Hakupapereissahan pitää mitä ilmeisemmin kehua itseään ja sitä, miksi olisi juuri sopiva työntekijä kyseiselle työnantajalle jne.
Lopulta töitä tehdään kuitenkin rahan takia - mitä järkeä on tuollaisessa tyhjän jauhamisessa? Meneepä mihin laitokseen tai firmaan tahansa, useimmiten sieltä kumminkin löytää niitä, jotka ei tee töitä, kuin niitä, jotka tekee ja hoitaa hommat sillä lailla kuin pitää. Eli varmasti nuo lusmuilijatkin on aikoinaan vakuutelleet olevansa tehokkaita yms., mutta eihän kukaan ihminen oikeasti ole "täydellinen" yhteen putkeen, jos koskaan. Helppoahan se on tuossa tilanteessa kaunistella totuutta.
Todella tekopyhää tämä nykyinen ns. kilapiluttaminen, 'tällainen on hyvä hakemus' ja 'miksi juuri sinä olisit meille hyvä' -hömppä. En minä ainakaan töiden takia elä. Töiden avulla kyllä, mutta en ikimaailmassa ala uskotella itselleni, että jostain yhdestä ammatista löytyisi kaikki autuus, mitä minun oletetaan etsivän. Niin tänä päivänä pitää kuitenkin teeskennellä ja se on mielestäni täysin järjetöntä.
Lopulta töitä tehdään kuitenkin rahan takia - mitä järkeä on tuollaisessa tyhjän jauhamisessa? Meneepä mihin laitokseen tai firmaan tahansa, useimmiten sieltä kumminkin löytää niitä, jotka ei tee töitä, kuin niitä, jotka tekee ja hoitaa hommat sillä lailla kuin pitää. Eli varmasti nuo lusmuilijatkin on aikoinaan vakuutelleet olevansa tehokkaita yms., mutta eihän kukaan ihminen oikeasti ole "täydellinen" yhteen putkeen, jos koskaan. Helppoahan se on tuossa tilanteessa kaunistella totuutta.
Todella tekopyhää tämä nykyinen ns. kilapiluttaminen, 'tällainen on hyvä hakemus' ja 'miksi juuri sinä olisit meille hyvä' -hömppä. En minä ainakaan töiden takia elä. Töiden avulla kyllä, mutta en ikimaailmassa ala uskotella itselleni, että jostain yhdestä ammatista löytyisi kaikki autuus, mitä minun oletetaan etsivän. Niin tänä päivänä pitää kuitenkin teeskennellä ja se on mielestäni täysin järjetöntä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
hyvin sanottu.
Hyvin sanottu todellakin!
Moni jauhaa tyhjänpäiväisiä asioita (joita työnantajat kai haluavat kuulla) hakemuksissa ja haastatteluissa ja ovat etusijalla töihin valitessa. Kaikki ihmiset vain eivät ole sellaisia, että osaisivat tai haluaisivat kehua itseään maasta taivaisiin. Vähempikin riittää ja ihmisiä on erilaisia, se olisi hyvä muistaa työnantajienkin. Isosuisin ei aina ole se paras.
Teeskentely on pahinta. Maailma on nykyisin ihan liian pinnallinen, teeskentelijöiden maailma. Miksei voisi olla rehellisesti sitä mitä on ja tehdä työnsä niin hyvin kuin osaa?
Lisäksi jos olet hieman erilainen kuin muut vaikkapa ulkonäöllisesti (lävistys tms), on vaikeampi saada töitä vaikka olisi millainen todistus. Noissa tapauksissa sinut katsotaan useinkin välittömästi jotenkin pimahtaneeksi tai vaikeaksi tapaukseksi, joka ei tee töitä. Vanhat "arvot" elävät ihmisissä vielä syvällä.
Kun ne vanhat arvot tietää on helppo ne huomioida. Itsellä menee tukka pitkältä ponnarilta "mafianöpöksi" haastatteluun. Samoin laitan krakan ja jos en pukua nii ainakin yhdistelmän.
Duunissa sitten höllään krakaa ja kesällä näkyy tatskatkin lyhyen hihan alta. Sitten puhuu jo muut avut eikä ulkonäkö sisäduunissa merkitse mitään. Myyntityö yms edustus erikseen, ei sellaiseen voi mun näköistä palkatakaan.
Toisaalta työhakemuksissa rennompi ote ja lyhyt tehokas tyyli puree paremmin kuin se perinteinen: olen xx-vuotias jne...
-K- minä en ainakaan muuta itseäni kenenkään takia! tietenkin piilotan tatuoinnit jne vaatteiden alle ja pukeudun fiksusti työhaastatteluun mutta jos minulla on lävistys naamassa niin sitten on. jos joku ei sitä hyväksy se on hänen ongelmansa. Olen mitä kohteliain ja toiset huomioonottava, ahkera ihminen muuten....miksi aina tuomitaan ulkonäön perusteella eikä anneta välttämättä edes mahdollisuutta? onneksi vielä ei-ahdasmielisiäkin ihmisiä ja työnantajia löytyy!
