Tilanne: entisestä avoliitostani on pienen pieni lapsi (1 kk). Asun uuden naisystäväni kanssa. Tiedän, tiedän, yksinasuminen olisi varmasti ollut monessa mielessä helpompaa tässävaiheessa; ohitan kuitenkin nyt perustelut pikaisesta uudesta suhteesta. Muuta ongelmaa ei itseasiassa ole, kuin se, että ex ei hyväksy sitä, että lapsi olisi missään tekemisissä uuden naisystäväni kanssa. Itse saan hoitaa vauvaa vaikka yksinkin. Tätä on ymmärretty koska lapsi on niin pieni ja olen käynyt häntä hoitamassa exän luona. No, nyt näyttää siltä, että ex ei ole ollenkaan halukas tätä käytäntöä muuttamaan pitkiin aikoihin. Hänen mielestä saan tavata vauvaa vain siten, että uusi naisystävä ei ole varmasti paikalla lähinnä siis vain hänen kotonaan.
Itse en todellakaan haluaisi vauvaa viedä äitinsä luota vastoin äidin tahtoa, mutta se, että voin vauvaa nähdä vain exän luona määrittelemättömään tulevaisuuteen asti, tuntuu hankalalta ja lisäksi voi lopulta tuhota uuden suhteeni - mikä ei tietenkään ole exäni suurimpia huolia..
Suurin huoli pitäis olla se miten lapsen vanhemmat pystyis luomaan suhteensa tähän parhaalla mahollisella tavalla tässä hankalassa tilanteessa. Selvää kysymystä tähän en taida saada muotoiltua, koska ei selviä vastauksiakaan ei näissä asioissa ole. Kaikki riippuu meistä ja meidän yhteistyökyvystä. Toki laki oikeuttaa minut tapaamaan lastani omassa kodissani jos sitä vaadin, koska en ole narkkari tai pedofiili, kuten ei myöskään uusi naisystäväni. Voisin kuitenkin kysyä raadin puolueettomia tuntoja siitä kuinka kohtuutonta vaatimukseni noinkin pienen lapsen saamisesta käymään omassa kotonani on. Lapsen äidin mielestä vaatimus on täysin kohtuuton. Kyse ei ole yöstä tai pitkästä oleskelusta. Parin- kolmen tunnin vierailulla olisi jo suuri psykologinen merkitys meille. Kyse on siis siitä, että äiti vihaa uutta ystävääni - ei niinkään epäile minun kykyjäni lapsenhoitajana.
Itse en todellakaan haluaisi vauvaa viedä äitinsä luota vastoin äidin tahtoa, mutta se, että voin vauvaa nähdä vain exän luona määrittelemättömään tulevaisuuteen asti, tuntuu hankalalta ja lisäksi voi lopulta tuhota uuden suhteeni - mikä ei tietenkään ole exäni suurimpia huolia..
Suurin huoli pitäis olla se miten lapsen vanhemmat pystyis luomaan suhteensa tähän parhaalla mahollisella tavalla tässä hankalassa tilanteessa. Selvää kysymystä tähän en taida saada muotoiltua, koska ei selviä vastauksiakaan ei näissä asioissa ole. Kaikki riippuu meistä ja meidän yhteistyökyvystä. Toki laki oikeuttaa minut tapaamaan lastani omassa kodissani jos sitä vaadin, koska en ole narkkari tai pedofiili, kuten ei myöskään uusi naisystäväni. Voisin kuitenkin kysyä raadin puolueettomia tuntoja siitä kuinka kohtuutonta vaatimukseni noinkin pienen lapsen saamisesta käymään omassa kotonani on. Lapsen äidin mielestä vaatimus on täysin kohtuuton. Kyse ei ole yöstä tai pitkästä oleskelusta. Parin- kolmen tunnin vierailulla olisi jo suuri psykologinen merkitys meille. Kyse on siis siitä, että äiti vihaa uutta ystävääni - ei niinkään epäile minun kykyjäni lapsenhoitajana.
