Miksi naiset pitavat akateemista koulutusta niin tarkeana paria valitessa, hyvin harvoille miehille se merkitsee naisessa yhtaan mitaan.
Akateeminen koulutus
Jeppe
14429468
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 144
Vanhimmat
....miehet juoksevat tissien perassa, naiset statuksen....
Luultavasti ole rintoja, siksi epätoivoisesti haet akateemista loppututkintoa.
Ei ne tissit sillä kasva, kuivapillu.
Akateemisella koulutuksella saa yleensä hyvää palkkaa. Eli hän ei halua yksin perhettään elättää ja mahdollisesta haluaakin itse maata vain sohvalla ja syödä suklaata.
Akateemisuus on synonyymi hyvälle ulkomuistille, joten vuosipäivinä saa kivoja paketteja ja kylpyvaahtoa.
Akateemisuus ei yksinään tee ihmisestä fiksua, mutta ehkä molempien akateemisuus tarjoaa yhteisiä juttuja, joista voi keskustella.
Kivikaudella lihakset olivat tärkeät, jotta uros saattoi puolustaa ja ruokkia perheensä. Nykyään älykkyys ratkaisee olemassaolon kamppailun. Akateemisesti sivistyneellä on todennäköisemmin enemmän älykkyyttä kuin putkimiehellä. Tai siis en ainakaan lähtisi etsimään älykästä miestä siltä ammattikoulun linjalta, jonne pääsee pienimmällä keskiarvolla.
Ajatelin vain kirjoitaa aiheesta putkimies.
Teidätkö että nykypäivänä kyseisessä ammatissa täytyy olla itseohjautuva, täytyy hallita kokonaisuuksia , osata ajatella kolmiulotteisesti , tuntea noin 8000 osaa.
Hyvä putkimies ansaitsee tänäpäivänä noin 4000€ /kk ja huom. normaalin työajan puiteissa.
Valitettavasti kyseinen ammatti ei kiinosta nuoria putkimiesten keski-ikä on tällähetkella 55v , todenäköistä on että tulevan 10 v aikana palkkataso nousee ainakin puolella koska putkimiehiä ei yksinkertaisesti riitä työmäärään nähden.
On totta, että putkimies tienaa enemmän kuin hyvin moni akateeminen. Olisikohan pitänyt valita toinen ala.
Jos nainen kertoisi kriteerikseen akateemisuuden, dumppaisin hänet, vaikka täytänkin sen kriteerin. Miehen statuksella ratsastajat eivät kiinnosta.
Ei se akateemisuus ihmisestä vielä fiksua tee.
Minun mieheni äo on 172. Hän ei ole akateemisesti koulutettu vaan ammattikoulun käynyt. Akateemisesti koulutetut miehet ja naiset ovat vain hienostelija snobeja. Kyllä todella älykkäitä ihmisiä löytyy muualtakin kun yliopistoista..
ÄO mitään fiksuudesta takaa. Hyvinkin älykkäät ihmiset voi olla todella paskoja muita kohtaan ja saattavat laskelmoiden kusettaa toista.
mahdollisuus rassata röörejä. Tämä on fakta.
niin en olisi nyt sekä inssi että deeii, vaan olisin putkimies!
Oma yrittäjä, vastaa itse omista tekemisistään, tienaa vähintään kohtuullisesti, saa ja ennen kaikkea osaa tehdä käsillään, saa olla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, voi saada työssään tyydytyksen ja näkyvää jälkeä aikaan.
Yksinkertaisesti: ammattihenkilö!
Jo nyt ja etenkin lähitulevaisuudessa kysytty ammattikunta, jolla ei tule työttömyyttä. Kunhan vain on työmoraalia ja ammattiylpeyttä.
Kaikki kunnia putkimiehille!
Ei todella tee fiksua pelkkä akateemisuus!
Tiedän monet maisterit jotka kyllä...
no jääköön sanomatta!!
Kusettamisella taas ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa.. Ihan vaan tiedoksi.
mutta suuri älyllinen kapasiteetti tarjoaa paremmat mahdollisuudet kusettaa ihmistä niin, että ei jää edes kiinni. Ainakaan heti.
kuitenkin olla niin, ettei sillä koulutuksella ole mitään merkitystä jos ajatellaan parisuhteen onnistumista, tai onnellisuutta.
Talon romahdettua on raunioihin jäännyt kaksi ihmistä "älykäs" matemaatikko ja "lihaksikas" putkimies. Kumpi todennäköisemmin on ulkona ensin?
Ei palkka ole ainoa arvon mitta. Putkimiehen työ on raskasta ja yksitotista puurtamista moneen akateemiseen alaan verrattuna. Sitä paitsi, onpa kummallista, että ainakaan verotustietojen mukaan eivät putkimiehet tienaa mainitsemiasi summia. Jos putkimies tienaa tuollaisia summia pimeänä, niin joskus voi tulla noutaja. Onko kiva kun verottaja vie sitten kaiken. Eli mieluummin akateeminen ammatti jossa tavallisesti tienataan se iso palkka laillisesti, rakennuksilla myös putkitöissä - tänä päivänä harvemmin. toki poikkeuksiakin on.
Eli ottaisit ruipelon neron jota pettäisit sitten lihaksikkaan raksamiehen kanssa? Näin ne naiset.
Voi hemmetti mikä perustelu! Voisi kehitellä jonkin paremman kuin duunarien iänikuisen laulun "palkkani on hyvä". Tähän muuten tullaan aika nopeasti, kun keskustelee jonkin työläisen kanssa. Työn sisältö kyllä unohtuu. Olen itse ollut noin 5 v. lähinnä sekatyömiehenä. Sen jälkeen ja jo sinä aikana luin itselleni akateemisen ammatin. En kyllä lähtisi vielä putkimiehen palkoilla takaisin työläisammattiin. En rahan takia vaan siitä syystä, että ruumillinen työ on fyysisesti raskasta ja työn sisältö on yleensä silkkaa paskaa. Helpommallakin voi leipänsä tienata.
Tässä ketjussahan esimerkiksi on jonkinverran palkoista lähinnä vastauksena kun joku neropatti ensin toteaa naisten haluavan akateemisia nimenomaan rahan vuoksi. Nuo mainitsemasi seikat ovat sinun mielipiteitäsi ja arvotuksiasi. Joku toinen voi todellakin pitää "työläisammatistaan" vaikka sinä inhoaisitkin ko. hommia.
Ensinnäkin nerot eivät ole ruipeloita, läheskään aina. Tiedän useita ns. neroja, jotka ovat lihaksiikaita/voimakkaita ! Ei aina tarvitse nerojen olla kirja kädessä, vaan voi salillakin äydä ! Esimerkkinä voinj mainita erään opettajani, joka juoksee maratoneja, pääseekö neroudella maratoonariksi ? Vastaus : ei !
Suurin osa akateemisista ei tiedä putkihommien osalta mitään muuta ku sulkea ja aukasta vesihana sekä vetää vessanpöntön. Sitte ku alkaa hana vuotaa ja mennee viemärit tukkoon ni tulee putkimiestä viimein ikävä. Silloin sitä soitellaan hädissään apua paikalle. Itsekkin kuiten AMKissa opiskelen. Mutta jos on niin avuton mies (naisten en tätä hommaa velvoita tekemään), ettei ossaa hajulukkoa rassata kuntoon, niin saa minun puolesta hukkua paskaan.
Mua ei kiinnosta pätkän vertaa akateemisesti koulutetut miehet! Haluan kunnon miehen enkä mitään hienostelijaa. Ikinä en vaihtaisi ihanaa huoltomiestäni mihinkään akateemisesti koulutettuun pelleen jolla ei edes työkalut pysy kädessä. Pelko pois siis, ei kaikille naisille koulutus ole tärkeä asia. Se on tärkeää vain niille jotka tuntee tarvetta kehuskella sillä.
Noissa aiemmissa vastauksissa on kiistelty siitä, kertooko akateemisuus älykkyydestä vai ei. Olettaisin, että jonkin verran kertoo. Ei-akateemisuus taas ei kerro mitään älykkyyden puuttumisesta. Mutta se, että ihminen viitsii ja haluaa opiskella, kertoo kyllä jotakin positiivista.
Jos olisin itse haku päällä, niin pitäisin kyllä hyvää koulutusta yhtenä kriteerinä, mutta en niinkään siksi, että ajattelisin sen kertovan älykkyydestä (siis jollain äo:lla mitattuna), vaan siksi, että kohtuullinen sivistystaso olisi aika olennaista viihtymiselleni ko. hepun seurassa. On ihan kamalaa, jos ei esim. voi käyttää miehen kanssa keskustelussa mitään sivistyssanaa tai vähänkään hankalampaa käsitettä, koska se ei ymmärrä niitä. Olo on kuin puhuisi viisivuotiaan kanssa, että miten selitän tämän helposti. Tosin lapsen kanssa keskustellessa on sikäli helpompaa, että lapset yleensä on kiinnostuneita oppimaan asioita ja kysyy, jos ei ymmärrä. Harva mies taas voi myöntää, että en kyllä tajua, mitä tarkoitat, mutta selittäisitkö. Se siis rajoittaa sitä, mistä ja miten voi keskustella.
Ilman akateemista koulutustakin ihminen voi ottaa selvää asioista ja olla kovinkin hyvä keskustelija. Itselläni on kyllä karmeita kokemuksia huonosti koulutetuista miehistä, niillä on usein sivistyskielteinen asenne ("koska minä en tiedä, tietäminen ei ole arvokasta") ja huono itsetunto, jonka seurauksena sitten pitää yrittää mitätöidä toistenkin osaamista.
Eli ainakaan minulle akateemisuus ei ole olennaista, mutta olen aina viihtynyt paremmin melko koulutetussa ja sivistyneessä (jotka eivät todellakaan ole yksi yhteen - jotkut akateemiset alat edustavat perinteisesti suorastaan sivistyskielteistä fakki-idiotismiä, osalla taas ei vain ole sivistyksen kanssa mitään tekemistä esim. luokanopettaja, joka on akateeminen ammatti pelkästään siksi, että joku on keksinyt sen sellaiseksi nimetä) seurassa. Aviomiehelläni on opistotason koulutus, eikä sillä ole ollut mitään merkitystä sen jälkeen, kun tutustuimme, ja hoksasin, kuinka älykäs, huumorintajuinen, oivaltava ja hyvä keskustelemaan hän on.
