Kumppanini rakastaa minua, ja on kaikinpuolin mallivaimo.
Itseltäni kuitenkin puuttuu kaikki rakkaudentunteet häntä kohtaan.
Haluan eroon, mutta tiedän että hänen maailmansa romahtaa jos lähden.
En halua loukata taikka vahingoittaa häntä, mutta tuntuu kuin oma elämä valuisi näinkin eläen hukkaan.
Tämä ei ole hetken huumaa, eikä kolmatta osapuolta ole.
Onkohan tähän mitään hyvää hoitokeinoa ?
Itseltäni kuitenkin puuttuu kaikki rakkaudentunteet häntä kohtaan.
Haluan eroon, mutta tiedän että hänen maailmansa romahtaa jos lähden.
En halua loukata taikka vahingoittaa häntä, mutta tuntuu kuin oma elämä valuisi näinkin eläen hukkaan.
Tämä ei ole hetken huumaa, eikä kolmatta osapuolta ole.
Onkohan tähän mitään hyvää hoitokeinoa ?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Väittävät, että rakkaus on tahtolaji. Eli on päätettävä, että tahtoo rakastaa. Silloin se ei ilmeisesti voi loppua noin vain, siis se rakkaus.
Itseltäni rakkaus kyllä sammui perusteellisesti aikanaan, mutta ehkäpä en ole noita tahtoihmisiä.
Jos rakkaus tahdosta kiinni olis, eihän avioeroja olis sitten olemassakaan. Ja toisinpäin; jos rakastaa jotakuta ja haluaa lakata rakastamasta, se onnistuu, kunhan vaan tahtoo kovasti. Noinko? Helppoa kun mikä...
Kerro tunteistasi jollekin läheiselle ihmiselle. Pura hänelle kaikki ajatuksesi. Jos sinua todella ahdistaa ja sunusta tuntuu että elämä menee hukkaan niin sinun on lopulta puhuttava asiasta vaimollesi...
Parempi olla rehellinen ja päättää avioliitto hyvässä sovissa ( ilman pettämistä ).
Rakkaus ei ole tahdon asia, se on tunne.
Jos vaimosi rakastaa tahtoo hän sinun olevan onnellinen vaikka hän menettäisikin sinut. Mutta riippuvaisuus ei ole rakkautta vaan pelkoa siitä miten minulle käy jos toinen ei ole pitämässä huolta.
Ole siis rehellinen ja keskustele sinun tunteistasi avoimesti. Se tuntuu aluksi vaimostasi pahalta, mutta valhe vahingoittaa vieläkin pahemmin... jossakin vaiheessa se kumminkin tulee esille...
Mielestäni holhoat naistasi!! Jos olet kyllästynyt, sano se suoraan! Voi olla , että tuo väitteesi ,että hänen maailmansa romahtaa, on vain mielikuvitustasi!!! Naisen intuitiolla kyllä tiedetään milloin miehen tunteet on loppu!!! Tee itsellesi palvelus ja sano suoraan!!!
En minäkään ole enää niin hehkuvasti lääpälläni vaimooni,mutta ei tulisi mieleenikään erota sen takia.
Onko teillä lapsia?Meillä on kaksi teiniä.
En millään viitsisi koko rakkausrumbaa alusta.
Intohimo kestää vain hetken.
Minusta on ihan hyvä,että tunnen vaimoni seksuaalisesti hyvin ja hän minut.Homma pelaa,vaikka harvemmin.
Rakkaus,katos muuttaa muotoaan.Älä joudu siitä paniikkiin,veli!Ole hiton onnellinen että sulla on vaimo,joka sua rakastaa.
Vanha Nepalilainen viisaus sanoo " älä valitse puolisoksesi häntä jota rakastat, vaan hänet joka sinua rakastaa ".
Elämä on näin helppoa.
Haluisin kuitenkin tuntea sen ihastumisen tunteen ja sellaisen eroottisen läheisyyden, jota voi tunte vain silloin kun toista rakastaa.
Seksikin saa silloin aivan uuden ulottuvuuden.
Vieraissa en halua käydä.
Koska juuri tuosta kaipuusta ne vaikeudet sitten alkavatkin.Lähipiirissämme on tapauksia.En halua sitä meille.Lohduttaudun ajatuksella,että ei se olisi ainakaan parempaa.Johan tässä on muutakin yhteistä luotu.Tulen hyvin juttuun vaimon suvun kanssa ja petturin mainetta en huoli,kuten et kai sinäkään.Minä olen yli 40 ja sinä varmasti nuorempi.Älä nyt silti tee liian äkkinäistä päätöstä.Ei se elämä koskaan niin helppoa ole.
Sulla on ilmeisesti asiat liian hyvin ja tylsyydestäsi saat kyllä itseäsi syyttää.
Ei varmaan ole mitään herkkua tollasta katsoa.
Mitä jos miettisit vaihteeksi vaimosi onnea!