen eristeenä.

Mielestäni sulla ei ole vielä käsitteet ihan kirkkaasti selvillä. (en väitä että minullakaan olisi)
Veden sitomiskyky sienessä perustuu sienen huokoisuuteen.
Mielestäni nyt on kyse hieman eristä asiasta.
Esimerkiksi uretaani on aivan helv. hidas kuivumaan vaikka se sisältää ilmaa kuten luonnonsieni samaten keinotekoiset (solumuovi) sienet kuivuvat hitaasti.

Väittäisin että kosteus kulkee aineessa ikäämkuin johtumalla (onko kapillaari-ilmiö tms. oikeanpi sana?) tais sitten kaasun muodossa hukosten (ilmarakojen/kuplien) kohdalla.

Minua askarruttaa se että kosteuden johtumiselle on varmasti laskettavissa jokin "millimetrejä tunnissa" arvo joka on tietyssä lämpötilassa aina sama. Rintamamiestalojen ohuissa eristekerroksissa ei ollut pitkä matka sisältä ulos ja kosteus kerkisi kesällä poistua (paitsi ehkä pohjoisseinältä).
Nyt jos eristettä laitetaan kaksi kertaa enemmän niin kuinkas käy? Osa eristeestä ei kuivu koskaan. Tuo (ehkä aika pieni) kosteus ei saa aiheuttaa mitään muutoin rakenne ei toimi.
Eri vuosina on erilaiset kelit. Sekin vaikuttaa siihen minne se kosteus "kerkiää" vuodessa.

Lue lisää

Aivan kaikkea et taida tosiaan tietää, vaikka paljon asioita oli kohdallaankin. Muutama tarkennus voisi kuitenkin olla paikallaan:

- Jos kosteudentuotto ja ilmanvaihto ovat yhtä suuria, sukulaistalon korkeammasta lämpötilasta jo seuraa pienempi suhteellinen kosteus. Ei siinä mitään "hirteen työntymisiä" tarvita. Ja näistä kahdesta ensinmainitusta syntyy helposti paljon suurempia eroja kuin muutamasta lämpöasteesta.
- Kosteus ei siirry johtumalla. Kapillaarisesti siirtynyt vesi ei tule itsestään toisesta päästä ulos. Kapillaariveden vapauttaminen vaatii energiaa. Eikä lasivillan kuivumisessa ole mitään mystistä, samalla tavalla se kuivuu kuin vaikkapa villapaita. Vesi höyrystyy, ja höyrynpaine-ero kuljettaa ylimääräisen vesihöyryn pois. Lasivillan huokoisuus päin vastoin helpottaa kuivumista. Vaikka myönnettävä on, että uskomus siitä, että "kerran kastunut villa ei kuivu ikinä" istuu tiukassa.
- Kosteuden kulkusuunta ei ole "kuumasta" "kylmään", vaan suuremmasta osapaineesta pienempään. Lämpötilan ohella se riippuu myös kosteuspitoisuudesta. Ja lämpö itsessään on aineen värähtelyä molekyylitasolla, eikä lämpö "työnnä" mitään edellään sen enempää kuin vedä perässäänkään.
- Pyykin kuivumisessa pakkasessa ei ole kysymys mistään ääri-ilmiöstä, vaan vettä tosiaankin haihtuu koko ajan myös suoraan kiinteästä olomuodosta höyryksi. Ja pakkasilman, vaikka se kuivaa onkin, suhteellinen kosteus ei ole pieni vaan silti monesti lähellä sataa prosenttia.

Nämä asiat pistivät silmään pitkässä kirjoituksessasi, johon, kuten jo sanoin, mahtui silti paljon asiaakin.

Aapo kirjoitti:

Puruseinä kyllä luovuttaa imemänsä kosteuden seinästä, niin kuin sanoit. Vesi on kuitenkin tyhmää, eikä tiedä, että haluaisitkin sen takaisin huoneilmaan. Itsepäisesti se vain painaa kohti ulkoilmaa (eli juuri sitä pienempää osapainetta kohti). Ja uutta korvaavaa kosteutta tulee - mistäpä muualtakaan kuin sisäilmasta. Lopputulos on juuri päinvastainen kuin kuvittelet.