*nauraa*
"Olo on kuin puhuisi viisivuotiaan kanssa"
Jos oikein tarkkaan ajattelen niin pikkupoikiahan me ollaan. Onko muka aikuismaista kilpailla siitä kene auto on paras? Kuka tekee mitäkin parhaiten?
Toisaalta jos haluaa älykästä keskustelua voi kysyä jotain moottoreista tai teknisistä vimpaimista tai yleensäkin miehen mielenkiinnon kohteista. Ei kokilta kannata kysyä twinturbon siipikulmasta, eikä mekaanikolta udella pallokalan valmistuksen salaisuutta.
Olen huomannut, että joillakin akateemisilla naisilla on hillitön tarve viljellä sivistyssanoja ja englannin kielisiä ilmauksia kuulostaakseen älykkäiltä. Se on puhdasta snobbailua.
Tulee mieleen vuoden USA:ssa asunut suomalainen, joka on muka unohtanut Suomen kielen. Puhuessaan työntää sekaan englantia todeten "Siis mä en muista mikä se on suomex!".
Ilmiöt sivistyssanojen tai pikemminkin spesifisten (auts, sivistyssana, mutta jälleen mielestäni parempi, kertovampi kuin sille haettu suomenkielinen vastine) termien viljely ja englanninkielisten ilmauksien suosiminen ovat kyllä sinänsä tuttuja, mutta oletko ihan varma, että ne ovat sukupuolisidonnaisia. Minusta eivät.
Tietenkin on snobbailua, jos tarkoituksella hakee termin, jota ei oleta kaikkien tuntevan. Ja kaksinkertaista snobbailua on, jos vielä selittää sen...(tunnen piston sydämessäni). Mutta välttämättä (ja uskoisin että useimmiten) tuo ei olekaan tarkoituksellista, vaan luonteva osa ko. henkilön ilmaisua. Ja jos silloin pitää henkisen tasa-arvon nimissä köyhdyttää omaa ilmaisuaan, niin mitäs tasa-arvoa se sitten on? Onko tarkoituksellinen kielen pelkistäminen arvostavampaa kuulijaa kohtaan kuin itselle luontevan kielen käyttäminen siinä uskossa, että toinen kyllä ymmärtää viimeistään asiayhteydestä, mistä on kysymys?
Niin tai onko aikuismaista kikattaa baarissa kun "tuo kattoo mua, ihan selvästi kattoo mua" tai onko aikuismaista kysyä, että eihän oo tuo Jennifer Lopez sun mielestä paremman näkönen kun mää ja jos kerta on, niin mee sitten sen kans, hah? Kokonaan toinen juttu onkin, että miksi ja missä suhteessa olisi tärkeää olla aikui(smai)nen. Aikuisuus positiivisessa merkityksessä olisi kai esim. vastuuntuntoa, negatiivisessa merkityksessä lapsenmielen ja innostumisen kyvyn täydellistä puuttumista.
Aika mielenkiintoista, jos ymmärrät älyllisellä keskustelulla sitä, että toinen esittelee oman erikoisalansa osaamisen koko laajuudessaan ja toinen saa lähinnä esittää kysymyksiä:-). Tuota öh, herää kysymys, missä siinä on se keskustelu, muinaisina opiskeluaikoinani tuota sanottiin luennoimiseksi. Paitsi jotkut perverssit(sivistyssanavaara!) luennoitsijat edellyttivät opiskelijoiltakin omia näkemyksiä ja ajatuksia, aikas hävytöntä. Olen kyllä sitä mieltä, että melkein aiheesta kuin aiheesta on mielenkiintoista kuunnella juttua, kun puhuja on asiantunteva, innostunut asiastaan ja vielä esiintymistaitoinen, mutta ei se oikeastaan ole keskustelua. Sen määritteleminen, mikä on hyvää keskustelua, menee ohi osaamisalueeni, mutta kyllä sen sitten tietää, kun sellaisesta pääsee osalliseksi.
Omien kokemusteni mukaan ko. "vika" on nimenomaan naisilla huomattavasti yleisempi kuin miehillä. Ja puhun nyt tavallisesta nakkikioskikeskustelusta, enkä esim. työelämästä, jossa sivistyssanojen käyttö voi olla joskus tarpeellista tai perusteltua.
"Mutta välttämättä (ja uskoisin että useimmiten) tuo ei olekaan tarkoituksellista, vaan luonteva osa ko. henkilön ilmaisua."
Omien kokemusteni mukaan sivistyssanojen ja englannin käyttö liittyy monesti siihen, että ko. henkilö yrittää luoda itsestään fiksua kuvaa saadakseen pontta ja uskottavuutta asialleen. Joihinkin se puree, toisiin ei. En kiellä, etteikö asia olisi myös toisin.
Viimeksi menneellä viikolla törmäsin tällaiseen henkilöön (nainen), joka yritti päteä omalla tietämyksellään ja korosti asiaa jatkuvasti englannilla ja sivistyssanoilla luodakseen älykkään vaikutelman. Vahinko vaan, että hän ei ollutkaan niin tietäväinen kuin luuli olevansa ja alkoi sangen pian näyttämään snobbailevalta idiootilta.
Kun henkilöä tarkkailee, tietää sangen helposti, kuka yrittää snobbailla ja tehostaa ja kuka puhuu luontevasti.
No siitä olen kyllä samaa mieltä, että vieraan kielen sanojen käyttö suomenkielisessä keskustelussa on kyllä aika hassua, ellei sille ole erityistä perustetta!
Mitä korkeakoulututkintoa luokanopettajan tutkinto vastaa? Olen ennenkin kuullut opettajien tutkinnoista, mutta en ole oikein perillä niiden vastaavuuksista.
En kyllä ymmärrä Jari Vilenin kasvatusopin graduakaan. Minusta hän on varas siinä kuin joku muukin luvaton lainaaja - ei akateeminen, vaan pikkurikollinen. (30 - 40 sivua suurimmaksi osaksi muilta varastettua tekstiä.)
Luokanopettajan kelpoisuus (eli vaadittava tutkinto) määräytyy Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen mukaan, löytyy esim. finlexistä, 986/1998 ja sieltä tosiaan kelpoisuusvaatimukset. Se tavallinen korkeakoulututkinto luokanopettajan ammattiin on varmaan kasvatustieteen maisteri.
En ole elämäni aikana nähnyt montakaan gradua, jossa olisi merkittävä oma panos. En ole kyllä Vilenin graduakaan lukenut, olisiko sitten lainannut tavallista näkyvämmin, lähdettä mainitsematta vai kiinnitettiinkö vain siksi huomioita, kun on julkisuuden henkilö. Mutta gradut nyt usein ovat lähdeaineistosta koostettuja, se varsinainen tutkimusura urkenee useimmiten sitten myöhemmin sikäli kuin sittenkään.
Eikös gradu ole vaan perustutkinto, jolla osoitetaan tekijän osaavan käyttää alansa tutkimusmenetelmiä jne. Lähinnä koneenkäyttäjän tutkinto... Mulle ainakin sanottiin, ettei hei sun tarvii kehittää mitään omaa teoriaa sinne, osoitat vaan että tiedät miten homma tehdään sääntöjen mukaan. Ei se maisterius niin hohdokasta ole. Siitä se vasta lähtee.
Tuosta olen samaa mieltä, että akateemisuus kertoo ihmisestä enemmän kuin ei-akateemisuus. Todella fiksuja ihmisiä ovat ne, joilla olisi älyä vaikka tohtorin tutkintoon, mutta uskaltavat valita esim. itseään enemmän kiinnostavan käsityöammatin.
Tuota opettajakommenttia ihmettelin. Itse pidän laaja-alaista luokanopettajan tutkintoa huomattavan paljon sivistävämpänä kuin esimerkiksi omaa diplomi-insinöörin koulutusohjelmaani. Tosin mielestäni akateeeminen tutkinto ei tee kenestäkään sivistynyttä, siihen vaaditaan omaa aktiivisuutta ja kiinnostusta.
Muutama kirjoittaja esitteli älyn puutettaan väittämällä että jos mies kykenee akateemiseen tutkintoon, niin hän on hienostelija/snobi-pelle.
Asia kun vain sattuu olemaan sillä lailla, että niistä akateemisista löytyy runsaasti porukkaa, jotka kykenevät suoriutumaan ei-akateemisten tehtävistä - toisinpäin se vaan ei toimikaan.
Siinä on roska-autonkuljettaja apinan lailla ihmeissään kun pitäisi prosessikaavioita ryhtyä laatimaan.
Tohtori kyllä heittelee ne roskat lavalle tai ojentaa Mäkkärissä ranskalaiset, jos niikseen tulee.
Minä olen ollut kesätöissä korjausliikkeessä ja me teimme kaikenlaisia vakuutusyhtiöiden järjestämiä (lähinnä omakotitalo)remontteja joita ns. Tee-se-itse miehet ovat tehneet. Siellä näki kaikenlaista. Eräskin lääkäri oli teettänyt lautalattian kuten parketin... lattialämmityksen päälle.
No kyllähän se oli onnistunut muuten mutta siihen oli valittu vääränlainen materiaali ja sehän kustansi aikapaljon kun me korjattin. Oman kokemuksen mukaan paras lopptulos syntyy, kun se tekee, joka osaa.
En ylenkatso juuri mitään ammatteja, mutta jos esim. tälle lääkärille pidetään kurssi aiheesta "Näin rakennat itsellesi hyvän lattian" ja toisaalta rakennusmiehelle aiheesta "Neurokirugian perusteet", niin lienee itsestäänselvää kumpi näistä paremmin selviytyisi.
Itse pysyn suosiolla poissa kaikesta rakennustoimintaan liittyvästä, koska olen puukäsi.
