Voiko mikään muuttua...

Oli minullakin hirveän suuri pelko, kun pyrin uudelleen samaan firmaan. Tuotantopäällikkö otti kyllä mielellään töihin , mutta työni otin vastaan pelon sekaisin tuntein. Pelkäsin juuri sitä henkilöä ja henkilöitä, jotka silloin aiemmin olivat minua sorsimassa. Kävi juuri niinkuin pelkäsin ja vielä pahempaa.
Varmasti olisin vieläkin töissä, jos ilmapiiri olisi olut edssä siedettävä ja toisia kunnioittava.
Minusta todella tekemällä tehtiin suuren ja kauniin lihatalon likaviemäri, johon oli hyvä kaataa kaikki pahat olot. Ehkä siksi kun minä uskalsin puuttua työpaikkani räikeisiin epäkohtiin.
Itse työstä olisin tykännyt, vaikka se se olikin ruumiillisesi raskasta. Pidin määrätietoisesta rutiinityöstä. On se järkyttävää , että muutamat työtoverini voivat tuhota itsetuntoni, työni ja ansioni. Työsuojelu -ja muut víranomaiset eivät pysty tekemään yhtään mitään, jos yksi sellainen hirmu on työpaikalla ja hän saa joukkohengen mukaansa.
Nyt olen ollut työttömyyseläkeputkessa ja odottelen valovuosien päässä häämöttävää tulevaa pientä eläkettä. Haluja työhön olisi, mutta voimia ei . Sen tietää vain raskaan työpaikkakiusaamisen kokenut. Terve olen kuin pukki ainakin vielä . Siitä olenkin hyvin kiitollinen.

Kokenut kirjoitti:

Oli minullakin hirveän suuri pelko, kun pyrin uudelleen samaan firmaan. Tuotantopäällikkö otti kyllä mielellään töihin , mutta työni otin vastaan pelon sekaisin tuntein. Pelkäsin juuri sitä henkilöä ja henkilöitä, jotka silloin aiemmin olivat minua sorsimassa. Kävi juuri niinkuin pelkäsin ja vielä pahempaa.
Varmasti olisin vieläkin töissä, jos ilmapiiri olisi olut edssä siedettävä ja toisia kunnioittava.
Minusta todella tekemällä tehtiin suuren ja kauniin lihatalon likaviemäri, johon oli hyvä kaataa kaikki pahat olot. Ehkä siksi kun minä uskalsin puuttua työpaikkani räikeisiin epäkohtiin.
Itse työstä olisin tykännyt, vaikka se se olikin ruumiillisesi raskasta. Pidin määrätietoisesta rutiinityöstä. On se järkyttävää , että muutamat työtoverini voivat tuhota itsetuntoni, työni ja ansioni. Työsuojelu -ja muut víranomaiset eivät pysty tekemään yhtään mitään, jos yksi sellainen hirmu on työpaikalla ja hän saa joukkohengen mukaansa.
Nyt olen ollut työttömyyseläkeputkessa ja odottelen valovuosien päässä häämöttävää tulevaa pientä eläkettä. Haluja työhön olisi, mutta voimia ei . Sen tietää vain raskaan työpaikkakiusaamisen kokenut. Terve olen kuin pukki ainakin vielä . Siitä olenkin hyvin kiitollinen.

Minun kohdallani kiusaaminen levisi talon seinien ulkopuolellekin sillä asun pienellä paikkakunnalla ja ko. henkilöt kuvittelevat olevansa jotain "paikkakunnan napoja".
Niinpä he saivat siirrettyä kiusaamista "siiviiliinkin", on se jännä tunne tosiaan kun ihmiset, melkein tuntemattomatkin kohtelevat kuin jotain rikollista...
Menetin tuon "boikotoinnin" ansiosta varmaan ainakin muutaman kymppitonnin kun töitä ruvettiin osaltani vähentämään, perusteettomasti.
Samat henkilöt jotka savustivat minua töistä pois, haukkuivat minua sitten kylillä luuseriksi kun en ole töissä, pientä ristiriitaa...
Minäkin pelkään juuri tuota samaa kierrettä jos sinne palaan, ilmapiiri ko. firmassa lienee yleisestikin äärimmäisen huono.
Jos jotain hyvää voisi etsiä tästä niin ainakin itse tunnen kovettuneeni ihmisenä, olin ehkä liian empaattinen aikaisemmin joka ei liene hyvä asia nykymaailmassa. Mutta olen myös kyyninen ja katkeruuskin saa valtaa välillä kun rupeaa ajattelemaan asioita... kauan näemmä menee ennenkuin pääsee siitä irti..
Kiitos sanoistasi, joka on kokenut tämän ymmärtää varmasti näitä tuntemuksia.

Jaksamista.

