Naiset jotka katsovat miehessä ulkonäköä hakevat hyviä geenejä. Yleensä valinta perustuu siihen mitä naisen huonoja ominaisuuksia mies pystyy täydentämään esim lyhyt hakee pitkää jne jne. Geenejä satetaan hakea myös luonteen puolelta täydentävästi esim hyvä sosiaalinen älykkyys korvaa huonon sosiaalisen älykkyyden. Tämä on mielestäni normaalia. Sitten on naisia jotka hakevat huomiota ja hyväksyntää seksin kautta eli perustaa suhteen tai suhteet pelkkään seksiin koska ei luota siihen että joku antaisi hänelle huomiota sellaisena kuin hän on-vrt heikko itsetunto tai sitten ei todellakaan saa kaipaamaansa huomiota. Tälläinen tapaus ei useinmiten ole itse syypää ongelmaansa vaan vika löytyy yleensä henkilön historiasta..esim pettynyt rakkauteen tai joku johon on luottanut ei ole ollut luotettava...elänyt suhteessa jossa on ollut syyllistävä osapuoli ja menettänyt minuutensa niin ettei enää hyväksy itse itseään sellaisena kuin on. Yksi iso syy myöskin on kulttuuri. Kulttuurissamme vallitsee tietty, yleensä epäterveellinen, kauneus ihanne jota korostavat kaiken maailman mainokset ja ohjelmat ja saavat ihmiset tuntemaan itsensä rumiksi. Ja kun kaikki alkavat pyrkiä kohti television ja mainosten näyttämää kauneus-ihannetta keinolla millä hyvänsä antaa se illuusion että erinäköinen on jotenkin huonompi ihminen koska ihminen hakee hyväksyntää nimenomaan toisilta ihmisiltä ja suurin osa ihmisistä on saanut itsensä näyttämään nykyajan kauneus ihanteiden mukaiselta. Eli naiset katsovat ulkonäköä sen tähden koska olettavat mahdollisen jälkikasvun menestyvän sekä lisääntyvän helpommin. Menestys on nykyään yhtäkuin selviytyä, eli kannattaa muistaa kuinka herkkä tämä hyvinvointi yhteiskuntamme on ja sitä kautta muistaa että kuitenkin parempi selviytyjä on se kenellä on sopeutuva luonne, sopeutuvat fyysiset ominaisuudet, sekä kyky empatiaan koska empatian takia me tahdomme että myös muilla on hyvä olla ja sitä kautta antaa tilaa oikeasti ihmiskunnan selviytymistä suosivaan ajatusmaailmaan koska kyky empatiaan luo hyvää itsetuntoa ihmiseen joka empatiaa osakseen saa.
Kommentit ja kritiikit tervetulleita etenkin naisihmisiltä.
Kommentit ja kritiikit tervetulleita etenkin naisihmisiltä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Hei!
Mut mitäs siihe sanot jos nainen ei enää tee lapsia eli ne jo tehty. Mitäs sit miehest haetaan
Ystävää ja kumppania koska tarve toisen ihmisen huomiosta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä säilyy, sekä myöskin jo tehtyjen lasten huolehtijaa ja kasvattajaa. Vanhemmalla iällä nainen alkaa arvostamaan enemmän ns isällisiä arvoja kuin geenejä juuri sen tähden koska optimaalinen lapsentekoikä on mennyt ohi tai ne on jo tehty.
se eka siittäjäkin tiemmä mies! joku MIES ne tekasi. eli sitä siittäjää haetaan aina ensin!
Minusta tuntuu, että yrität tehdä yksinkertaisesta asiasta monimutkaisen. Useimmat ihmiset kai hakevat suhteellisen mukavaa ihmistä, jonka kanssa voisi viettää suhteellisen mukavaa elämää. Saat kuulostamaan siltä, kun lähes jokaisella olisi jokin trauma, jota yritetään paikata mitä kummallisimmilla tavoilla, jotka ilmenevät parinmuodostuksessa. Eihän se voi näin mennä, kyllä suurimman osan ihmisistä pitää olla normaaleja (muuten vesittyisi normaalin määritelmä).