Poikkeuksiakin tietysti voi löytyä, Good Will Hunting -tyyliin ;-)
..naisia. (tässäkin asiassa)
Sellaisia, joille koulutus, hieno titteli, omakotitalo takalla ja uima-altaalla, pari autoa, ja lomaosake etelän lämmössä tai Lapin parhaiden laskettelurinteiden lähellä. Mies tulee siinä sivussa. Onhan sitä komeaa miestä kiva kavereille ja suvulle näytellä ja pitäähän kaikella tällä rahoittajakin olla. Ei ole niin väliä, vaikka miehen kanssa ei sitten nähtäis kuin käänteissä. Ei oikeastaan edes kiinnosta se yhteinen aika, koska mies tuntuu ajattelevan kaikesta ihan eri tavoin.
Ja sitten on sellaisia, joille materia ei kiinnosta pätkän vertaa. Heille tärkeintä on rakkaus, yhdessä olo, sunnuntain kävelyretket metsään eväiden kanssa, kirppiksillä käynti, piknik oman olohuoneen matolla, kuutamo-uinnit, sohvalla kullan kanssa telkkarin katselu ja niin sanottu, tavallinen arkinen elämä kaikessa hienoudessaan.
Olet aivan oikeassa. Ja noista ei-materialistisista arvoista sitä juuri pääsee nauttimaan akateemisen miehen kanssa, unohdit listasta vaan hyvät keskutelut. On ihanaa olla sellaisen henkilön seurassa, jonka kanssa keskustelu sujuu mukavasti aiheesta kuin aiheesta. Ei tarvitse typistää itseään, voi kertoa kaikenlaisista mielleyhtymistä ja ideoista. Nämä ovat syyt miksi itse olen päätynyt akateemiseen mieheen.
Kavereillani, minulla on säilynyt ystäviä joiden opiskelut jäivät yläasteeseen, heillä on raksaukkojensa kanssa talot, autot (2-3xtalous) ja mökit, koska ne pitää jokaisella kunnon ihmisellä olla. Ja lihakset tietysti, ukoilla.
Jokaiselle sitä mitä etsii, toivoisin, että suotaisiin.
Akateeminen koulutus = ulkoa-opettelun jalo? taito.
No löytyypäs nyt akateemisista kaikki paheet, huonoja ihmisiä kerrassaan...Oman kokemukseni perusteella voisin kyllä sanoa, että vielä keskiasteen opinnoissa pärjää ulkoa opettelemalla, korkea-asteen opiskelu edellyttää yleensä itsenäistä tiedonhankintaa, soveltamiskykyä ja laajempien asiakokonaisuuksien hallintaa.
Kokeileppa Hilma sinäkin akateemisia opintoja, tulet huomaamaan että ulkoa opettelulla et kovin pitkälle pötki.
Ai ei vai? Näyttää hyvinkin monet pötkivän.
Jatko-opinnoista en tiedä, mutta maisterin papereihin riittää normaali älykkyys ja riittävä motivaatio opiskeluun. Ei siellä yliopistollakaan ihmeitä vaadita. Enhän minäkään olisi muuten päässyt sieltä koskaan pois.
Akateemisuus = HYVIN TOIMEENTULEVA! Harva nainen uskaltaa kertoa suoraan, että hän etsii tarpeeksi varakasta miestä itselleen. Näitäkin kuitenkin löytyy. Kiitos rehellisyydestä heille!
Toinen on akateemisen loppututkinnon omaavien henkilöiden (yleensä) korkeampi asema yhteiskunnassa. Loistavana esimerkkinä nykyinen naisystäväni joka muistelee tasaisin väliajoin hienoja juhlia, matkoja, yms. tapahtumia, joihin hän pääsi entisen huippukoulutetun miesystävänsä seurassa. Minä tavallisena "ammattikorkeakoulualempitoimihenkilö" -urpona en moista voi tarjota. Onneksi edes tienaan jotain...
Kaikki naiset joiden otsasuonet pullistelevat raivosta tämän luettuanne, vastatkaapa REHELLISESTI seuraavaan kysymykseen YHDELLÄ sanalla: Rankasti yleistäen, kumman ammatin edustajan esittelisitte mieluimmin vanhemmillenne miehenänne: EKONOMIn VAI RAKENNUSTYÖMAAN APUMIEHEN?
Tässä en pätkääkään väheksy kumpaakaan ammattiryhmää. Yritin vain etsiä ääripäitä ammattiryhmistä.
No hiemanhan tuo tykyttää, muttei vielä pullistele, otsasuoni siis.
Tulotaso ei kylläkään mitenkään suoraviivaisesti riipu koulutuksesta, akateemisia työttömiä on siinä missä hyväpalkkaisia paperitehtaan työläisiä. Ne hienot juhlat, matkat ja tapahtumat liittyvät niin ikään enemmän puolison asemaan kuin suoranaisesti koulutukseen. Kuulosti vähän siltä, että koet huonommuutta, kun et pysty tarjoamaan naisellesi yhtä jännittävää elämää kuin entinen miesystävä. Älä siitä huoli, panosta sen sijaan muihin elämyksiin, mutta huomioi kuitenkin naisen toivomukset esim. viemällä silloin tällöin hyvään ravintolaan syömään. Laittautuminen ja pukeutuminen ovat kuitenkin niitä naisen elämän pikku kohokohtia.
Esittelisin vanhemmilleni mieluummin hyväkäytöksisen ja keskustelutaitoisen miehen riippumatta siitä, mikä koulutus hänellä on. Taidan tosin olla jo hyvän aikaa ohittanut sen iän, jolloin miesystävää "valitessa" mietittiin hänen esittelemistään vanhemmille :-). Valitsisin, jos olisin valitsemassa, miehen, jonka seurassa viihdyn, ja hänet sitten jossain vaiheessa veisin käymään lapsuudenkodissani. En oikeasti esittelisi miestä ollenkaan, kyllä ne kaikki ovat esitelleet ihan itse itsensä.
Nyt vasta hoksasin (huom. akateeminen koulutus ei takaa älykkyyttä!), että tuo kysymyksesihän oli kompa! Jos pitää vastata yhdellä (1) sanalla, kumman esittelisi, ekonomin vai rakennustyömaan apumiehen, niin eihän siinä ole kuin yksi oikea vastaus! Tapio senkin ovela!
No, höh! Yritin kirjoitella fiksusti ja asettaa kauniimman ja älykkäämmän sukupuolen kerrankin seinää vasten agressiivisella kysymykselläni ja onnistuit vesittämään koko jutun!
Eikä muuten ollut meitsin "oveluudesta" kiinni. Pelkkä vahinko koko apumiesjuttu. Toivottavasti et miettinyt asiaa tosissasi...
Unohda koko kysymys! Ala arvoinen juttu, joka loukkaa rakennustyömiehiä kun heita verrataan ekonomipelleihin.
Juuri sellainen vastaus kuin odotinkin, tai pikemminkin piirun verran parempi. Kiitos siitä!
Mutta muutama huomio:
Kyllä. Koen huonommuutta siitä, etten voi tarjota samoja elämyksiä kuin naisystäväni ex. En, vaikka miten panostaisin kaikki rahani ja henkiset "kykyni" (kuulostipa tyhmältä. sorry!). Ja juuri silloin tämä asia tulee esiin, kun ilmassa on pientä riidanpoikasta tai halua pikku "nokitteluun". Loistava "hekinen ase" johon voi mitenkään vastata. Enkä edes halua! Edellinen ei sanottavasti enää haittaa. Sitä osaa jo odottaa...
Tulotaso ei tosiaan riipu koulutuksesta. Kerroinhan, että itsekin tienaan "jotain". Tunnen monia korkeastikoulutettuja henkilöitä, joiden tulot ovat koulutukseen nähden naurettavan pienet. On kuitenkin lähes naurettavaa väittää, etteikö akateeminen tutkinto TIETYILTÄ ALOILTA pidä lompakon paksuna, ja sen myötä menestys vastakkaisen sukupuolen kanssa olisi suht mukavaa. Samoin korkeaan yhteiskunnalliseen asemaan PÄÄSÄÄNTÖISESTI on eduksi korkeakoulututkinto. Tarkista asia vaikkapa lueskelemalla mitä tutkintoja erilaisiin avoinna oleviin työpaikkoihin tai valtion virkoihin vaaditaan. Itse olen ainakin ikuinen alempi toimihenkilö. Tai, voisihan sitä opiskella pikkasen lisää. Tämäkin on itsestä kiinni.
Vastauksesi loppuosa on lähinnä saivartelua johon en viitsi paljoa kommentoida. Jotain kuitenkin: on hämmästyttävää huomata miten paljon merkitsee naisille IÄSTÄ RIIPPUMATTA miesystävän "vanhemille esittely" tai "käynti lapsuudenkodissa" miten tämän haluaa ilmaistakkin. Ainakin omalla kohdallani nuo tapaukset ovat olleet naisystävilleni todellä tärkeitä hetkiä.
Että näin. Kerro heti jos olen väärässä!
Jos naisystäväsi nokittaa sinua tuolla seuraelämän huononemisella, niin ei kai se oikeastaan olekaan mitään, mihin sinun pitäisi kyetä vastaamaan, siis tekojen tasolla. Kysymys on joko siitä, että hän nyt vain sattuu olemaan nokittelevaa lajia (ja käyttäisi jotain muuta aseenaan, jos ei tuota asiaa olisi) tai sitten siitä, että hän on tyytymätön johonkin muuhun (esim. itseensä), ja sitten vain projisoi (tässä tulee just noiden sivistyssanojen ongelma, kaipa tuo olisi suomeksi "heijastaa", mutta kun kuitenkin projisoimisella on jokseenkin täsmällinen merkitys psykologiassa ja mielestäni heijastaminen ei kata sitä täysin, no tämä nyt meni asian vierestä mutta kuitenkin liittyen johonkin, mitä aiemmin kirjoitin) omat ongelmansa sinuun.