Vastaukset 12
Vanhimmat
joo voin vain kertoa että ex on mustasukkainen susta.sä kyl voit sossus käydä vaatimassa tapaamisoikeutta,mut lapsen äiti ei lasta menetä jos niin luulet ellei hän oo joku esim.alkoholisti....koittakaa ny ajaa asiaa niin kaikki memee niinku pitääki
sotkea sosiaalitanttoja (tai ns. asianajajia) omiin ongelmiinsa kuin vihoviimeisessä tilanteessa.
olen taas erimieltä.jos tilanne on nyt pysyvä,että ette palaa enää yhteen.Sinullakin on oikeus lapseesi .Kun vauva on vielä näin pieni-ehkä parhain tapa on äidin luona.Mutta kauaa ei mene kun hän ei ole niin riippuvainen äidistä.Ja tee lapsen äidille heti selväksi että nykyinen tyttöystäväsi tulee kuulumaan myös lapsen elämään.Eihän voi kieltää sulta suhdetta vaikka exällä ja sulla onkin yhteinen lapsi.
Ja itse ottaisin yhteyttä ja ottaisin asioista selvää ja hankkisin reilusti faktaa tietos joista keskustella äidin kanssa.Tietää että olet tosissasi.
Olisi kiva tietää mikä on ollut eron syy??
Asia on uusi ja tilannekin aika kinkkinen.
Lapsen äiti varmaan kokee itsensä loukatuksi,
ehkä jätetyksikin.
Ehkä tilanne voisi muuttua, kun lapsen äiti tarvitsee hoitajan lapselle. Tulossa on paljonkin
asioita, joihin ei lasta voi ottaa mukaan.
Kun sinua pyydetään hoitamaan lasta, niin kerro,
että hoidatte ilomielin.
Uskon, että tuo asia hoituu ajan kanssa.
Exäsi on juuri läpikäynyt elämänsä ehkä rankimman kokemuksen eli synnytyksen. Uusi pieni ihminen on pistänyt elämän sekaisin ja kaikki asiat uuteen uskoon. Hormonit jylläävät, hirveä stressi ja väsymys painaa päälle koko ajan. Arvaa kiinnostaako häntä mikään järjellinen asioiden pohdinta kanssasi tällä hetkellä? Tuossa vaiheessa ei useinkaan äiti uskalla jättää lastaan edes isän kanssa kahden, puhumattakaan sitten jostain vieraasta ihmisestä, josta äiti ei edes pidä. Jäitä hattuun siis, isipappa. Eiköhän sillä äidillä ole tällä hetkellä elämä enemmän sekaisin kuin sinulla.
Pienen vauvan äiti on lapsestaan yhtä riippuvainen kuin lapsi hänestä. Kun muistelen itseäni vastasynnyttäneenä, en todellakaan olisi luovuttanut vauvaani tuntemattomalle. Pienintäkin menoa varten piti pyytää oma äiti lastani hoitamaan, jotta varmasti saatoin lähteä esim. kampaajalle turvallisin mielin.
Eronneelle isälle jäitä hattuun. Kyllä vauvan hoitoa riittää vauvan vähän kasvettuakin.
Kovin on lapsi vielä pieni.
Kuukauden ikäistä lasta ei äidin vierestä juurikaan viedä, jos ei ole pakottavaa tilannetta.
Huomioi vaikka rintaruokinta yhtenä pienenä asiana.
Sinun uusi kumppanisi on sinulle tärkeä, samoin lapsesi.
Jos mietit, että asut uuden naisystävän kanssa,
niin luulitko kiikuttavasi lapsen synnytyksen jälkeen kotiisi?
Uutta suhdettasi tuskin voit rakentaa ex-naisesi lapsen varaan....
Tilanne on raskas, kaikille!
Luulenpa, että eniten voimia tässä vaaditaan
lapsen äidiltä, jolla ei ole kotona miestä tukenaan.
Hyvä, että olet lasta hoitanut, ajan kanssa
lapsi "vierailee" sinunkin kodissasi.
Lapsen maailmaan saattamiseen pitäisi hankkia lupa jostain, etteivät kakarat hankkisi kakaroita, joista eivät kykene huolehtimaan ilman
jalkavaimoja. Se vielä puuttuisi, ettei vauvan äitikään lapsestaan huolehtisi. Munat pois, olis sunkin helpompi olla parempi mies ilman niitä.
Nyt on tärkeintä, että suhteesi lapseesi säilyy ja pääsee kehittymään.
Koska kyse on vauvasta, jota ei siis jo imetyksen vuoksi voi erottaa äidistään pitkäksi aikaa, on aika luonnollista että tapaat lastasi tämän kotona.
Anna asian siis toistaiseksi olla, anna ex-vaimollesi periksi ja mene vaimosi luo katsomaan lastasi.
