Kun on kokenut jossain työpaikassa olevansa päähän potkittu koira ja sitten pääsee toiseen paikkaan jossa todella tuntee olevansa arvostettu ihmisenä/työkaverina niin se on tosi mahtava, uskomaton tunne.
Itselläni oli alkuun miltei "sopeutumis vaikeuksia" kun aiemman työpaikan vaikeudet pyöri mielessä uudessa paikassa aloittaessa.
kesti jonkin aikaa ennenkuin tajusi että on tosiaan uudessa paikassa/uudessa elämässä ja kaikki aiempi on kuin jotain helvetin pahaa unta.
Itselläni oli alkuun miltei "sopeutumis vaikeuksia" kun aiemman työpaikan vaikeudet pyöri mielessä uudessa paikassa aloittaessa.
kesti jonkin aikaa ennenkuin tajusi että on tosiaan uudessa paikassa/uudessa elämässä ja kaikki aiempi on kuin jotain helvetin pahaa unta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos on kokenut raskaan työpaikakiusaamisen kuten minä, niin paras lääke toipumiseen olisi ollut hyvä työpaikka, ruhtinaallinen palkka ja mukavat työkaverit. Siitä olisi jäänyt miellyttävä muisto, jolla jaksaisi hautaan saakka. Nyt vain sydämessäni jäytää huonot muistot, mutta minkäs minä sille enää voin. Kun olen jonkun työtoverin mielestä uhari, pölövästi, vittumainen ja kaikkea siltä väliltä yms. aina luuseriksi asti, niin se ottaa joskus niin pannuun että aivan keittää. Sen keitoksen haluaisin heittää näiden kiusaajien niskavilloihin. Tällaista on elämä.
Itse harkitsen parasta aikaa työpaikan vaihtoa. En jaksa sitä valtataistelua. Toivottavasti onni potkii minua edes joskus...
Älä katehdi. Se on pahaa savolaisuutta. Anteeksi!Savolaisia loukkaamtta sanottakoon , että sitä on meissä jokaisessa ihmisessä.
Multa loppui se reilut kaksi vuotta kestänyt "ihanuus" kun ko. firma joutui vähentämään porukkaa ja me määräaikaiset jouduttiin lähtemään.
Entisessä työpaikassa voisi töitä ollakin mutta eipä entisten kokemusteni valossa kannattane mennä, ei kai oman terveyden kannalta ole kovin hyväkään asia.