Jos ensimmäinen selitys (taipumus heitellä) pätee, se on luonnevika, eikä sille käsittääkseni voi mitään. Olisi ehkä kannattanut valita kivempi nainen.
Jos toinen selitys (vikojen etsiminen toisesta oman tyytymättömyyden peittämiseksi) pätee, siihen voi auttaa, jos jaksaa kärsivällisesti keskustella siitä, mikä nyt oikeasti on vikana. Mahdollisesti toinen oppii jatkossa puhumaan suoraan siitä, mikä vaivaa, eikä noista näennäisongelmista (meinasin kyllä kirjoittaa kvasi-). Minusta tämä jälkimmäinen ilmiö on vaarattomampi kuin ensimmäinen, ja myöskin tavallisempi. Jos muuten on mainio olo, niin minua ei haittaa toisen pöydälle unohtama voirasia yhtään, mutta jos on valmiiksi jostakin kireänä, niin silloinhan se on hirveätä huolimattomuutta, ja kertoo toisen vastuuttomasta luonteesta yleensäkin ja vararikkoon tässä joudutaan, kun ruokaa hukataan ja minä vain yksin joudun huolehtimaan asioista kun sinä et välitä mitään mistään :-).
Minusta tuntuu, että miehen varakkuus on vähän kuin naisen kauneus. Tietyn tyyppisiin ihmisiin nämä ominaisuudet vetoavat tutustumisvaiheessa, kaikkiin eivät. Ja mitä pidemmälle suhteessa edetään, sitä vähemmän niillä on merkitystä, eikä kumpikaan auta mitään, jos toinen on ihan paska luonne.
Nyt meni niin kovaksi analysoinniksi, etten jaksanut analyyttisesti lukea. Kiitos kuitenkin!
Se mitä pintapuolisella lukemisella selvisi, voi hyvinkin pitää paikkansa. Varsinkin viimeinen kappale oli hyvä ja sen allekirjoitan täysin. Sorrun aina (ja monet muutkin näillä höpö-höpö palstoilla) liialliseen yleistämiseen ja asioiden turhaan kärjistämiseen. Mielenkiintoista huomata, ettei kukaan naishenkilö provosoitunut kunnolla tekstistäni! Ihan uusi juttu. Olen kait menettänyt parhaan teräni...
Pakko vielä kysyä: tutkitko ihmismielen liikkeitä oikein ammatiksesi vai oletko itseoppinut mestari?
No en tutki mitään ammatikseni enkä oikeastaan tiedäkään mistään mitään, tämmöinen palsta vain on ihan kiva pomppuseinä, mihin voi heitellä omia ajatuksiaan, ja sitten katsoa, mitä tulee takaisin. Siitä voi sitten päätellä, oliko vähääkään oikeassa vai ihan hakoteillä. Tämmöisellä metodilla on muistaakseni joku nimikin, onpahan siis eräänlainen keino testata väitteiden paikkansapitävyyttä.
Kukahan näitäkin jaksaisi lukea, jos täällä ei kärjistettäisi ja yleistettäisi. Kannatettaisiin vaan kaikki kaikkia hyviä asioita ja vastustettaisiin pahoja. Ero ihan selkeään provosointiin on kuitenkin minusta se, että puhtaalla provolla haetaan huomiota itselle (vaikkakin anonyyminä, aika ristiriitaista!), tavallisella kärjistyksellä sille asialle.
Ehkä ihmiset ovat kaamosväsyneitä, eivätkä jaksa inttää? Mielestäni kirjoituksessasi oli kyllä terää tarpeeksi, mutta jostain syystä nykyisin ei enää keskustelupalstoillakaan saa kunnon riitaa aikaseksi. Joku teini korkeintaa heittää jonkun "hanki elämä", "olet tyhmä", siihen vastaamisessapa sitä on älyllistä haastetta kerrakseen...
...tullut pieneen mieleenikään miettiä, kummanko ammattilaisen mieluummin esittelisin vanhemmilleni. Tiesin kyllä, että he arvostavat akateemista koulutusta, mutta itselleni sillä ei ole merkitystä. Mieheni pohjakoulutus sattuu olemaan ammattikoulu, mutta sillä ei ole väliä. Hänen palkkansa on melko lailla tilastojen keskiarvoa, mutta on tuolla asunto maksettu (myös pankille) ja kakarat elätetty. Eivät ne suuret tulot vaan pienet menot - ja silti voimme käydä silloin tällöin syömässä muuallakin kuin nakkikioskilla ja joskus etelässä.
Ällistyin, kun kihloihin mentyäni vanha ystäväni kysyi, mitä vanhempani sanoivat. Eiväthän he yli kolmekymppisille ihmisille (mieheni oli jo neljänkymmenen) mitään sanoneet - vain onnittelivat.
Mieheni voitti isäni lopullisesti puolelleen sillä, että sai pilkkireissulla enemmän kaloja kuin isäni. ;) Kun isäni sitä päivitteli (taustalta kuului sävy "on se ihminen sittenkin"), minun piti kääntää selkäni, että onnistuin hillitsemään hilpeyteni.
Minun mielestäni miehen koulutuksella ole mitään merkitystä...!
Minä ainakin otan miehen muiden seikkojen perusteella, kuten luonne, ulkonäkö tms...!
Ehkä joillekin on tärkeää raha, koulutus tms. Mutta minulla menee rakkaus moisen edelle.
No ei merkkaa kyllä yhtään!Tai sikäli kyllä
merkkaakin että haluan pyöriä vain ei-
akateemisten miesten kanssa!
sitä piti vielä jotta asiat pitää hoitaa!
Olkoot mies misssä ammatissa vain mutta
raha-asiat y.m. on hoidettava.
Akateemisuus, jota minulla on tosin vain maisterin tutkinnon verran, ei toki estä ihmistä olemasta käytännöllinen. Itse olen hyvä pienissä remonttitöissä: tapetoinnissa, maalaamisessa ja laatoittanutkin olen sekä lattiaa että pihamaata. Auton osaan huoltaa yhtä hyvin kuin huollan kieltäkin työssäni. Mieheltä vaadin koulutusta ja sivistyneisyyttä - ilman muuta.
Osaatko huoltaa kieltä yhtä hyvin, kuin muistat käyttää pilkkuja kirjoittaessasi?
Sori, älä vedä herneitä nenään, oli vain ihan pakko:)
Oikeasti mua ei kiinnosta pilkkuvirheet pätkääkään, mutta tuo kielenhuolto paistoi liikaa silmään:)
Jotkut naiset haluavat hyväpalkkaisen miehen jonka kanssa on kiva maistella valkoviiniä pikkusormi pystyssä. Siksi miehellä pitää olla akateeminen koulutus. Itse haluan miehen joka korjaa, kiroilee, eikä hienostele, siis kunnon miehen. Ja sellainen minulla onkin, hän on fiksu, lahjakas ja ennen muuta oikea mies.
maksan heti sata euroa. Ne ovat takuulla oikein. Sen sijaan sinä tarvitsisit pilkkusääntöjen opetusta. Ehkä ei kuitenkaan tällä palstalla.
Lainaus tuolta: http://www.kotus.fi/huolto/kielitoimisto/oikeinkirjoitusohjeita/pilkku.shtml
"Sivulause eli alistuskonjunktion aloittama lause erotetaan aina päälauseesta pilkulla. Alistuskonjunktioita ovat että, niin että, jotta, koska, kun, kunnes, ennen kuin, jos, mikäli, vaikka, joskin, jos kohta, kuin, niin kuin, ikään kuin, kuten, ellen (ellet, ellei jne.), jollen (jollet, jollei jne.). "
Kumpi on oikein?
Auton osaan huoltaa yhtä hyvin kuin huollan kieltäkin työssäni.
Vai
Auton osaan huoltaa yhtä hyvin, kuin huollan kieltäkin työssäni.
Luultavasti olen väärässä, enhän ole maisteri ensinkään. Pilkkusäännöissähän poikkeuksia taisi olla runsaasti.
Hiljenikö se Maisteri vai mikä... ehkä meni nukkumaan. Voi kun odotan (pilikku) että se vastais sulle ja saisitte sovittua missä hää sen satasen maksaa. Voisin tulla katsomaan.
no, jääköön sanomatta.
Kuin-konjunktion edelle ei tule pilkkua, ellei se aloita sivulausetta.
Nimimerkillä Maisteri itsekin oli pilkut
paikoillaan.
Auton osaan huoltaa yhtä hyvin kuin huollan kieltäkin työssäni.
Tuo on oikein. Ennen 'kuin'-sanaa ei käytetä pilkkua.
Yritetäänpä vielä.
"Kuin-konjunktion edelle ei tule pilkkua, ellei se aloita sivulausetta."
Tämä kuulostaa selvältä säännöltä. Kokeillaanpa:
"Olen lihavampi kuin lehmä."
O.K. ei pilkkua.
Täältä lainaus: http://info2.info.tampere.fi/eta/kieli2/kieliop.html Kohdasta 3.2.5.2.
"Kuin-konjunktion edellä on pilkku vain, jos se aloittaa täydellisen (=predikaatillisen) lauseen:
Hän huusi kuin henkensä hädässä.
Hän huusi, kuin olisi ollut suuressakin hädässä."
Hmm.
"kuin huollan kieltäkin työssäni."
Eikö tuo ole predikaatillinen lause?
Kertokaa ihmeessä, miksei olisi.
Lainaus sinulta (alunperin tietty Maisterilta):
"kuin huollan kieltäkin työssäni."
Et voi irrottaa sanoja lauseesta ja yrittää päätellä tuleeko pilkua vai ei.
Lainaus Maisterilta:
"Auton osaan huoltaa yhtä hyvin kuin huollan kieltäkin työssäni."
Yhtä hyvin kuin -> ei pilkkua. Maisteri on siis oikeassa. Tähän ei tosin korkeakoulututkintoa tarvita. Peruskoulussa näitä lienee tankattu tarpeeksi, jos oikein muistan. Mutta mitä v*tun väliä?!