Pääasia että tapaat lastasi mahdollisimman paljon,koska jos nyt teet sen virheen ettet tapaa lasta ollenkaan,kun et kerran saa itse valita tapaamispaikkaa, niin pahimmasssa tapauksessa suhteesi lapseesi katkeaa kokonaan: ex-vaimosi voi myöhemmin kieltää tapaamiset sillä perusteella, ettet ole tähänkään mennessä tavannut lasta ja ettei lapsi ole sinuun millään lailla kiintynyt, vaan käytännössä olet omalle lapsellesi ventovieras ihminen.
Eli pidä huoli siitä ettet käy lapselle vieraaksi,eli pidä kiinni isyydestäsi, tapaa lasta niin usein että se oppii tuntemaan sinut, rakastamaan sinua, kokee sinut isäkseen ja luottaa sinuun!!!!
Mutta noin vuoden päästä sinulla on perustellut syyt vaatia että tapaat lasta omassa kodissasi. Jos ex-vaimo ei tähän siinäkään vaiheessa suostu, ota yhteyttä lastenvalvojaan - mutta odotusaikana tapaa lastasi vaikka äidin luona, KUNHAN TAPAAT!
Voisi olettaa että vaimosi erosta aiheutunut viha on vuoden aikana jo sen verran lauhtunut, että hän hyväksyy tapaamiset myös sinun kotonasi.
1 ) Sinun etu--->>> saat tavata lastasi sinun ehdoilla ja kehittää myös suhdetta uuden puolison ja lapsen välille....
2 ) Ex: etu --->>> Tapaamiset hänen ehdoilla ja estää uuden vaimokkeen ja lapsen tapaamiset ( katkeruus ja synnytyksen tuomat pelot ym )
3) Lapsen etu --->>> hänellä on sekä isä että äiti joka pitää häneen yhtyttä olosuhteista riippumatta
Valitse 3 sillä 1 kk ikäinen tarvisee äitiä ja hänen jaksamistaan... anna aikaa ja tilanteen rauhoittua.... tulee aika jolloin äiti kaipaa aikaa itselleen ja silloin on helppo neuvotella sen lapsen vierailuista sinun kotona...
Keskustele uuden vaimokkeen kanssa siitä miksi halua käydä ex:n luona ( vältä mustasukkaisuuden peikko ) ja yritä saada hänet tajuamaan että kun lapsi kasvaa ja on kiintynnyt sinuun on tapaaminen paljon luonnollisempaa ja äitikin tajuaa toimia sen lapsen edun mukaisesti ( vaikka se tuntuisi pahalta ) Tee ex:lle selväksi... tapaat lasta, et hänen äitiään (ex:ää )....
Toive (ex:n ) siitä että jos rakastat lasta... saattaisi saada sinut tulemaan takaisin... voisi olla yksi syy noin nihkeään käytökseen... vain tajuamalla että se ei ole mahdollista... auttaa häntä "luopumaan " ja poistaa katkeruuden uutta naistasi kohtaan...
Kiitos selkeistä ja hyvinperustelluista mielipiteistä. Tunnutte (Outin kanssa ) hahmottavan tilanteen ihan oikein. Ehkä te naisina ymmärrätte exäni tuntoja.. ymmärränhän niitä minäkin, eikä teidän viesteissänne sen puolesta ollut minulle mitään ihan uutta ja ihmeellistä.
Käytännössä kuvio mennee niin, että katsotaan keltä palaa ensimmäisenä pinna: nykyiseltä vaimokkeelta (minun vierailujeni takia), exältä (minun melko vähäisen vierailutiheyden takia) vai minulta (molempien naisten pinnojen palamisen välttelystä). No, kyllä tässä aletaan itsekukin jo näkemään kuvion koomisia piirteitäkin. Se on yleensä hyvä merkki :)
Äijästähän saattaisi vielä löytyä mies, -jostain pohjalta. Huomaa oman koomisuutensa. Ja tilanteen mahdottomuuden kaikkien kannalta.
Onni on omien korvien välissä ja saattaisi tehdä
hyvää miettiä vaimonsa ja lapsensa onnea ensin, sieltä voi sitten löytyä se hukattu onni itsellekin.
Ryömi kotiisi siitä kutale, jos vaikka vielä huolittaisiin. Vaimosi tunteet eivät vielä ole kokonaan kuolleet, siitähän nämä kertomasi vaikeudet kertovat