Paljon parempi lopputulos saadaan, kun höyrynsululla pidetään sisäpuolella edes se vähäinen kosteus, joka ei häivy ilmanvaihdon mukana. Höyrynsulun sisäpuolella kannattaa sitten käyttää kosteutta sitovaa materiaalia tasaamassa vuorokautista vaihtelua.

Lue lisää

Väliseinistä se kosteus melko varmasti siirtyy takaisin sisäilmaan ;) eli niihin on turvallista miettiä sitä kosteuden sitomista. Samalla ne väliseinät saattavat _tasoittaa_ hiilidioksidi pitoisuuksia.

Kaksikerroksisessa talossa voi myös välikatto kahden lämpimän tilan välillä toimia "kosteusvarastona". Tarvii vain tietää ettei toinen mene liian pitkäksi aikaa kylmäksi. Usein yläkerta pysyy jo hukkalämmöllä tarpeeksi lämpimänä, ettei ole iso asia välipohjasta puuttuu höyrysulku.

Aapo kirjoitti:

Aivan kaikkea et taida tosiaan tietää, vaikka paljon asioita oli kohdallaankin. Muutama tarkennus voisi kuitenkin olla paikallaan:

- Jos kosteudentuotto ja ilmanvaihto ovat yhtä suuria, sukulaistalon korkeammasta lämpötilasta jo seuraa pienempi suhteellinen kosteus. Ei siinä mitään "hirteen työntymisiä" tarvita. Ja näistä kahdesta ensinmainitusta syntyy helposti paljon suurempia eroja kuin muutamasta lämpöasteesta.
- Kosteus ei siirry johtumalla. Kapillaarisesti siirtynyt vesi ei tule itsestään toisesta päästä ulos. Kapillaariveden vapauttaminen vaatii energiaa. Eikä lasivillan kuivumisessa ole mitään mystistä, samalla tavalla se kuivuu kuin vaikkapa villapaita. Vesi höyrystyy, ja höyrynpaine-ero kuljettaa ylimääräisen vesihöyryn pois. Lasivillan huokoisuus päin vastoin helpottaa kuivumista. Vaikka myönnettävä on, että uskomus siitä, että "kerran kastunut villa ei kuivu ikinä" istuu tiukassa.
- Kosteuden kulkusuunta ei ole "kuumasta" "kylmään", vaan suuremmasta osapaineesta pienempään. Lämpötilan ohella se riippuu myös kosteuspitoisuudesta. Ja lämpö itsessään on aineen värähtelyä molekyylitasolla, eikä lämpö "työnnä" mitään edellään sen enempää kuin vedä perässäänkään.
- Pyykin kuivumisessa pakkasessa ei ole kysymys mistään ääri-ilmiöstä, vaan vettä tosiaankin haihtuu koko ajan myös suoraan kiinteästä olomuodosta höyryksi. Ja pakkasilman, vaikka se kuivaa onkin, suhteellinen kosteus ei ole pieni vaan silti monesti lähellä sataa prosenttia.

Nämä asiat pistivät silmään pitkässä kirjoituksessasi, johon, kuten jo sanoin, mahtui silti paljon asiaakin.

Lue lisää

"- Kosteus ei siirry johtumalla."

Tarkoitin imeytymistä/kapillaari-ilmiötä.

"Kapillaarisesti siirtynyt vesi ei tule itsestään toisesta päästä ulos."

Ei tietenkään. Se haihtuu tai imeytyy seuraavaan materiaaliin.

Mutta ellei se vesi pääse siirtymään sinne pintaan niin sen haihtuminen on monikymmenkertaisesti hitaampaa. Varmasti on.

"Kapillaariveden vapauttaminen vaatii energiaa. Eikä lasivillan kuivumisessa ole mitään mystistä, samalla tavalla se kuivuu kuin vaikkapa villapaita."

Voin lyödä sentin vetoa että esim selluvilla kuivuu nopeammin.

Jos nakkaa lasivillapalan vesilätäkön päälle niin kastuuko se läpeensä?
Eipä kait. Silloin kestää PITKÄÄN ennenkuin lätäkkö kuivuu.

Mutta jos nakkaat siihen lapiollisen purua niin varmasti puru kastuu.

Ja koska kosteus imeytyy purun pintaan niin se varmasti kuivuu siitä nopeammin.