Ja nämä rahan takia akateemisten perässä juoksijat iskevät usein kirveensä kiveen. Kun akateeminen 25-vuotiaana valmistuu, saattaa hänellä olla opintolainaa reilut 20 000 euroa.
Paperitehtaan työntekijäksi 18-vuotiaana valmistunut on jo hyvinkin 25-vuotiaana ostanut talon ja auton.
Ja 25:stä eteenpäin? On seainakin jumalan totuus, että Suomessa ei valkokaulustyöläinen tee paljoakaan enempää kuin duunari, ja se minkä tekee, menee verotukseen.
En minä rahan takia halua akateemista, vaan älykkyyden ja laaja-alaisen ymmärryksen. Ei kaikkea voi mitata rahassa, poika kulta...
Mummon mies on putkimies ja sen juttuja kuuntelee kyllä paljon mieluummin ku jonkun itseänsä täynnä olevan akateemipampun "ns. laaja-alasen ymmärtäjän tyhjänpäiväsiä lötinöitä."
Otetaanpa vielä lause tarkkailuun:
"Auton osaan huoltaa yhtä hyvin kuin huollan kieltäkin työssäni."
Kyllä minun kielipääni väittää, että tuossa virkkeessä on kaksi predikaattia, osaan ja huollan. Näin ollen siinä on siis kaksi lausetta, ja sillä perusteella pilkku tarvittaisiin kuin-sanan eteen.
Mielestäni lause ei ole kuitenkaan kieliopillisesti oikein, vaikka se pilkku laitettaisiin. Oikea versio on mielestäni: "Auton osaan huoltaa yhtä hyvin kuin (huoltaa) kieltäkin työssäni." Huoltaa on sen takia suluissa, että sitä ei ole pakko toistaa. Sen toistaminen ei ole kuitenkaan virhe.
Ja jos olen väärässä, korjatkaa.
Minä ainakin arvostan enemmän oikean työn tekijöitä, duunareita. "Parempien" ammattien harjoittajien sivistys ei useinkaan yllä sydämeen asti eikä duunari tosiaankaan ole itsestäänselvästi mikään apina joka hädintuskin nimeään osaa kirjoittaa! Tuonkin on taatusti keksinyt joku mielestään hyvinkin fiksu ja parempi, koulutetumpi ihminen. Mitä rahaan tulee, ei sitä akateemista koulutusta tarvita tienaamiseen välttämättä.
Näin on, kyllä monissa ei-akateemisissa ammateissa
vaaditaan paljon muutakin kun vain nimensä
kirjoitustaitoa: sähkäri, sairaanhoitaja,
erilaiset toimistoihmiset, vaikeiden koneiden
käyttäjät, kokki, auton ym korjaajat,
putkimies ym!
Hmmm... haittaako se, että (huom. jotkut) naiset pitävät koulutusta tärkeänä? Jos, niin miksi?
Meitähän nyt on tässä niin moneen junaan ja jos lähtisi oikein jokaista lokeroimaan, niin omaan karsinaanhan sitä jokainen joutaisi lopulta, rohkenen väittää. Ihmiset ovat erilaisia.
Ei kaikkia voi miellyttää! Akateeminen henkilö on pyörinyt elämässään semmoisissa ympyröissä, joissa hän on ehkä oppinut arvostamaan ja ymmärtämään ihmisiä, jotka viestivät samalla tavoin kun hän. Vähemmän tai muuten erilailla koulutetut henkilöt kenties näkevät maailman taas ihan eri tavoin. Onko se nyt niin ihmeellistä, että ihminen hakee seuraa, jossa hän viihtyy?
Aina sitä löytyy porukkaa, joita ei vaan ymmärrä eikä tajua. He taas ymmärtävät toisiaan sitäkin paremmin - mutteivät ehkä sinua.
Ehkä se toimeentuleminen on myös yksi syy, niinkuin tässä jotkut ovat jo maininneet. Kuka sitä nyt haluaisi elätellä köyhää miestänsä. Sehän on ihan kauheata, niinkuin tältä palstaltakin on saanut joskus lukea. ;-)
Vai onko tuo akateemisuus joku muotihöpäjäiminen. Noihin hakuilmoituksiin kun joskus törmää, niin vastakkaiselta sukupuolelta toivotaan ties mimmosta raajaa, utaretta, järkyttävää kankea, kilttiä ja samalla tuhmaa luonnetta, akateemista klyyvaria ja ties mitä muutakin. Näinpä!
Täältä tähän.
Naisten rahanahneus käy hyvin ilmi tässä "akateemisuus"-asiassa.
Nainen vaati hyvin toimeentulevaa miestä, ettei vahingossakaan joutuisi elättämään miestä. Miehet sen sijaan eivät pistä tätä mahdollisuutta niin pahakseen, vaan valitsevat kumppaninsa muiden kriteerien perusteella.
Miksi naiselle on niin suuri mörkö tienata enemmän kuin mies? Kyseessä ei voi olla muu kuin "What is yours in mine. What is mine is mine too."-ajattelu eli puhdas ahneus. Ja mitä enemmän miehellä on, sitä enemmän nainen kuvittelee itse saavansa. Monet naiset ovat materialisteja.
Akateemisuutta hakevat naiset sanovat etsivänsä älyllisesti saman tasoista seuraa. Se "äly" on kuitenkin vain lompakon paksuutta eikä oikeaa älyä. He sanovat, ettei duunarin kanssa ole yhteisiä puheenaiheita. Kumma, että monella akateemisella miehellä on. Esim. minä löydän aina puheenaihetta olipa puhekumppani työtön, duunari tai akateeminen. On järjen köyhyyttä, jos ei keksi puhumista itsestään poikkeavien ihmisten kanssa.
Ainakaan minä en tarkoittanut, etteikö puhumista keksisi kenen tahansa kanssa koulutustasosta riippumatta. Palikkakeskustelu vain ei ole itselle kovin antoisaa. Siis viihtyy paremmin sellaisen henkilön seurassa, jonka kanssa keskustellessa ei tarvitse varoa aiheita tai ilmaisuja, jotka voisivat olla liian "vaikeita". Tämähän on kai ihan luonnollista, lika barn leka bäst. Keksiväthän monet puhumista vaikka vastasyntyneelle tai koiralle tai kukille :-), mutta se on vähän eri asia kuin mielenkiintoinen keskustelu.
Onkohan tuossa sukupuolten välistä eroa, kuten esitit? Tuttavapiirini ei ole niin laaja, että voisin siitä tilastollisesti päteviä johtopäätöksiä vetää, mutta ainakin useat tuntemani fiksut miehet ovat kommentoineet keskustelua jonkun naisen kanssa, että kauhea kana tai bimbo. Kyllä minä luulisin, että fiksu mies nauttii enemmän keskustelusta fiksun naisen kanssa kuin tyhmän. Jos taas keskustelun osapuolet ovat samaa sukupuolta, tyhmyys saattaa haitata vähän vähemmän. Älykäskin mies voinee keskustella miesaiheista tyhmän miehen kanssa ihan sujuvasti, jos kiinnostuksen kohde on yhteinen, sanotaan nyt vaikka autot. Minäkin voin keskustella jonkun naisen kanssa vaikka muodista aivan hyvin, eli keksin kyllä puhumista. Se vain ei ole yhtä hauskaa kuin oivaltavampi keskustelu.
Huh, mitä ennakkoluuloista aliarvioimista! Kyllä minun tuntemani ei-akateemiset pystyvät älykkääseen keskusteluun siinä, missä akateemisetkin ja joskus vielä paljon paremminkin. Koskaan ei ole tarvinnut vältellä mitään aiheita tai ilmaisuja. Enpä niputtaisi ei-akateemisia palikkakeskustelijoiksi noin vain.
Mielenkiinnosta kysyn; mitähän mahtaa olla se oivaltavampi ja älykäs keskustelu?
Olet väärässä, kysymyksessä ei ollut sen paremmin ennakkoluuloisuus kuin aliarvioiminenkaan. Totesin vain omaan ja muiden kokemukseen perustuen, että se, millainen henkilö on, saattaa vaikuttaa siihen, millaisesta keskustelusta hän pitää. Koulutustaso nyt vain on yksi kriteeri muiden joukossa, kun pyritään arvioimaan omaa viihtymistä toisen seurassa tätä toista tuntematta. Sen jälkeen, kun toiseen on tutustunut, häntä tietysti arvioi omista kokemuksista lähtien, eikä koulutuksella silloin enää ole merkitystä sinänsä.
Aika vaikea määritellä lyhyesti, millaista on hyvä keskustelu (totesin tämän jo aiemmin ketjussa). Ehkä itse kenellekin hyvä keskustelu on sellainen, josta itse nauttii? Eri ihmiset vain nauttivat eri asioista. Ehkä hyvälle keskustelulle voisi määritellä objektiivisetkin kriteerit, mutta siihen ei kyllä minun osaamiseni riitä.
Siis onko akateemisuus sitä, että on päässyt sisälle johonkin yliopistoon?
60-70% suomalaisista pyritään kouluttamaan nykyään akateemisiksi (joko amk tai yliopisto). Duunareita ei enää paljoa tarvita, koska työt siirtyy Kiinaan. Voidaan melkein kaikki olla akateemisia ja näin tuikuillekin riittää seuraaa.
Riittää älykästä keskusteluseuraa ilman palikkajuttuja. :))
Korkeakoulu- ja yliopistokoulutus on jo kokenut suuren inflaation. Omana opiskeluaikanani joitakin kursseja juoduttiin helpottamaan, koska uudet opiskelijat eivät enää kyenneet läpäisemään niitä. Opiskelija-aines huononi sitä mukaa, kun opiskelijamäärää lisättiin.
Akateemiseksi pääsee siis nykyään vaikka minkälaista sukankuluttajaa. Riittää kun viitsii vähän lukea ja joskus käydä koulussa.
Siinäpä sitä akateemista laatua naisille kerrakseen.
pääsyä oli pakko helpottaa, jotta naisetkin yltäisivät sisälle asti...