Lyhyet kommentit joihinkin väittämiisi ihan omalla kohdallani:
En ole hakenut miehessä "hyviä geenejä", en nimittäin osaa tutkia niiden hyvyyttä. Hyvää fenotyyppiä sen sijaan olen hakenut, semmoista kivaa miestä, onpas omituista. Tämä liittynee siihen, että halusin miehen ihan itselleni ja omaksi ilokseni. Geenien periytyminen puhumattakaan ominaisuuksien periytymisestä on sen verran monimutkainen juttu, että jos sillä rupeaa kikkailemaan, niin saattaa sattua juhaa leukaan.
En ole perustanut suhdetta pelkälle seksille, sehän on mahdottomuus; pelkälle seksille voi perustaa pelkkää seksiä.
Minulla ei ole ollut traumatisoivaa lapsuutta eikä traumatisoivia suhteita, onpahan ollut vain enemmän tai vähemmän onnistuneita. Sehän on elämää. Olisi hassua alkaa niillä perustella omia myöhempiä tekemisiään.
Minä tykkään katsoa kaunista sen takia, kun se miellyttää silmää ja siitä tulee kiva olo, tämä ei liity lisääntymiseen. Lapset eivät yleensä ole oikeasti isänsä tai äitinsä näköisiä, yhteneviä piirteitä vain on enemmän kuin täysin vieraiden ihmisten kanssa. Jos joku meinaa ruveta syntymättömien lastensa ulkonäöllä etukäteen operoimaan, niin viittaan edelleen juhan leukaan.
Sopeutumiskyky on epäilemättä ihmiskunnan ja yksilön selviytymisen kannalta olennaisen tärkeä ominaisuus. Sen pitää kuitenkin yhdistyä muihin ominaisuuksiin; jos ihminen vain sopeutuu ja on empaattinen, niin yhteisö voi ehkä hyvin, mutta yksilö ei voi oikein mitenkään.
..olenko päätellyt pahasti pieleen, jos tulkitsin näin:
Naiset eivät ajattele asioita ketjun kirjoituksen tasolla vaan paljon yksinkertaisemmin luottaen vaistoonsa. Siihen mikä tuntuu kivalta ja oikealta?
Kuitenkin ajattelin, että alkuperäinen kirjoittaja ei tarkoittanutkaan naisten suoraan ajattelevan kirjoittamallaan tavalla, vaan että ne asiat olisivat ennemminkin taustalla, tai naisten vaistoa miehille sanoiksi puettuna, kuten miehet sen haluavat kuulla?
Ehkä tuossa helposti alkaa korostamaan noita traumoja, mutta ehkä se menisi paremmin, kun sanoisi yleisesti elämänhistoriasta (mihin myös traumat ja onnenhetket kuuluvat)?
Ja sitten lopuksi. Käytännössähän tuo ketjun aloittajan ajatus toteutuu, ainakin tietyssä mielessä. Nimittäin kuten voidaan vastanneen tuikun kirjoituksesta huomata, jää monet miehistä tämän geenisodan, eli evoluution rattaiden murskaamiksi, eli ilman naista ja jälkeläisiä. Jos sitten jotkut heikot lajimme edustajat lyöttäytyvätkin yhteen, on seuraukseni hyvin mahdollisesti kuitenkin lopulta tuhoon tuomittu polvi. Onneksi näissäkin on joskus niitä vahinkoja sattunut, mutta harvemmin...
Jos joku sitten säikähtää tämänlaista lohduttoman kuuloista analyysiä, niin elköön ottako niin vakavasti. Elämä on juuri niin yksinkertaista kuin itse haluaa :)
Siihen minä en enää pysty vastaamaan, että olisiko tuo naisten vaistoa sanoiksi puettuna kuten miehet sen haluavat kuulla, koska minä en tiedä, mitä miehet haluavat kuulla. Useimmiten aika vähän ;-). Elämälle vieraalta ja kaukaa haetulta tuo kuitenkin kuulosti.
Luin moneen kertaan tuon toiseksi viimeisen kappaleesi, enkä sittenkään ymmärtänyt, mitä tarkoitit. Vääntäisitkö sen vielä rautalangasta, niin yrittäisin mielelläni kommentoida, kun ensin tajuaisin, mitä.