Naapurilla oli lätäkköinä vettä lasivillan ja höyrysulun päällä yläpohjassa... ei näkynyt kosteus imeytyvän minnekään. Piti purkaa villat pois, kuivata vedet ja laittaa uudet. (pois puretut käytetään joskus kuivuttuaan autotalliin)


Mutta muutenpa korjasit asiavirheitä, jotka kyllä taas jälkeenpäin, yön yli nukuttua itsekin hoksaa.

Thanks.

Kimble71 kirjoitti:

"- Kosteus ei siirry johtumalla."

Tarkoitin imeytymistä/kapillaari-ilmiötä.

"Kapillaarisesti siirtynyt vesi ei tule itsestään toisesta päästä ulos."

Ei tietenkään. Se haihtuu tai imeytyy seuraavaan materiaaliin.

Mutta ellei se vesi pääse siirtymään sinne pintaan niin sen haihtuminen on monikymmenkertaisesti hitaampaa. Varmasti on.

"Kapillaariveden vapauttaminen vaatii energiaa. Eikä lasivillan kuivumisessa ole mitään mystistä, samalla tavalla se kuivuu kuin vaikkapa villapaita."

Voin lyödä sentin vetoa että esim selluvilla kuivuu nopeammin.

Jos nakkaa lasivillapalan vesilätäkön päälle niin kastuuko se läpeensä?
Eipä kait. Silloin kestää PITKÄÄN ennenkuin lätäkkö kuivuu.

Mutta jos nakkaat siihen lapiollisen purua niin varmasti puru kastuu.

Ja koska kosteus imeytyy purun pintaan niin se varmasti kuivuu siitä nopeammin.

Naapurilla oli lätäkköinä vettä lasivillan ja höyrysulun päällä yläpohjassa... ei näkynyt kosteus imeytyvän minnekään. Piti purkaa villat pois, kuivata vedet ja laittaa uudet. (pois puretut käytetään joskus kuivuttuaan autotalliin)


Mutta muutenpa korjasit asiavirheitä, jotka kyllä taas jälkeenpäin, yön yli nukuttua itsekin hoksaa.

Thanks.

Lue lisää

Jos puhutaan sisältä ulospäin siirtyvästä kosteudesta, vesi kulkee höyrynä kunnes se mahdollisesti, jos olosuhteet ovat otolliset, tiivistyy nesteeksi. Se jälkeen sitä kuljettaa painovoima. Kapillaarisuudella ei ole tässä mitään osuutta. Kapillaarisuudella on merkitystä esim. sadeveden imeytymisessä seinäpintaan tai veden nousussa pitkin harkkosokkelin saumoja.

Lasivillan kohdalla on tainnut oikeasta havainnosta seurata väärä johtopäätös. Villa (siis mineraali-) imee vettä huonosti. Villakuidut itsessään eivät sido vettä kuten esim. puun solukko. Sen vuoksi lätäkkökään ei tyhjene. Mutta mikä sitten sitä vähäistä villan imemää vesimäärää sitoisi niin tiukkaan, että kuivuminen olisi hidasta? Ei mikään. Vedenimukyky ja kuivuminen eivät ole sama asia. Yhtä hyvin voit tehdä saman kokeen vaikkapa tiilen- ja lasinpaloilla. Kun otat kappaleet pois vedestä, tiilenpala on imenyt itsensä täyteen vettä, lasissa on vettä vain pinnassa. Voitko tällä perusteella sanoa, että lasi kuivuu hitaammin kuin tiili?

Kimble71 kirjoitti:

"- Kosteus ei siirry johtumalla."

Tarkoitin imeytymistä/kapillaari-ilmiötä.

"Kapillaarisesti siirtynyt vesi ei tule itsestään toisesta päästä ulos."

Ei tietenkään. Se haihtuu tai imeytyy seuraavaan materiaaliin.

Mutta ellei se vesi pääse siirtymään sinne pintaan niin sen haihtuminen on monikymmenkertaisesti hitaampaa. Varmasti on.

"Kapillaariveden vapauttaminen vaatii energiaa. Eikä lasivillan kuivumisessa ole mitään mystistä, samalla tavalla se kuivuu kuin vaikkapa villapaita."

Voin lyödä sentin vetoa että esim selluvilla kuivuu nopeammin.