Saahan jokainen tuomita toisen vaikka pippelin pienuudella. Niin se vaan on. Saahan sitä vastaankin taistella.
Et muuta itseäsi, mutta toimit kuten minä eli peität ja pukeudut duunihaastatteluun. Ok et muuta, mutta en pitäisi noin suurta ääntä siitä, että kuitenkin pelaat toisten ehdoilla. Tavallaan kuitenkin nöyristelet.
Itse toimin niin, sillä yleisesti järjestelmän ehdoilla pelaten moni pikkuasia voidaan ohittaa ilman huolia. Mä voin muuttaa itseäni, mutta omista tarpeista. Jos tartten duunia peitän ja silottelen. En mä sinne ekaksi rikosrekisteriäkään kiikuta. KTM:n paperit kuitenkin luin ihan sen takia, että pääsen helppoon ja hyvä palkkaiseen duuniin.
-k- sanoin aikaisemmin väärin, en varsinaisesti edes peitä mitään, sillä pakkohan ihmisellä on vaatteet päällä olla ainakin näin talviaikaan ja mielellään vielä puhtaat. :) eikä nyt ollut rikosrekistereistä puhe, vaan siitä että saisi samanlaista ja samanarvoista kohtelua kuin muutkin vaikka olisikin jotenkin "toiselta planeetalta" muihin nähden.
vakavasti puhuen, mielestäni pitäisi riittää sen, että töitä hakeva ihminen pukeutuu puhtaisiin vaatteisiin ja käyttäytyy hyvin ja kohteliaasti, kenelläkään ei ole oikeutta käskeä toista muuttamaan itseään / hiustensa väriä / persoonallisuuttaan jonkun työpaikan takia eikä muutenkaan. Lävistys kuuluu persoonallisuuteeni, enkä sitä ota pois vaikka olisi tarjolla mitä kultaa ja mammonaa. Periaatekysymys. Siinä menee se raja, jota en suostu tekemään muiden tahdosta.
koen syrjimisen henkisenä loukkauksena, en minäkään latele työnantajalle ehtoja hänen ulkonäkönsä muuttamiseksi vaikkei se erityisemmin miellyttäisi.
Mielestäni työnantajalla on oikeus ottaa kantaa ulkonäkööni, sillä A) hän maksaa minulle työstä korvauksen ja joskus ulkonäkö vaikuttaa työnhoitamiseen (edustus) B) hänen on huolehdittava firmansa fasadista, sillä myös firman ulkopuolella on ihmisiä.
Ei ketään pitäisi tuomita, mutta ei kenelle tahansa punkkarille itsekään maksaisi, vaikka ois hyväkin duunari. On kuitenkin ihan yhtä hyviä ja siistejäkin tyyppejä tarjolla.
Työnantajalle ja lähes kaikille muille on ihan merkityksetöntä, miten kukin kokee "syrjimisen". Lävistykset on oma valinta ja niihin liittyy ennakkoluuloja, jokainen tämän tietää, joten turha itkeä sen enempää niistä.
Jos lävistys on osa persoonaa, voi juuri sellainen persoona olla sellainen jota ei etsitä, joten se siitä.
Omalla tasollani, ktm, keskijohto, on pukeutuminen yleisesti (tumma)puku, kravatti ja hiukset lyhyet miesten hiukset. Valitsin työpaikakseni muun kuin saksalaisen konsernin, jotta voin olla enemmän itseni. Asiakkaita varten on siistittävä ja vaihdettava tennarit nahkaisiin yms... Niin se vaan menee ja mielestäni vastaan uiminen on raskasta ja turhaa, kun tie hyväksyntään on hiton lyhyt. Iän myötä oma identiteetti tasottuu ja sen kanssa oppii kyllä elämään, vaikka joku kieroonkin katsoisi.
-k- Ikääkin on jo pitkälle yli toistakymmentä, joten mistään teini-angstista ei ole kyse. Toki ymmärrän esittämäsi asian toisaalta ja korostankin tässä edelleen sitä siisteyttä, tarvittaessa edustuksellisuutta. Mutta en voi ymmärtää miten lävistys vaikuttaa työhön vaikkapa jossain varastolla tms ei niin näkyvässä paikassa? Se on siis ilmeisesti vain imagokysymys.
"Työnantajalle ja lähes kaikille muille on ihan merkityksetöntä, miten kukin kokee "syrjimisen". Lävistykset on oma valinta ja niihin liittyy ennakkoluuloja, jokainen tämän tietää, joten turha itkeä sen enempää niistä."
Kuka tässä on mitään itkenyt? Ennakkoluuloja saa olla, se on ihan ymmärrettävää, mutta jonkun noin pienen ja mitättömän asian perusteella ei saisi syrjiä muita, eli tuomita ennalta. Se on jo sairasta.