En tarkoittanut sitten noita muita kappaleita erityisesti vastattaviksi, joten vastaaminen ensimmäisen kappaleen tulkintaan riittä :)
Toiseksi viimeinen kappale vain tahtoi sanoa sitä, että luonnon valinnan kautta jää huonogeenisiä ihmisiä joko ilman kumppania ja jälkeläisiä, tai sitten jos niin onnettomasti käy, että tälläiset yksilöt löytävätkin toisensa, niin on suku luonnonvastaisena vailla tulevaisuutta! ;) Noin siis karkeasti ottaen.
eli siis. Jos vielä tarkennan ajatusta, niin esimerkkitapauksen valossa sitten:
Ideaaliyksilöstä pituudeltaan, kehonrakenteeltaan, älykkyydeltään ja muilta henkisiltä kyvyiltään poikkeavan suvun edustaja ihastuu, rakastuu toiseen samanmoiseen. He onnistuvat saattamaan maailmaan lapsen, ehkä useammankin. Nämä lapsiparat joutuvat taistelemaan julman vaativassa yhteiskunnassa omasta tilastaan. Jos hyvä tuuri käy ja onnea on matkassa, joku lapsista tilastollisena oikkuna sattuu menestymään elämässään, omaa ehkä jonkin hyvänkin ominaisuuden (periytynyt piilevänä aiemmilta sukupolvilta ;) ja menestyy. Hetken huumaa, sillä taas tämän lapset sen hyvägeenisen puolison kanssa saavat nämä huonot geenit, eikä edes tuurista taikka puolison geeneistä ole pelastajaksi!
Tuo minusta on inhimillisesti ajatellen kaameaa, mutta niin elämää itseään. Eihän yleensä homma mene noin, mutta esimerkki se on tuokin =)
Uskon, että nyky-yhteiskunnassa merkityksellisten ominaisuuksien kannalta perimän vaikutus on paljon pienempi kuin ympäristön. Kärjistäen: silloin kun miehet tappoivat eläviä eläimiä käsillään, kannatti ehkä valita lihaksikas mies, ja toivoa, että ominaisuus periytyy ja jälkeläinen on sitten myös hyvä tappamaan eläimiä käsillään.
Mutta jos minä vaikkapa tänä päivänä valitsisin (ihan keksitty esimerkki taas) hyvännäköisen miehen siinä toivossa, että lapsistakin tulee hyvännäköisiä ja sitten menestyvät elämässä, niin sehän voisikin olla ihan täysi psykopaatti se mies ja hirveän huono isä, ja niistä lapsista tulisi jotakin reppanoita ja narkomaaneja kun niillä olisi ollut niin kauhea lapsuus, olisivat sitten vaan vähän keskivertoa paremman näköisiä hylkiöitä, mutta lohduttaisikos se minua. Eli kannattaa mieluummin päätyä siihen, mihin (normaali) nainen muutenkin vaistollaan päätyisi, ja ottaa se sopivan mukava mies. Siitä on iloa jo itselle, eikä vasta tuleville polville jos niillekään.
..niin tämä:
"jos minä vaikkapa tänä päivänä valitsisin (ihan keksitty esimerkki taas) hyvännäköisen miehen siinä toivossa, että lapsistakin tulee hyvännäköisiä ja sitten menestyvät elämässä, niin sehän voisikin olla ihan täysi psykopaatti se mies ja hirveän huono isä, ja niistä lapsista tulisi jotakin reppanoita ja narkomaaneja kun niillä olisi ollut niin kauhea lapsuus, olisivat sitten vaan vähän keskivertoa paremman näköisiä hylkiöitä"
toteutuu valitettavan usein :( Miksikö? En tiedä, mutta kaipa siitä hakkaajasta on enempi silmäniloa tällöin, kuin siitä rumasta hakkaajasta?
Kiitos kritiikistä;) Ja tässä vastaus.
Sanotaan että kaikilla on tarpeita jotka ilmenevät myöskin parinmuodostuksessa, joskus myös pahanlaatuisesti. Suurin osa ihmisistä varmasti on normaaleja jos normaali ihminen luokitellaan niin millaisia ihmisiä suurimmaksi osaksi näet eri asia on onko tämä määritelty normaalisuus terveellistä vai ei ja millaiseen yhteiskuntaan ja ajatusmaailmaan se johtaa.