Jos nakkaa lasivillapalan vesilätäkön päälle niin kastuuko se läpeensä?
Eipä kait. Silloin kestää PITKÄÄN ennenkuin lätäkkö kuivuu.

Mutta jos nakkaat siihen lapiollisen purua niin varmasti puru kastuu.

Ja koska kosteus imeytyy purun pintaan niin se varmasti kuivuu siitä nopeammin.

Naapurilla oli lätäkköinä vettä lasivillan ja höyrysulun päällä yläpohjassa... ei näkynyt kosteus imeytyvän minnekään. Piti purkaa villat pois, kuivata vedet ja laittaa uudet. (pois puretut käytetään joskus kuivuttuaan autotalliin)


Mutta muutenpa korjasit asiavirheitä, jotka kyllä taas jälkeenpäin, yön yli nukuttua itsekin hoksaa.

Thanks.

Lue lisää

Samoin yön yli nukuttuani tuli mieleen mitä ehkä saatoitkin tarkoittaa. Jos yläpohjan eristeisiin, höyrynsulun päälle, kaadetaan sama määrä vettä lasivillan ja selluvillan päälle, selluvilla tosiaankin varmasti kuivuu nopeammin. Se kun imee veden kapillaarisesti isommalle alueelle, jolloin haihduttavaa pintaa on enemmän. Tämä on varmasti totta, jos tätä tarkoitit. Perustelusi vain johtivat ajatuksia hieman harhaan.

Aapo kirjoitti:

Jos puhutaan sisältä ulospäin siirtyvästä kosteudesta, vesi kulkee höyrynä kunnes se mahdollisesti, jos olosuhteet ovat otolliset, tiivistyy nesteeksi. Se jälkeen sitä kuljettaa painovoima. Kapillaarisuudella ei ole tässä mitään osuutta. Kapillaarisuudella on merkitystä esim. sadeveden imeytymisessä seinäpintaan tai veden nousussa pitkin harkkosokkelin saumoja.

Lasivillan kohdalla on tainnut oikeasta havainnosta seurata väärä johtopäätös. Villa (siis mineraali-) imee vettä huonosti. Villakuidut itsessään eivät sido vettä kuten esim. puun solukko. Sen vuoksi lätäkkökään ei tyhjene. Mutta mikä sitten sitä vähäistä villan imemää vesimäärää sitoisi niin tiukkaan, että kuivuminen olisi hidasta? Ei mikään. Vedenimukyky ja kuivuminen eivät ole sama asia. Yhtä hyvin voit tehdä saman kokeen vaikkapa tiilen- ja lasinpaloilla. Kun otat kappaleet pois vedestä, tiilenpala on imenyt itsensä täyteen vettä, lasissa on vettä vain pinnassa. Voitko tällä perusteella sanoa, että lasi kuivuu hitaammin kuin tiili?

Lue lisää

>jos olosuhteet ovat otolliset, tiivistyy nesteeksi. Se jälkeen sitä kuljettaa painovoima. Kapillaarisuudella ei ole tässä mitään osuutta.

En usko tuota.

>Lasivillan kohdalla on tainnut oikeasta havainnosta seurata väärä johtopäätös. Villa (siis mineraali-) imee vettä huonosti. Villakuidut itsessään eivät sido vettä kuten esim. puun solukko. Sen vuoksi lätäkkökään ei tyhjene. Mutta mikä sitten sitä vähäistä villan imemää vesimäärää sitoisi niin tiukkaan, että kuivuminen olisi hidasta? Ei mikään. Vedenimukyky ja kuivuminen eivät ole sama asia. Yhtä hyvin voit tehdä saman kokeen vaikkapa tiilen- ja lasinpaloilla. Kun otat kappaleet pois vedestä, tiilenpala on imenyt itsensä täyteen vettä, lasissa on vettä vain pinnassa. Voitko tällä perusteella sanoa, että lasi kuivuu hitaammin kuin tiili? Lasivillan kohdalla on tainnut oikeasta havainnosta seurata väärä johtopäätös. Villa (siis mineraali-) imee vettä huonosti. Villakuidut itsessään eivät sido vettä kuten esim. puun solukko. Sen vuoksi lätäkkökään ei tyhjene.

>Mutta mikä sitten sitä vähäistä villan imemää vesimäärää sitoisi niin tiukkaan, että kuivuminen olisi hidasta? Ei mikään.

