Välillä sitä mietin että miksi koko ajan mulla näyttää olevan mahdollisuuksia tutustua uusiin mieskavereihin, mutta naiskavereita ei vaan millään tule lisää. Mikä siinä on niin vaikeata ! Juttelen mielestäni ihan tavallisesti naisillekin vaikka jossain opiskelupaikassa tai harrastuksen parissa, en mitenkään halventavasti, röyhkeästi, liikaa yrittäen. Kun tietää että näkee vaikka jotain naista tietyn väliajoin useastikin niin mieluummin itse vaan juttelen niitä näitä, pidän toista ihmisenä, enkä sitoudu liikaa sukupuoleen. Harrastuksen parissa yritän tutustua muutamaan söpöön naiseen, joista voisin kiinnostua enemmänkin. On silti turhauttavaa, jos avaa suunsa niin saa jonkinlaisen vastauksen tai kommentin asiaansa, mutta aina loppuu keskustelu siihen. Eihän sellaisesta ihmisestä kaveria saa, puhumattakaan mistään muusta, syvällisemmästä. Vaikka oisin kiinnostunut jostakin naisesta, ei se siltikään tarkoita että en oppisi olemaan hänelle pelkkä kaveri, tai hyvä ystävä, jos molemmat tulee toistensa kanssa toimeen. Ei mua siis haittais vaikka joku ihastukseni kertois olevansa varattu, tietenkin ensin oisin harmissani, mutta voisin olla silti kaveri silloin pelkästään. Tuntuu ettei naiset näytä ajattelevan ollenkaan tällä tavalla. Onko se ihastuminen niin oleellista että voi alkaa itsekin juttelemaan kaikenlaista. Tekeekö naiset tällaisia rajauksia sukupuolen suhteen ? Voi tietenkin olla että tällainen rajaus on vaan omassa päässäni. Jutteleehan sitä heteroihmiset ihan saman sukupuolen kanssakin muuten vaan, ehkä hankkiakseen uusia kavereita, miksi sen asian tarttee olla erilailla naisten ja miesten välisissä ihmissuhteissa ? Onko se niin hirveetä jos joku mies erehtyy sitten luulemaan että nainen ois kiinnostunut eli lääpällään mieheen, kun oma- aloitteisesti muutaman lauseen joskus sanoo hänelle ? Tekis mieli kysyä että mikä naisia vaivaa ? Vastaus ei kai olis juuri muuta kuin että no, naiset on naisia. Miksi opiskelupaikassani on suunnilleen yhtä paljon naisia että miehiä, mutta sellainen miesporukka sinne kerääntyy luentosaliin jutteleen ja herjaa heittämään ( vaikka silti pysytään hyvinkin mukana ) mutta naisia on siellä monia istumassa melkein ypöyksin, "epäsosiaalisina", hissukseen. Miksette puhu !
Myönnettäköön että oon sinkkumies ja toisinaan naisenpuutteessa, mutta se ei tarkoita ollenkaan että en vois ihan rennosti kaverimielessä jutella naisten kanssa, oonhan jo aikuinen ! On vaan tylsää kun yritän jostain aiheesta alkaa keskustelemaan niin naisten kanssa ei se keskustelu juuri etene mutta miesten kanssa etenee. Tietenkin mussakin on vikani. SIlti kun jotkut naiset valittavat sitä että miesten kanssa ei voi jutella vaan kavereina vaan aina on jotain taka-ajatuksia meneillään niiden päässä, niin ehkäpä naisetkin suhtautuu liian ennakkoluuloisesti miehiin. Molemmissa on vikansa, miehissä ja naisissa. Sen enempää vikoja etsimättä...
Mielipiteitä ?
Myönnettäköön että oon sinkkumies ja toisinaan naisenpuutteessa, mutta se ei tarkoita ollenkaan että en vois ihan rennosti kaverimielessä jutella naisten kanssa, oonhan jo aikuinen ! On vaan tylsää kun yritän jostain aiheesta alkaa keskustelemaan niin naisten kanssa ei se keskustelu juuri etene mutta miesten kanssa etenee. Tietenkin mussakin on vikani. SIlti kun jotkut naiset valittavat sitä että miesten kanssa ei voi jutella vaan kavereina vaan aina on jotain taka-ajatuksia meneillään niiden päässä, niin ehkäpä naisetkin suhtautuu liian ennakkoluuloisesti miehiin. Molemmissa on vikansa, miehissä ja naisissa. Sen enempää vikoja etsimättä...