Geenien periytyminen ja sillä kikkailu on todellakin vaikeaa koska lopputulosta on vaikea ennustaa tarkasti joten joudutaan tyytymään todennäköisyyksiin. On todennäköisempää että kaunis ihminen on terve sekä potentiaalinen menestyjä hedonistisessa yhteiskunnassa. Mikä mielletään kauniiksi voi olla suoraan sidoksissa omaan ulkonäköön jota on verrattu sen hetkiseen kauneusihanne malliin. Jos malli on väärä terveydellisistä syistä johtaa se huonompaan lopputulokseen kuin terveellisempi vaihtoehto.
Et varmasti ole suhdettasi perustanut seksille mutta jotkut perustavat koska kokevat etteivät saa muuten hyväksyntää tai eivät luota siihen että ihmiseltä voisi saada empatiaa osakseen.
Hyvä jos sinulla ei ole ollut traumaattisia suhteita mutta joillakin ihmisillä saattaa olla ollut niinkin traumaattinen että tarvitsee todella paljon aikaa selviytymisprosessiin tai eivät selviä asiasta ollenkaan ominavuin. Minuutensa menettänyt uskoo vielä kauan suhteen jälkeenkin omaan syyllisyyteensä joka vuorostaan voi johtaa vääriin selviytymiskeinoihin koska yleensä väärät keinot on helpommin mielessä kuin oikeat, eli pitäisi osata antaa vaihtoehtoja, järkisyitä, ymmärrystä, ja yleensä apua.
Ehkä kriteeriksi myöskin käy se että kumppani on niin kaunis että sitä on kiva katsoa, mutta itse uskon että kauneus viestii naiselle muutakin. Se miltä lapset näyttää ei aina ole se juju vaikka sekin voi olla vaan se että kaunista pidetään terveempänä. Se että onko kauneusihanne terveellinen edes sen puolesta että se voi olla liian vaativa on eriasia.
Jos yhteisö voi hyvin on silloin yksilön voitava hyvin, jos yhteisö voi hyvin niin ei synny tarvetta sille että toinen arvotetaan ihmisenä ylemmäksi. Eri asia on voiko yksilö esimerkiksi olla korkeammassa asemassa hierarkiassa jos pyrkimys on mahdollisimman tasa-arvoinen yhteiskunta. Myönnän että saattaa olla mahdotonta saada täysin tasapainoinen yhteiskunta mutta uskon kuitenkin että on olemassa tietty optimaalinen alue jonka voimme saavuttaa.
Ennemminkin geenisodassa käy niin että voimme naamioida itsellemme hyvät geenit siten että yritämme apinoida median luomaa kauneusihannetta.
Valitettavan moni ihminen ei ajattele asiaa järjellä vaan tunteella, oletetaan että median luoma kauneusihanne on optimaalisin selviytyjä ja lisääntyjä. Luulenpa että itseasiassa ihmisen kuuluu olettaa tietävänsä asia itsestään mikä lisää passiivista kritiikki vapaata mielikuvien ohjailua.
Olen samaa mieltä että kaksi ihmistä joilla on heikotgeenit tuottavat heikkoja jälkeläisiä(ellei ole hyviägeenejä piilossa) mutta suosin sitä kuitenkin koska se tuo varmuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskuntaan. Täytyy myös muistaa että kaksi toisiaan täydentävää ihmistä saattavat tuottaa jälkeläisiä joissa on vain heidän kummankin huonoja geenejä joten tieto riskistä luo tuskaa.
Evoluutio on todentotta raaka ja armoton, niin se vain menee että meidän on viimekädessä aina sopeuduttava luontoon ja fysiikanlakeihin vaikka kuinka teknologia kehittyisi niin että voimme jo kohta sopeutua kuuhun.
Uskon että perimän vaikutus on edelleenkin yksi suuri vaikuttava tekijä, vain ympäristö mihin pitää sopeutua on muuttunut.