AMK on korkeakoulututkinto, mutta akateeminen tutkinto se ei sentään vielä ole. En ole varma, onko se edes ylempi korkeakoulututkinto vai alempi "vaan". Edellisestä tekstistä huolimatta en halveksu AMK-tutkinnon suorittaneita tai opiskelevia.
ovat yliopistotutkinnot: tohtori, lisensiaatti, maisteri (myös diplomi-insinööri, metsänhoitaja, agronomi, uusi ekonomi) ja kandidaatti (vanha ekonomi).
Amk-tutkinnot ovat korkeakoulututkintoja ilman akateemisuutta.
insinööriin(AMK) lisätään akateemisuus 3v viikonloppukoulutuksena ja ollaan akateeminen di.
Mä en ainaikaan pidä, jos kumppani on muuten täydellinen, ei haittaa minua vaikka kuskais paskaa ammatikseen.
Haluaisin nostaa esiin kysymyksen kuka on akateeminen ja mitä sillä tarkoitetaan? Onko hän yliopistosta maisteritutkinnon suorittanut vai väitöskirjan tehnyt? Mikä merkitys akateemisuudella on ihmis- ja parisuhteissa ja mikä taloudellinen arvo sillä on?
Mikäli ajatellaan, että akateemisen puolison/kumppanin saaminen on taloudellisesti kannattavaa, suosittelen tutustumaan alan palkkoihin. Jos rikasta miestä haluaisin, ottaisin täysin duunarin esim. Stora Enson paperi miehen... hankkivat monin verroin enemmän kuin ns. akateemiset.
Akateemisuus ei myöskään takaa sydänmen tai sielun sivistystä. Akateemisen kumppanin näkökulma elämään asioihin yms. saattaa olla hyvinkin kapeutunut. Akateemisuushan takaa sen, että hän on asiantuntija omalla alallaan ei elämässä yleensä.
Summa summarum ... on olemassa upeita duunareita ja vähemmän upeita akateemisia..... tai päin vastoin... parisuhteessahan on kyse elämästä ei tieteellisistä ansioista.
akateemista huolisi koskaan, heillä kun peukalo on keskellä kämmentä. Perineinen työmies paras.
Tyttäreni mies on akateeminen ja nyt kun he ostivat talon, niin pienessäkin asiassa siellä tarvitaan korjausmiestä. Ei edes rengasta tyttären mies osaa autoo vaihtaa. Kulkee vain niinkuin zombie asunnossa ja ajattelee syvällisiä asioita. Tyttäreni ei voi jättää hänen vastuulleen edes uunin sammuttamista. No, toisaalta hän ei ole tippaakaan väkivaltainen ja parhaimmillaan hyvä seuramies.
Kyllä olet ärsyttävän asenteellinen! Itse valmistuin juuri filosofian maisteriksi. Olen myös autonasentaja!
Enhän minäkään ajattele, että fyysisen työn tekijöillä se peukalo on keskellä aivoja! Etteivät ne osaa ajatella ja ovat tyhmiä!
Vähän kunnioitusta kumpaankin suuntaan.
Valitettavasti naiset ovat pääsääntöisesti tyhmiä, tästä se johtuu.
Kuinkahan moni edes ymmärtää mitä akateeminen koulutus tarkoittaa. Se taitaa olla monella synonyyminä tienaamiselle. Minä ainakin sairaanhoidon työntekijänä tienaan niin vähän, että se tällä palstalla mainittu raksan apumieskin saa tililleen varmasti paljon enemmän. Ja minä olen ajatellut asian niin, että vaikka mies olisi kvanttifyysikko niin ei se paljon auta jossei osaa perunoita keittää. Tärkeämpää mielestäni on älykkyys arjen tasolla. Jos on kiinnostunut monenlaisista asioista ja osaa niistä keskustella herättää minun mielenkiinnon, vaikka sitten työkseen luuttuaisi lähikaupan lattioita.
Juuri tyypillistä ajattelua. Kyllä fyysikko perunat kuorii ja tekee vaikka röstiperunat sulle! Saattaa kuitenkin olla, että monet fysiikkaan liittyvät jutut menevät raksan apumiehen hiseen yli. Eli ei se akateemisuus vähennä yhtään arkipäivän asioiden hallintaa.
Akateemisuus muuten liittyy korkeakoulututkintoon, ei palkkaan ja rahaan millään tavalla.
Jos ei ironia mene jakeluun niin minkäs sille voi. Mutta hyvä jos röstiperunoiden teko sujuu.
...viihdyn akateemisessa seurassa parhaiten.
Hyvä yleissivistys antaa pohjaa keskustelussa hyville huomioille, huumorille sekä edesauttaa useamman henkilön osallistumista keskusteluun.
Ennakkoluulottomuus, suvaitsevaisuus ja kyky empatiaan sikiää usein akateemisessa ilmapiirissä muita paremmin.
Itse en ole akateemisesti koulutettu, mutta minun on helppo ymmärtää että naisten jättämissä deitti-ilmoissa usein suositaan akateemisesti koulutettua vaihtoehtoa.
Se kun karsii varsin tehokkaasti rasistiset olutmerkkilippistyypit joiden pillu/armeija/autonviritysjutut ei jaksa kovin pitkälle innostaa.
Saati että tulevaisuudensuunnitelmia olisi vakaan talouden ja turvatun tulevaisuuden suhteen.
Ambitioista puhumattakaan.
Uskon että moni nainen kiinnittää joko tietoisesti tai vähemmän tietoisesti huomiota noihin seikkoihin.
Alitajunta ohjaa etsimään sellaista kumppania, joka mahdollisimman varmasti kykenisi huolehtimaan puolisostaan ja etenkin jälkeläisistään.
Pitkä, bodattu, akateeminen mies, toisin sanoen...
Voi meitä miehiä. Aika harvasta meistä löytyy nuo kaikki ominaisuudet?
Ikävää, jos naisen kanssa perhettä perustaessaan tajuaa, että oma kumppani on joutunut 'tyytymään' minuun?
No, akateemisuus taitaa korostua deittipalstoilla tosielämää huomattavasti enemmän.
Akateemisuutta suosiva ilmoitus karsii paljon hyviäkin ehdokkaita, mutta jäljelle jäävät ovat harvemmin ihan toivottomia tapauksia?
Etkös Mikko ole itse rasisti, jos rajaat ennakkoluulottomuuden, suvaitsevaisuuden ja kyvyn empatiaan vain akateemisille ? Minusta tuntuu, että olet hyvin pullossa kasvanut suvaitsematon henkilö?
Sanoit:
"Etkös Mikko ole itse rasisti, jos rajaat ennakkoluulottomuuden, suvaitsevaisuuden ja kyvyn empatiaan vain akateemisille ? Minusta tuntuu, että olet hyvin pullossa kasvanut suvaitsematon henkilö?".
Jos niin tekisin, olisin kait ennemmonkin ennakkoluuloinen tai asenteellinen? Eihän akateemiset sentään oma rotunsa ole, tietääkseni.
Olisit vaivautunut lukemaan koko tekstin, olisit törmännyt tähän:
"Ennakkoluulottomuus, suvaitsevaisuus ja kyky empatiaan sikiää usein akateemisessa ilmapiirissä muita paremmin".
Rajaako tämä lause mielestäsi kaikki ei-akateemiset pois? Ei minusta.
Kirjoitin myös:
"Akateemisuutta suosiva ilmoitus karsii paljon hyviäkin ehdokkaita, mutta jäljelle jäävät ovat harvemmin ihan toivottomia tapauksia?"
"Itse en ole akateemisesti koulutettu, mutta minun on helppo ymmärtää että naisten jättämissä deitti-ilmoissa usein suositaan akateemisesti koulutettua vaihtoehtoa".
Joten olisikohan parempi että laitat itse sen pullon pois ja alat ajatella lukemaasi?
Mielestäni haukuit väärää puuta.
Ai niin, nimi on Miklo. Ei Mikko. =)
...ärsyttää sinua vielä tällä:
paradoksi (< kreik.). 1. Väite tai toteamus, joka näennäisesti on mahdoton tai uskomaton, mutta itse asiassa paikkansa pitävä.
— 2. Ironinen tai leikkisä esitys, joka paljastaa yllättävän totuuden.
Olisko sitä otsikkoakin kannattanut vielä hieman hioa?
Suo anteeksi, en kiusaa sua enää =)
Hei!
Itse olen akateeminen mies. Asia on niin, että itsekin suosin akateemisia naisia. Seurustelin monien kanssa ja vaimon sain akateemisesta.
En väitä, että muut eivät osaisi keskustella. Kuitenkin kokemukseni mukaan akateemisista naisista suurimmalla osalla on laaja yleissivistys, ei-akateemisista vain pienellä osalla.
On se vaan mukavampaa, kun ei tarvitse selitellä asioiden taustoja, vaan nainen tuntee niin historiaak kuin politiikkaakin.
"En väitä, että muut eivät osaisi keskustella. Kuitenkin kokemukseni mukaan akateemisista naisista suurimmalla osalla on laaja yleissivistys, ei-akateemisista vain pienellä osalla".
Tarkentaisitko tuota "pienellä osalla"? 10% 20% 22,23% ei akateemisista naisista?
En ole koskaan huomannut, että "ei akateeminen" vaimoni on suurella todenäköisyydellä sivistymätön...
Mistä asti akateemisuus takaa edes yleissivistystä?
Historia ja politiikka ovat ilmeisesti niitä "järkeviä" keskustelunaiheita, joita jotkut ihmiset täälläkin penäävät. Näihinhän aina vedotaan, kun on keskustelutaidoista kyse.
Kuinka montaa prosenttia akateemisesti koulutetuista kiinnostaa historia tai politiikka pätkääkään? Veikkaanpa, että hyvin harvaa. Esim. teknillisessä korkeakoulussa ei opi mitään yleissivistävää. DI:n paprut eivät takaa poliittista tietämystä sen enempää kuin ammattikoulun pintakäsittelylinjalta valmistuminen.
Minä veikkaan vahvasti, että yleissivistyksellä tarkoitetaan tässäkin nippelitietoa. Se kyllä on akateemisilla naisilla hallussa liiallisuuksiin asti.