Mielipiteitä ?
Vastaukset 6
Vanhimmat
vähän samanlaisia kokemuksia on mullakin mutta toisinpäin. olen siis nainen ja jotenkin en osaa keskustella miesten kanssa. en tosin muutenkaan ole hirveän puhelias ihminen. baarissa on kyllä helppo jutella jonkun "yhden illan jutun" kanssa,koska se on vaan semmosta typerää paskanjauhantaa. mut sit jos pitäs jutella ihan vaan kaverina niin en tiedä miksi ei vaan sanoja löydy...en tiedä onko mussa sitten joku vika että kukaan ei edes halua puhua mulle mut ois kyl kiva joskus jutella miestenki kanssa syvällisemminki!mut jotenki en vaan osaa...tai sitte miehet ei osaa puhua mulle...enpä tiedä...
helpompaa olla tekemisissä miesten kanssa. Vasta viime vuosina olen oppinut juttelemaan myös naisten kanssa. Johtuu varmaan ajattelutavoistani. Minua ei haittaa, vaikka huomaisinkin jonkun miespuolisen kaverini olevan kiinnostunut minusta. Se ei nosta egoani, eikä laske toisen arvoa silmissäni. Asiaan voi suhtautua luontevasti. Erilaisia tunteita on aina liikkeellä, kun ihmisistä on kyse.
Minun näppituntumalla todella harvoilla nuoremmilla miehillä on ystävinään naisia, toki koko käsite "ystävä" on hämärä. Joku pitää esim tuttua ihmistä ystävänään vaikka se on vain tuttu.
Minun maailmankuvani ystäviä ei voi edes hankkia juttelemalla, vaikka juttelisi maailman ääriin. Ystävät tulee teoista ja kokemuksista.
En edes usko että mies ja nainen voisivat olla ystäviä jos molemmat on heteroita. Täten jos on sinkku niin turha hakea ystävistä korviketta sille mitä oikeasti haluaa.
Itsekkin mietin koko ajan hommaisinko
a)kirjekavaria
b)suhdetta
c)maksullista
d)buddyfuckia
e)yhtä yötä
Naisystävän olen tuosta listasta sulkenut pois ymmärrettävistä syistä, suosittelen sitä samaa sinullekkin. Lista on toki supistumaan päin muutenkin, saa nähdä mitä jäljelle jää vai jääkö mitään.
No minä olen ainakin semmonen että jos mulle tulee jutteleen oli sit nainen tai mies niin varmasti alan puhuun takasin (paitsi sillon jos joku onnistuu yllättämään mut esim kysymällä jotain ihan odottamatonta asiaa niin sillon mun vastaus menee kyl änkytykseksi). Olen vain huomannut että miehet tulevat 'helpommin' juttelemaan kuin naiset (itse olen nainen). Tämä tekee uusien nais puolisten kavereiden hankkimisen äärettömän vaikeaksi. Toisaalta monilla miehillä on taka-ajatuksia ja kun niille sanoo että ei ole etsimässä minkään moista suhdetta (eikä yhden illan juttua) niin he eivät tämän jälkeen viitsi edes tervehtiä kun tulee vastaan..
Minusta olisi mukavaa saada joku mies ihan vain läheiseksi ystäväksi että saisi joskus kuulla toisenkin sukupuolen syvällisempiäkin ajatuksia mutta vielä ainakaan en ole sellaista miestä kohdannut joka olisi valmis sellaiseen..
No voithan mailata mulle, tuskin ainakaan mitään menetät. Kerron sit lisää itsestäni myöhemmin. Itselläni ei ainakaan liikaa naiskavereita ole...
[email protected]
Itse olen 40 ja tykkään, että miehet ovat
parempia kavereita kuin naiset.
He ovat mm. luotettavampia. Miesten kanssa on
kivempi tehdä töitäkin mitä naisten.
Tämän sanon vaan omasta kokemuksestani.