Jälkimmäisestä kappaleesta voisin sanoa että olen kanssasi lähes samaa mieltä. Siitä en voi enää olla varma että osaako (normaali) nainen vaistota itse omalla järjelä hyvän kumppanin vai oppiiko hän sen jostain muualta. Toivottavasti osaa. Kaikinpuolin muuten kuullosti terveeltä, tasapainoiselta ja ennenkaikkea älykkäältä mielipiteeltä;)
Haluaisin kuulla herra Filosofin kommentin siitä, että miksi sekä apinoilla että ihmisillä on sisäänrakennettu vietti hoitaa heikompiaan. Kyseessä siis aikuiset yksilöt, eli esim. apinayhteiskunnassa koko apinalauma hoivaa normaalista poikkeavaa yksilöä. Tosin se on kyllä todennäköistä että ko. yksilöä ei päästetä lisääntymään, mutta miksi siis edes hoivata huono geenistä yksilöä, eikö olisi helpompaan jättää ko. yksilö pois laumasta?
Olisiko sittenkin niin että yhteisö pyrkii säilyttämään mahdollisimman laajan geenivalikoiman laumassaan suosimalla myös heikompia yksilöitänsä. Sillä mahdollisimman laajat geenit lisäävät lajin selviytymismahdollisuuksia. Eli esim. johtaja uros on vahva ja omaa hyvät fyysiset geenit ja taas vähän heikompi onkin saanut sattumalta älykkyyttä. Harvoin kuitenkaan kaikki hyvät geenit ovat samassa yksilössä(onneksi).
Yl. voisi selittää myös sen miksi ihminen hakee aina vertaistaan kumppania, jolla samoja hyviä ominaisuuksia(esim. älykkyyttä)kuin itsellä, jotta tuo hyvä ominaisuus korostuisi myös tulevilla jälkeläisillä.
Yhteenvetona siis, yhteisö tarvii monenlaista eri ominaisuutta mahdollisimman hyvin osaavaa yksilöä menestyäkseen mahdollisimman hyvin, siksi myös parinmuodostus on kait niin monimutkaista. Toiselle kaunis, onkin toisen mielestä hyvin vastenmielinen jne...
Kaikinpuolin erittäin hyviä huomioita.
Luulenpa että tuo korostaminen tapahtuu jos on erityisen hyvä jossain asiassa, esim urheilija urheilijan, julkkis julkkiksen, ehkä akateeminen akateemisen kanssa, mutta kannattaa muistaa että ihastus voi tapahtua ennen uravalintaa tai pelkän ulkonäön perusteella tai ihan pelkän luonteenlaadun takia ilman tietoa ihmisen hyötyominaisuuksista. Se miksi paljon saman ammattikunnan ihmisiä menee yhteen voi johtua samasta työpaikasta vrt kouluihastukset, jolloin pääsee tutustumaan toiseen paremmin ja ihastus alkaa muodostua. Saattaa olla kriterinä myöskin ominaisuuden korostaminen pelkästään. Uskon kuitenkin ominaisuuden ihannointiin johon voidaan ihastua. Koska itsellä ei tiettyä ominaisuutta ole on se paljon kiehtovampi kuin ominaisuus joka on jo vahva, korjataan oman kehon virheitä toisen ominaisuuksilla jälkikasvulle.
Sisäänrakennettu vietti voi olla yhtähyvin sama vietti joka ajaa meitä hoivaamaan pientä avutonta lasta, mutta miksei myös mahdollisimman suuren geenivalikoiman ylläpitämiseksi.
Yhteisössä tarvitaan monenlaista ominaisuutta mutta yleensä tietyt ominaisuudet korostuvat joilla voi menestyä muita paremmin, yhteiskunnasta ja kulttuurista riippuen, joten niihin ominaisuuksiin pyrkiminen tuntuu todennäköisesti mielekkäältä.
Toiselle kaunis voi todellakin toiselle olla vastenmielinen mutta yleensä kulttuuri luo kauneusihanteensa jotka menestyvät vrt jotkin nuoret naiset naivat vanhan mutta rikkaan miehen, tai nuoret miehet naivat rikkaan vanhan lesken.
Loppujen lopuksi tässäkään ei taida olla mitään absoluuttista totuutta, toiset hoivaa koska ovat empaattisia toiset koska siitä on hyötyä koska olosuhteet saattavat muuttua.