Vastaan uiminen ei ole ikinä turhaa. Muutenhan sitä luovuttaa ja antaa muille vallan omassa elämässä. Se vasta kamalaa olisi.
Tulin tässä asiasta "väitellessäni" siihen tulokseen, että jos minua ei haluta johonkin paikkaan, en minäkään halua heitä. Vietän mieluummin elämäni suvaitsevimpien ja useimmiten mukavempienkin ihmisten kanssa niin töissä kuin sen ulkopuolellakin.
Kuten sanottu, onneksi on vielä suvaitseviakin ihmisiä, eikä meitä kaikkia yritetä laittaa samaan muottiin. Jotkut siihen muottiin mahtuvat, jotkut eivät. Heilläkin on silti oikeus elää.
Meinasi just mennä viimeisetkin hermot tänään kun väänsin työhakemuksia tuntikausia; analysoin vahvuuksiani, osaamistani, luonnettani ym. Kun jokainen kuitenkin tietää että kukaan ei pysty tavallisessa työelämässä sellaiseen jatkuvaan työsuoritukseen, jota hakemuksessaan mainostaa. Nykyisessä työnhakusysteemissä on kokonaan unohdettu se, että ihmisellä on inhimillisiä piirteitä ja heikkouksia.Lisäksi harjoitetaan syrjintää luonteen ja persoonallisuuden perusteella. Tuntuu että joka paikkaan haetaan tunnevammaisen myyntitykin ominaisuuksilla varustettuja ihmisiä.
en tiedä minne suojatöihin haet. Kyllä lähes jokainen duuni vaatii joka päivä sen, että lunastat huomisen. Ainakin yksityiset työnantajat ja akateeminen duuni, virat erikseen.. =)
Narsismi jyrää nykysuomen duuniscenessä ei sille mahda juuri mitään. Se on hyväksyttä. Jos syyttää toisia esim oman lävistyksensä aliarvioinnista, niin kannattaa miettiä riittääkö sittenkään itsetunto sen kantamiseen...
"Jos syyttää toisia esim oman lävistyksensä aliarvioinnista, niin kannattaa miettiä riittääkö sittenkään itsetunto sen kantamiseen... "
Tähän on vielä kommentoitava, koska tunnut sinäkin syyllistävän muita tavallasi. Erikoista että ilmaisit asian noin. Minun itsetunnossani ei ole mitään vikaa enkä tee itsestäni numeroa. En voi käsittää miksi sitten muut tekevät. Lävistykseni tuntuu olevan monelle muulle paljon isompi asia kuin minulle itselleni.
Kyllä, sinua katsotaan automaattisesti kieroon, jos olet yhtään perinteisestä massasta poikkeava. Tätä ei voi kieltää. Onneksi lävistyksetkin lisääntyvät ja arkipäiväistyvät, ehkäpä muutaman kymmenen vuoden päästä ovat ihan tavallinen näky työntekijöilläkin. Toivoisin ihmisille enemmän suvaitsevuutta ja taitoa katsoa ulkokuoren alle ennen tuomitsemista, niin työnantajien kuin muidenkin.
Tekisipä mieli laittaa seuraavaan työnhakukuponkiin piinallisenkin rehellisesti kuvaus omasta itsestä ja osaamisesta. Vieläpä kunnon suomalaiskansalliseen tapaan itseä vähätellen ja anteeksi pyydellen.
Perseennuolemisella ei kuitenkaan töitä saa eikä omakehu vaikuta kuin lähinnä vaivautuneelta. Pahinta on silti se että työnantajat kuitenkin odottavat aivan järkyttävää lipomista. Miksipä lupailla osaavansa 12 kieltä täydellisesti ja 16 sujuvasti kun luvut ovat oikeasti 2 ja 1.
Mietin usein sitäkin, että kun jokainen kehuu ja ylistää itseään, niin se tekee vain vaikeammaksi valita heistä se sopivin!
Ehkä se on toisaalta työnhakijoiden etu, että kun jokainen hakemus on samanlaista itsekehua niin on kaikki tavallaan samalla viivalla.
Itseäni v***ttaa lähinnä se, että tuijotetaan papereihin, vaikka haenkin aloille joissa koulutusta ei edes tarvita!
Minulla on sentään kokemusta, mutta sekään ei merkitse mitään.
Ja mitä järkeä siinä sitten on, että sellaiseen tusinatyöhön jonka lapsikin osaisi, valitaankin ylikoulutettu insinööri ja me kouluttamattomat jäämme yhteiskunnan eläteiksi nuolemaan näppejämme?
Minua on aina kehuttu mitä parhaimmaksi työntekijäksi, mutta sellaisesta minulla ei ole mitään paperia näyttää.
Se että joku sattuu olemaan koulutettu, ei tee hänestä automaattisesti hyvää työntekijää, varsinkaan kun työ ei koulutusta edes vaadi.