Kokenut kirjoitti:

Oli minullakin hirveän suuri pelko, kun pyrin uudelleen samaan firmaan. Tuotantopäällikkö otti kyllä mielellään töihin , mutta työni otin vastaan pelon sekaisin tuntein. Pelkäsin juuri sitä henkilöä ja henkilöitä, jotka silloin aiemmin olivat minua sorsimassa. Kävi juuri niinkuin pelkäsin ja vielä pahempaa.
Varmasti olisin vieläkin töissä, jos ilmapiiri olisi olut edssä siedettävä ja toisia kunnioittava.
Minusta todella tekemällä tehtiin suuren ja kauniin lihatalon likaviemäri, johon oli hyvä kaataa kaikki pahat olot. Ehkä siksi kun minä uskalsin puuttua työpaikkani räikeisiin epäkohtiin.
Itse työstä olisin tykännyt, vaikka se se olikin ruumiillisesi raskasta. Pidin määrätietoisesta rutiinityöstä. On se järkyttävää , että muutamat työtoverini voivat tuhota itsetuntoni, työni ja ansioni. Työsuojelu -ja muut víranomaiset eivät pysty tekemään yhtään mitään, jos yksi sellainen hirmu on työpaikalla ja hän saa joukkohengen mukaansa.
Nyt olen ollut työttömyyseläkeputkessa ja odottelen valovuosien päässä häämöttävää tulevaa pientä eläkettä. Haluja työhön olisi, mutta voimia ei . Sen tietää vain raskaan työpaikkakiusaamisen kokenut. Terve olen kuin pukki ainakin vielä . Siitä olenkin hyvin kiitollinen.

Eli savossa tämä Minunkin elinpiirini sijaitsee, "kieroja ja kaateellisia" on savolaiset ei siitä mihinkään pääse.
Nuo rutiinityöt on ehkä myös sellainen tekijä joka lisää tai mahdollistaa kiusaamistilanteiden syntymistä.
Yksipuolisessa työssä on aikaa jauhaa paskaa työkaverista ja hänen asioistaan, piakkoin nämä puheet muuttuvat ko. henkilöiden päässä todeksi ja homma on valmis, tosin suurin osa on kyllä niin paksua valetta ja suoranaista, taatusti tietoista pahanpuhumista että luulisi aikuisten ihmisten tajuavan asioita mutta kun syötävä saadaan hampaisiin niin siitä ei luovuta vaikka mikä olisi.

Timppa kirjoitti:

Eli savossa tämä Minunkin elinpiirini sijaitsee, "kieroja ja kaateellisia" on savolaiset ei siitä mihinkään pääse.
Nuo rutiinityöt on ehkä myös sellainen tekijä joka lisää tai mahdollistaa kiusaamistilanteiden syntymistä.
Yksipuolisessa työssä on aikaa jauhaa paskaa työkaverista ja hänen asioistaan, piakkoin nämä puheet muuttuvat ko. henkilöiden päässä todeksi ja homma on valmis, tosin suurin osa on kyllä niin paksua valetta ja suoranaista, taatusti tietoista pahanpuhumista että luulisi aikuisten ihmisten tajuavan asioita mutta kun syötävä saadaan hampaisiin niin siitä ei luovuta vaikka mikä olisi.

Kiitos Timppa vastauksista. Minä rohkaisisin sinua kuitenkin yrittämään ja kysymään pääsisitkö sittenkin entiseen paikkaasi töihin. Tiedän senkin , että pelon sekaiset tunteet valtaavat varmasti mielen, mutta toivoa ei pidä heittää. Siitäpähän sen sitten näkisi onko tilanne muuttunut kiusaamisen suhteen. Onhan tästä asiasta tullut paljon julkisuutta ja jopa lakikin, mutta sillähän ei ole käytännössä mitään merkitystä.
On ne niin tosi-ikäviä nämä kiusaamisklikit. Uskomatonta aikuisten ihmisten välillä. Usein juuri ahkerimmat ja tunnollisimmat joutuvat sen kohteeksi. Ehkä juuri siitä syystä, etteivät he uskalla tai ilkeä sanoa vastaan . Jotain omanarvon tuntemusta ja lähimmäisen kunnioitusta ja oikeudenmukaisuudentajua heillä vielä on.
Minä toivon sinulle Timppa voimia ja myös sitä ettet katkeroituisi, sillä syvä katkeruus käy lopulta itseä vastaan itsevihaksi. Se onkin jo hyvin paha asia. Olen minäkin ryvettynyt, mutta suomalaisella sisulla pitää koettaa porskuttaa eteenpäin. Minua on lyöty kuin vierasta sikaa keinoja kaihtamatta. Minun on pitänyt jotenkin selviytyä muille ihmisille puhuen ja kirjoittaen. Myös liikunnalliset harrastukset ovat antaneet elämään potkua. Muista Timppa, että sinua rakastetaan ja paljon. Olet mies siinä kuin toisetkin. Ajattele, että se on niiden kiusaajien heikkoutta ja suorastaan heidän häpeällistä toimintaa. Tällä palstalla on paljon sinulle henkisiä tukijoita.