Totta. Laaja yleissivistys tulee lähinnä humanistiselta puolelta. Siellä luetaan historiaa, poliittista historiaa, kansatiedettä, kulttuurien tutkimusta jne. Myös Valtiotieteellisessä on melko yleissivistäviä aineita, mm. sosiologiaa ja valtio-oppia.
Siellä myös luetaan monia aineita. Tietenkin yksi on pääaine. Esim. ystäväni pääaine (mies) oli historia, Lisäksi hän luki kansatiedettä, valtio-oppia ja liiketaloutta kauppiksessa. Ja voi että ihmiset ihailevat hänen laaja-alaista tietämystään! Voin suoraan sanoa, että monet naiset ovat ihastuneet häneen! Ja juuri sen takia, että mies on laaja-alaisesti tietävä. itse olen tuon miehen naispuolinen ystävä. Joskus tuntuu, että saisimpa noin fiksun miehen, kun ylpeänä kuuntelen hänen mielipiteitään illallispöydässä. Kyllä nainen sivistykseen ja oppiin on kuumana, ei rahaan!
Onko teknillinen korkeakoulukin akateeminen oppilaitos?
Sanakirjan mukaan:
akateeminen (< kreik.). 1. Akatemiaan tai yliopistoon kuuluva tai liittyvä.
— 2. Käsitteellinen, muodollinen.
— 3. Käytännölle vieras, epäkäytännöllinen.
Tuo 3. selitys sai ainakin minut hymyilemään!
Olen akateeminen nainen: perustutkinnot kahdesta eri tiedekunnasta ja väitöskirja aluillaan.
Olin aiemmin naimisissa itseni kaltaisen miehen kanssa. Hänellä myös 2 perustutkintoa, ammatiltaan tutkija.
Siinäpä sitten istuttiin molemmat kotonakin nenä kiinni tieteellisissa artikkeleissa. Molemmilla työ ja opinnot kiilasivat tärkeysjärjestyksessä reippaasti suhteen edelle. Ilmassa oli jatkuvaa stressiä. Ei ihme, että suhde ei kestänyt.
En tainnut montaa kertaa nauraa koko 6 vuoden aikana - itse asiassa en ole varma, oliko minulla kertaakaan oikeastaan hauskaa ex-mieheni kanssa.
Nyt olen jonkin aikaa tapaillut erästä ei-akateemista miestä. Hän on aloittanut työuransa kaupallisella alalla suoraan ylioppilaskirjoitusten jälkeen ja ylennyt vähitellen firmassa päällikkötason tehtäviin. Sosiaalisilta ja verbaalisilta lahjoiltaan hän on kaupallisen alan ihmisenä huomattavasti minua (tietokonenörtti) lahjakkaampi. Ennen kaikkea hänen kanssaan on koko ajan rento ja hauska fiilis...
Varmasti on silti olemassa ihmisiä, joille älylliset keskustelut ovat kotonakin tyhjänpäistä hauskanpitoa mieluisampi vaihtoehto...
Valitsin ylläolevasta ketjusta seuraavat väittämät
kuvaamaan vastapuolen argumentoinnin tasoa. Seuraavassa hipsuissa alkuperäinen toteamus, perässä oma kommenttini.
"Minä en akateemista huolisi koskaan, heillä kun peukalo on keskellä kämmentä."
No näinhän voi suoraan päätellä. Muistaakseni olikin suorastaan niin, että yliopiston pääsykokeissa mitattiin peukalon etäisyys kämmenen reunasta, ja tällä perusteella raakattiin suurin osa heti ulos.
"Akateemisesti koulutetut miehet ja naiset ovat vain hienostelija snobeja."
Niin...esimerkiksi Georg Henrik von Wright oli ihan pelkkä hienosteleva snobi, hänhän on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia ja arvostetuimpia hienostelevia snobeja.
"Talon romahdettua on raunioihin jäännyt kaksi ihmistä "älykäs" matemaatikko ja "lihaksikas" putkimies. Kumpi todennäköisemmin on ulkona ensin?"
Tämä on oikeastaan lempiväittämäni tästä joukosta. Mikäpä olisikaan olennaisempi peruste puolison valinnassa kuin raunioista ylös kiipeilemisen todennäköinen nopeus?
"Ikinä en vaihtaisi ihanaa huoltomiestäni mihinkään akateemisesti koulutettuun pelleen jolla ei edes työkalut pysy kädessä."
Tämä on kätevä kriteeri, jos haluaa kiertotietä selvittää, onko mies (tai ehkä myös nainen?) akateeminen. Antaa sille vain työkalun käteen, ja katsoo, pysyykö se.
""Parempien" ammattien harjoittajien sivistys ei useinkaan yllä sydämeen asti"
Ja tästä voimme päätellä, että mitä kouluttamattomampi henkilö, sitä paremmin hänen sivistyksensä yltää sydämeen asti. Jos ei mitään kouluja olisi koskaan keksittykään, olisimme kaikki sydäntemme pohjia myöten sivistyneitä.
"Ja minä olen ajatellut asian niin, että vaikka mies olisi kvanttifyysikko niin ei se paljon auta jossei osaa perunoita keittää."
Toinen lempiväittämäni. Kukapa voisikaan vastustaa miestä, joka osaa keittää perunoita?
Näin lienee todistettu, että viehtymys akateemisuuden arvostamiseen osanakaan puolison valinnan vaativaa prosessia on järjetön ja vastenmielinen perversio. Minä menen kieriskelemään tuhkassa, menkää te kiipeilemään raunioissa kämmenen reunassa sijaitsevine peukaloinenne ja syömään keitettyjä perunoita!
Pidän tavastasi Tuikku! Jos olisin sinkku, pyytäisin sua treffeille! Halauksia!
Jos olisin sinkku, saattaisin lähteäkin!
Tekisi pillua mieli ja eukko ei anna tarpeeksi.
Hei Tuikku! Joku toinen kirjoitaa nimimerkeilläni ja puhuu sulle rumia. Joten älä välitä. Taitaa olla ei-akateeminen, heh! Joten en enää kirjoita tämän viestin jälkeen. Jos saat vielä törkyviestejä, ne ei ole minulta!
t. [email protected]
Haistoin heti, että kysymyksessä taitaa olla korkeintaan uimamaisteri, koska virkkeestä "Tekisi pillua mieli ja eukko ei anna tarpeeksi." puuttui ja-sanan edeltä pilkku. Viimeistään totuus paljastui asiasisällöstä, sillä tokihan akateemisillakin miehillä tekee pillua mieli, mutta niillehän naiset antavat mielellään :-).
No niin, nyt [email protected] alkoi vonkaamaan tuikkua, eivät ole yksiavioisia akateemiset! Eikä taida tuikkukaan olla, kun sinkkupalstalla joutaa olemaan päivästä toiseen. Jos hän olisi akateeminen, hän olisi todennäköisesti töissä eikä sinkkupalstalla, varsinkin kun on varattu.
Amikset eivät näin tee!
No minustakin se sähköpostiosoite oli tarpeeton, ei ole aikaa alkaa kirjoitella kenenkään kanssa henkilökohtaisesti, mutta sitähän ao. ei voinut tietää. Olin yllättynyt siitä, että kerroit minun olevan sinkkupalstalla. Jos näin on, niin olen kyllä väärässä paikassa, mutta missä ihmeessä täällä lukee, että tämä on sinkkupalsta???
Hei, tuikku ei ole akateeminen. Luulen, että tuikku on sama tyyppi (Lempinimi on sama kuin ex-luokkatoverillani) joka oli kanssani vallilan amiksessa samalla luokalla 1990 - 1991. Tosin ei pärjännyt ja lopetti opiskelun toukokuussa 1991. Työskentelee kuulemma K-kaupan kassana. Hyväpä se on sieltä kasin akateemista miestä vongata?
Saattaa tosiaan olla, että tunnemme, koska sinunkin lempinimesi on minulle epämääräisesti tuttu. Oikeasti kyllä kirjoitin tämän vain sen takia, että saadaan satku täyteen.
Juu en minä ketään ole pettämässä. Ei se pettäminen tietenkään koulutuksesta riipu. Ei minullakaan varmana aikaa ole kirjoitella yleensä. Nyt vaan sattui töissä hiljaisempi jakso. Sen s-postiosoitteen laiton sen takia, että joku kumma tyyppi käytti nimimerkkiä. Ajattelin vain, että Tuikku voi halutessaan tarkistaa sieltä, jos ei erota oikeaa maisteria väärästä. Tuntuu Tuikku kuitenkin erottavan fiksuna naisena! Hyvää jatkoa akateemisille ja ei-akateemisille!
on myös sitä luokkaa että alkaa huolestuttaa pärjäätkö siinä akateemisessa ammatissasi...kaan? :-D
Huvittavaa, että monet ei-akateemiset yhdistävät akateemisuuden kädentaitojen puuttumiseen.
Kuitenkin esim. peruskoulun teknisten käsitöiden opettajat - kuten käsityön opettajat muutenkin - ovat akateemisia. Kuten myös monet muut teknisten alojen opettajat AMK-tasolla. Jopa amiksissa on käsittääkseni opettajina diplomi-inssejä.
Samoin koulujen kotitalouden opettajat ja esim. taideteollisesta korkeakoulusta valmistuneet eri käsityö- ja taidealojen ammattilaiset.
Nykyäänhän naiset kouluttautuvat akateemiseksi useimmin kuin miehet. Näin ollen syntyy ylitarjontaa akateemisesta pillusta, joten mikähän on tuikun ratkaisu ?
- ryhtyä lesboksi
- elää selibaatissa
- vai tyytyä amikseen ?
Oman valintani olen jo esitellyt aiemmin keskustelussa, ja sehän ei ollut mikään noista. Korkeakouluopiskelijoista ja vastavalmistuneistahan naisia on nykyään yli puolet, mutta tästä syntyvä epätasapaino on minua huomattavasti nuorempien ikäluokkien ongelma. AKAVAn jäsenkunnassa on tällä hetkellä miehiä ja naisia yhtä paljon. Mutta jos ihan tosiaan pitäisi noista tarjoamistasi vaihtoehdoista (olipa muuten suppea valikoima) valita, niin varmaan sitten se amis. Lesboja emme ole, selibaattiin emme halua, ottakaamme siis amis - ja toivokaamme parasta!