No ei sitä mikään sido. Mutta se höyry joutuu purkautumaan sen villapaalin läpi ja sen täytyy olla hitaampaa kuin suoraan ulkoilmaan haihtuminen.

>Vedenimukyky ja kuivuminen eivät ole sama asia.

Ei tietenkään, ei ikinä ja vain kuolleen ruumiini yli.

>Yhtä hyvin voit tehdä saman kokeen vaikkapa tiilen- ja lasinpaloilla. Kun otat kappaleet pois vedestä, tiilenpala on imenyt itsensä täyteen vettä, lasissa on vettä vain pinnassa. Voitko tällä perusteella sanoa, että lasi kuivuu hitaammin kuin tiili?

Laitan vesilasiin 0.2 desiä vettä, täytän lasin sahanpurulla ja hautaan sen sahanpurulla.
Toiseen lasiin laitan saman määrän vettä mutta täytän sen lasivillalla ja hautaan sen lasivillaan.

Oletan että sahanpuruilla täytetystä lasista on kosteus haihtunut nopeammin kuin villalla täytetystä ja että syy on se että se kosteus imeytyy pintakerroksiin mistä se pääsee tehokkaammin haihtumaan.

Tuo oli minun pointi asiassa, ei mikään muu.
Voi olla että jokin fysikaalinen seikka mitä en tiedä aiheuttaa sen että nuo kuivuvat yhtä nopeasti, mutta se kyllä olisi aika yllättävää...

Aapo kirjoitti:

Samoin yön yli nukuttuani tuli mieleen mitä ehkä saatoitkin tarkoittaa. Jos yläpohjan eristeisiin, höyrynsulun päälle, kaadetaan sama määrä vettä lasivillan ja selluvillan päälle, selluvilla tosiaankin varmasti kuivuu nopeammin. Se kun imee veden kapillaarisesti isommalle alueelle, jolloin haihduttavaa pintaa on enemmän. Tämä on varmasti totta, jos tätä tarkoitit. Perustelusi vain johtivat ajatuksia hieman harhaan.

Lue lisää

Osaan olla sekava sepostuksissani.

Kimble71 kirjoitti:

>jos olosuhteet ovat otolliset, tiivistyy nesteeksi. Se jälkeen sitä kuljettaa painovoima. Kapillaarisuudella ei ole tässä mitään osuutta.

En usko tuota.

>Lasivillan kohdalla on tainnut oikeasta havainnosta seurata väärä johtopäätös. Villa (siis mineraali-) imee vettä huonosti. Villakuidut itsessään eivät sido vettä kuten esim. puun solukko. Sen vuoksi lätäkkökään ei tyhjene. Mutta mikä sitten sitä vähäistä villan imemää vesimäärää sitoisi niin tiukkaan, että kuivuminen olisi hidasta? Ei mikään. Vedenimukyky ja kuivuminen eivät ole sama asia. Yhtä hyvin voit tehdä saman kokeen vaikkapa tiilen- ja lasinpaloilla. Kun otat kappaleet pois vedestä, tiilenpala on imenyt itsensä täyteen vettä, lasissa on vettä vain pinnassa. Voitko tällä perusteella sanoa, että lasi kuivuu hitaammin kuin tiili? Lasivillan kohdalla on tainnut oikeasta havainnosta seurata väärä johtopäätös. Villa (siis mineraali-) imee vettä huonosti. Villakuidut itsessään eivät sido vettä kuten esim. puun solukko. Sen vuoksi lätäkkökään ei tyhjene.

>Mutta mikä sitten sitä vähäistä villan imemää vesimäärää sitoisi niin tiukkaan, että kuivuminen olisi hidasta? Ei mikään.

No ei sitä mikään sido. Mutta se höyry joutuu purkautumaan sen villapaalin läpi ja sen täytyy olla hitaampaa kuin suoraan ulkoilmaan haihtuminen.

>Vedenimukyky ja kuivuminen eivät ole sama asia.

Ei tietenkään, ei ikinä ja vain kuolleen ruumiini yli.

>Yhtä hyvin voit tehdä saman kokeen vaikkapa tiilen- ja lasinpaloilla. Kun otat kappaleet pois vedestä, tiilenpala on imenyt itsensä täyteen vettä, lasissa on vettä vain pinnassa. Voitko tällä perusteella sanoa, että lasi kuivuu hitaammin kuin tiili?