Kokenut kirjoitti:

Kiitos Timppa vastauksista. Minä rohkaisisin sinua kuitenkin yrittämään ja kysymään pääsisitkö sittenkin entiseen paikkaasi töihin. Tiedän senkin , että pelon sekaiset tunteet valtaavat varmasti mielen, mutta toivoa ei pidä heittää. Siitäpähän sen sitten näkisi onko tilanne muuttunut kiusaamisen suhteen. Onhan tästä asiasta tullut paljon julkisuutta ja jopa lakikin, mutta sillähän ei ole käytännössä mitään merkitystä.
On ne niin tosi-ikäviä nämä kiusaamisklikit. Uskomatonta aikuisten ihmisten välillä. Usein juuri ahkerimmat ja tunnollisimmat joutuvat sen kohteeksi. Ehkä juuri siitä syystä, etteivät he uskalla tai ilkeä sanoa vastaan . Jotain omanarvon tuntemusta ja lähimmäisen kunnioitusta ja oikeudenmukaisuudentajua heillä vielä on.
Minä toivon sinulle Timppa voimia ja myös sitä ettet katkeroituisi, sillä syvä katkeruus käy lopulta itseä vastaan itsevihaksi. Se onkin jo hyvin paha asia. Olen minäkin ryvettynyt, mutta suomalaisella sisulla pitää koettaa porskuttaa eteenpäin. Minua on lyöty kuin vierasta sikaa keinoja kaihtamatta. Minun on pitänyt jotenkin selviytyä muille ihmisille puhuen ja kirjoittaen. Myös liikunnalliset harrastukset ovat antaneet elämään potkua. Muista Timppa, että sinua rakastetaan ja paljon. Olet mies siinä kuin toisetkin. Ajattele, että se on niiden kiusaajien heikkoutta ja suorastaan heidän häpeällistä toimintaa. Tällä palstalla on paljon sinulle henkisiä tukijoita.

Kyllä täytyy sanoa että olette todella vahvoja kun jaksatte vielä asuakin samassa paikassa kuin kiusaajanne. Onnea elämälleni!

Kokenut kirjoitti:

Kiitos Timppa vastauksista. Minä rohkaisisin sinua kuitenkin yrittämään ja kysymään pääsisitkö sittenkin entiseen paikkaasi töihin. Tiedän senkin , että pelon sekaiset tunteet valtaavat varmasti mielen, mutta toivoa ei pidä heittää. Siitäpähän sen sitten näkisi onko tilanne muuttunut kiusaamisen suhteen. Onhan tästä asiasta tullut paljon julkisuutta ja jopa lakikin, mutta sillähän ei ole käytännössä mitään merkitystä.
On ne niin tosi-ikäviä nämä kiusaamisklikit. Uskomatonta aikuisten ihmisten välillä. Usein juuri ahkerimmat ja tunnollisimmat joutuvat sen kohteeksi. Ehkä juuri siitä syystä, etteivät he uskalla tai ilkeä sanoa vastaan . Jotain omanarvon tuntemusta ja lähimmäisen kunnioitusta ja oikeudenmukaisuudentajua heillä vielä on.
Minä toivon sinulle Timppa voimia ja myös sitä ettet katkeroituisi, sillä syvä katkeruus käy lopulta itseä vastaan itsevihaksi. Se onkin jo hyvin paha asia. Olen minäkin ryvettynyt, mutta suomalaisella sisulla pitää koettaa porskuttaa eteenpäin. Minua on lyöty kuin vierasta sikaa keinoja kaihtamatta. Minun on pitänyt jotenkin selviytyä muille ihmisille puhuen ja kirjoittaen. Myös liikunnalliset harrastukset ovat antaneet elämään potkua. Muista Timppa, että sinua rakastetaan ja paljon. Olet mies siinä kuin toisetkin. Ajattele, että se on niiden kiusaajien heikkoutta ja suorastaan heidän häpeällistä toimintaa. Tällä palstalla on paljon sinulle henkisiä tukijoita.

Näitä asioita, on kulunut ehkä liian vähän aikaa.
Toisaalta ehkä se että olin/pääsin toiseenkin paikkaan oli jonkinlainen näpäytys kiusaajilleni että kyllä minä sentään johonkin kelpaan.
Toivottavasti asiat tästä rupeaisivat selkiämään.

Myös teillä kaikilla jotka näitä lukevat ja ovat kokeneet samanlaisia asioita.