Minulle akateemisuus on tärkeä osa paria valitessa. Olen aikaisemmin seurustellut ns duunareiden kanssa ja tiedän, etten voisi palata siihen enää koskaan. Akateemisuus on minun kriteerini, sillä se viestii yleisesti hyvästä yleistiedosta ja kiinnostuksesta maailman asioita kohtaan. (En toki väitä, etteikö duunareilla voi olla hyvä yleissivistys.) Eli kohdallani akateemisuus tarkoittaa mm samoja kiinnostuksen kohteita ja tavoitteellisuutta, mikä on myös tärkeää. Akateeminen voi edetä urallaan pidemmälle kuin esimerkiksi trukkikuski. Haluan itse saada valmistuttuani paremman ja arvostetumman työpaikan ja aseman yhteiskunnassa ja edellytän sitä myös mieheltäni. En kuitenkaan katso alaspäin vähempi koulutettuja. Kukin valitsee oman tiensä ja sen mikä omalla kohdallaan on tärkeää. Toisille se on esimerkiksi etenemismahdollisuus uralla ja toisille vaikkapa perheen perustaminen aikaisessa vaiheessa.
Kirjoituksestasi paistaa läpi, että omaat vielä varsin vähän elämänkokemusta. Muistan kyllä itsekkin nuorempana ajatelleeni juuri samoin, mutta kun elämänkokemusta on kertynyt tarpeeksi, niin arvonikin ovat kääntyneet päälaelleen.
Toivotavasti saat kuitenkin haluamasi, omilla "teeseilläsi".
En koskisi sinuun pitkällä tikullakaan.
Mikä kirjoituksessani niin suututti? ... ja lisäksi olen jo etsimäni löytänyt.
Ei suututtanut mikään. En vain koskisi pitkällä tikullakaan naiseen, jolla on nuo periaatteet.
hihihihi... :) Ai jos akateemisuus kertoo siitä, että useimmiten kahdella "akateemikolla" on samanlaisia kiinnostuksia. Arvostan miestä, jolla on tavoitteita sekä yleissivistystä. Sekö tekee minusta niin vastenmielisen ettet edes tikulla koskisi? :) olipas juttu. tais olla päivän paras! :))
Miksi muutit nimimerkkisi "akateemisesta tytöstä" "akateemiseksi naiseksi"???
Kopioit tyhmästi toisen käyttämän nimimerkin!!!
Taidat olla todella tyhmä ja tyylitön akateeminen...
Enpäs muistanut millä nimimerkillä olen kirjoittanut. Eipäs näy edes tuossa listassa kokonaan. Sellaista sattuu. On se nyt teillä pikkusieluilla elämä kun tuosta vedätte herneen nenään... :)
Luin järkyttyneenä mielipiteitäsi ja alkuperäinen "akateeminen NAINEN" vastasi mielestäni hyvin tragikoomiseen kirjoitukseesi. En ollut uskoa silmiäni kun aloit käyttää hänen nimimerkkiään. Jaa, ettei muistikaan pelaa...
Toivottavasti olet edes nätti tyttö! Henkiset kykysihän ovat jo selvinneet.
voi ihmisraukka, mikä sinua nyt oikein risoo? Ei täällä taida olla kaikki ihan kodillaan, kun asialliseen mielipiteeseen vastataan tällä tavalla ilman perusteluja.. mikä alkuperäisessä viestissäni niin "ärsytti"? kertokaahan oi te viisaat...
Ensisijaisesti aseman, uran ja rahan perässä juoksijat eivät minua lämmitä. Sattuu olemaan omakohtaisia kokemuksia. Sori vaan. Etkö hyväksy erilaisia mielipiteitä?
Myöhempien kirjoitustesi laatu vahvistaa edelleen sitä, etten koskisi kaltaiseesi tikullakaan. Älyä ei akateemisuus ole sinulle ainakaan tuonut. Lapsellisuutta ja epäkypsyyttä löytyy näköjään siitäkin edestä.
Että se siitä päivän parhaasta. Kehittäisit itseäsi vielä hiukan henkisesti.
...jo mainitsin, niin henkiset kykysihän on jo todettu ja tätä keskustelua ei kannata jatkaa pidemälle.
Olen todela pahoillani kun mielipiteeni sattui liian herkkään kohtaan ja toivon, ettei se aiheuta jatkossa ongelmia elämässäsi.
Parhain terveisin
Kai Kristian Kxxxx
Tuomitsette siis varmaan suurten rintojen, vaaleiden naisten, hoikkien naisten, älykäiden, huumorintajuisten jne perässä juoksijat. Eikös akateemisuus ole kriteeri siinä missä muutkin? Varmasti jokainen asettaa kumppanilleen jonkinlaisia vaatimuksia. Tosin tunnen tyypin jonka ainoa vaatimus on vakituinen pano... mutta vaatimus sekin.
On tämä foorumi sitten ihme paikka. Täällä tuomitaan ihmiset vaikka millaisilla kommenteilla, anonyymejä kun ollaan. Tulee eräällä tavalla mieleen kärpästen herran maailma. Käytöstavat näköjään unohtuvat kun ollaan kasvottomia.
merkkierkki
Koominen mielipide! Etkös itsekin kirjoittele nimimerkin turvin?
Niin, mutta en solvaa ketään nimimerkkini turvin... nyt et huomannut asian ydintä.
Sinultä näyttää se asian ydin olevan hukassa. Sekin on mielipide ja kriteeri, ettei koske pitkällä tikullakaan maineen, uran ja rahan tavoittelijoihin. Miksi se on huonompi kriteeri? Siksikö, että olet eri mieltä?
just nii!! duunarit rulaa! sitähän me kaikki täällä!!!!!!!!!!
Tekee oikein pahaa lukea kummankin osapuolen väittelyä. Onhan se varmasti totta, että akateeminen löytää haluamiaan ominaisuuksia todennäköisemmin toisesta akateemisesta, mutta ei akateemisuus takaa mitään eikä ei-akateemisuus sulje pois mitään.
Ihmisillä, joilla on tarve puolustella täällä oman ryhmänsä erinomaisuutta, täytyy olla pahoja itsetunto-ongelmia. Hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen voi olla aidosti ylpeä omasta alastaan, ilman että omaa egoa täytyy pönkittää muita haukkumalla.
Mutta kun täällä on tuikkuja provosoimassa, miten he ovat ylivertaisia ihmisiä, eivätkä muut tollot ymmärrä mistään mitään. Muistuu vaan mieleen, että tyhmäkin voi päästä akateemiseksi, muutama ei peruskoulusta päässyt lukioon, mutta silti saivat itsensä luettua maisteriksi.
Ratkaisen väittelyn.
Muistakaa ystävät hyvät että on yksi paikka missä ei titteleitä kysellä,se on kuoleman portti. Siellä me sitten kohdataan ystävinä, eikä kukaan ole piirun vertaa kiinnostunut ammmatistasi. Eikö olekin hieno homma! Vaan eipä sitä koskaan tiedä vaikka hommiin joutuis tuonelassa? Tai sitten muuten vaan maatuu tomuksi luonnon kierto kulkuun.Ilman titteliä.Heh.hee.
Uskoisin, että ihmiset paria valitessaan etsivät omasta yhteiskuntaluokastaan, jos nyt ylipäänsä voidaan luokituksia tehdä. Tai ehkeivät he erityisesti etsi, vaan ajautuvat kimppaan samantyyppisen koulutustaustan omaavien ihmisten kanssa. Tämä johtunee siitä, että ihmiset luovat suhteita kouluissa, työpaikoilla, baareissa ja harrastusten parissa, tietysti tietynlaiset ihmiset liikkuvat tietynlaisissa paikoissa.
Mielestäni suomalaiset ovat moneen muuhun maahan verrattuna koulutuksesta riippumatta hyvin sivistynyttä ja älykästä väkeä.
Joka yhteiskuntaluokasta löytyy miestä ja naista joka lähtöön, olen tavannut todella typeriä ja pinnallisia akateemisia, sekä äärimmäisen syvällisiä ja nokkelia rakennusmiehiä.
Yleistyksiä ei siis pitäisi tehdä.
Jokaisella tosi- miehellä on vähän kakkaa housussa!
on se, että samanlaiset linnut lentävät kaltaistensa parvissa, eli missä vietät aikaasi, olet tekemisissä siellä olevien kanssa. Toisaalta, yhdistävää voi olla vaikka harrastus jossa pyörii monista "luokista" olevia ihmisiä ja silloinpa saattaakin käydä niin että proffa tutustuu siivoojaan ja he pitävät toisistaan tosissaan, eli kolikossa on aina kaks puolta...pyrkyrit ja kusettajat on sitten ihan oma juttunsa.
No juuri näin!
Minä en usko, että tosirakkaus riippuu akateemisuudesta tai ei- akateemisuudesta. Kyllä ne on kemiat ja energiat jotka vaikuttaa, niin ja tuoksu! :-)
oli mulla kans mielessä, sitä vaan harva tulee ajatelleeksi,
ihminen tekee ja - merkintöjä mielessään monistai asioista. Pelissä on kaikki aistit, ja ensimmäisenä ei tule kyllä mieleen kysyä että onkos juipilla tutkinto jostain, se on niitä viimeisiä kyssäreitä, valinta tapahtuu kaikkea muuta ku lompsan/toikkarin perusteella
Oikeassa olet. Sitä arvioi alitajunnassaan mahdollista partneriehdokasta monin eri tavoin joita ei edes tiedä olevan olemassa.
Kai näissäkin asioissa pätee kivikauden lait; mitä miehekkäämpi, sen parempi. Minua ainakin henk. koht. miellyttää mies jonka käsistä näkee, että on tehty muutakin kuin pyöritelty papereita.