Laitan vesilasiin 0.2 desiä vettä, täytän lasin sahanpurulla ja hautaan sen sahanpurulla.
Toiseen lasiin laitan saman määrän vettä mutta täytän sen lasivillalla ja hautaan sen lasivillaan.

Oletan että sahanpuruilla täytetystä lasista on kosteus haihtunut nopeammin kuin villalla täytetystä ja että syy on se että se kosteus imeytyy pintakerroksiin mistä se pääsee tehokkaammin haihtumaan.

Tuo oli minun pointi asiassa, ei mikään muu.
Voi olla että jokin fysikaalinen seikka mitä en tiedä aiheuttaa sen että nuo kuivuvat yhtä nopeasti, mutta se kyllä olisi aika yllättävää...

Lue lisää

Villan kuivumisasiassa olemme nyt siis samaa mieltä, kun selvisi mitä ajat takaa. Olen hieman allerginen erilaisille hokemille, joita levitetään totuuksina, vaikka ei itse asiasta ymmärretä mitään, ja tämä "kastunut lasivilla ei kuivu koskaan" kuuluu yleensä juuri tähän sarjaan. Tästä ei siis kuitenkaan tällä kertaa ollut kysymys.

Näkemyseroa jäi vielä kapillaarisuuden merkityksestä kosteuden siirtymisessä sisältä ulos. Juupas-eipäs-väittelyyn en ala, perustan näkemykseni siihen, että kapillaari-ilmiö kuljettaa vettä, joka on nestemäisessä olomuodossa. Kosteus siirtyy sisältä ulospäin kaasuna. Jos sisällä on vettä nestemäisessä muodossa, sen oikea poistumisreitti on viemäri. Poikkeustilanteet, kuten lattianpesuämpärin kaatuminen tai akvaarion hajoaminen, ovat tietenkin asia erikseen. Mutta jos olet edelleen toista mieltä, kuulisin mielelläni perustelut.

jth kirjoitti:

Väliseinistä se kosteus melko varmasti siirtyy takaisin sisäilmaan ;) eli niihin on turvallista miettiä sitä kosteuden sitomista. Samalla ne väliseinät saattavat _tasoittaa_ hiilidioksidi pitoisuuksia.

Kaksikerroksisessa talossa voi myös välikatto kahden lämpimän tilan välillä toimia "kosteusvarastona". Tarvii vain tietää ettei toinen mene liian pitkäksi aikaa kylmäksi. Usein yläkerta pysyy jo hukkalämmöllä tarpeeksi lämpimänä, ettei ole iso asia välipohjasta puuttuu höyrysulku.

Lue lisää

... mutta tulitko hurskaammaksi?
(keskustelun perusteella)

Uskosi vahvistui, oletan?

Eikö kannattasi kuitenkin laittaa ainakin ilmansulku ja miksi ei myös höyrynsukuna toimiva kalvo? Niitä boorihöyryjä minä en ainakaan haluaisi vuotoilmojen mukana sisälle.

Nämä lehdethän ovat juuri "oikean" tiedon lähteitä. Eri laitevalmistajat, mm. ilmanvaihtokoneet ym., maksavat mainoksillaan ja "puolueettomilla" jutuillaan koko roskan. Hieman kritiikkiä lukunautintoihin ja silmät näppiin... Maksettua propagandaa.

Häh? kirjoitti:

Nämä lehdethän ovat juuri "oikean" tiedon lähteitä. Eri laitevalmistajat, mm. ilmanvaihtokoneet ym., maksavat mainoksillaan ja "puolueettomilla" jutuillaan koko roskan. Hieman kritiikkiä lukunautintoihin ja silmät näppiin... Maksettua propagandaa.

Lue lisää

Sanoppas neropatti kenen piikkiin mainostavat:
Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry
Sisäilmayhdistys ry
Tampereen Teknillinen Yliopisto
Insinööritoimisto Raksystems OY

Nuo ovat lähteet "Pientalon kosteudenhallinta" osiolle tuossa lehdessä.

TEKSTI:
Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry
Sisäilmayhdistys ry
Tampereen Teknillinen Yliopisto
Insinööritoimisto Raksystems OY

Löytyy siis uusimmasta meidäntalo lehdestä.