Tosi purjehtijoiden mieestä nostokölivene ei ole purjevene. Tarkennusta, miksi näin on, en ole saanut. Ulkomailla niitä on kumminkin paljon, jopa valtamerillä. Telakointi ja pienemmästä massasta johtuen niiden käsittely on helpompaa, kuin kiinteäköliveneen. Onko niissä jokin piilevä heikkous. Messuilla oli esillä kaksi venettä Hunter 260 ja First 27.7
Nostokölivene
13
6799
Vastaukset
- Joakim
Nostoköliveneiden suosio Keski-Euroopassa perustuu lähinnä satamien puutteeseen/kalleuteen.
Nostoköliveneitä on monenlaisi. Useat niistä on tehty aikamoisiksi kompromisseiksi, josta johtunee huono maine. Köli saattaa olla liian pieni (suuri sorto) tai liian kevyt (herkkä kallistumaan) tai profiililtaan huono (sorto vastus).
First 27.7 ei varmasti ole huono vene, mutta siinä ei myöskään ole enää montaa nostoköliveneen etua. Se on painava ja leveä, joten traileroitavuus tai helppo telakointi on kyseenalaista. Sen sijaan se purjehtii yhtä hyvin kuin vastaava kiintokölivene ja lienee myös rakenteeltaan yhtä tukeva.
Suomen vesillä on maailmasta poiketen kiviä, joten kannattaa kiinnittää huomiota kölilaatikon ja nostokölin tukevuuteen.
Itselläni on nostoköli, jota en nosta kuin syksyllä pukille nostettaessa. Pukilla lasken kölin takaisin ulos, jolloin vene on tukevampi ja kölin ja pohjan saa maalattua.- Jtr
Minulla on Nautica 24 nostokölinen. ostin kyseisen purren syksyllä suoraan trailerin päällä, jahka pääsen tulevana suvena testaamaan niin voin laittaa palautetta.
Kyseisessä veneessä on noin 50 cm korkea köli jonka sisältä lasketaan veivillä 50 cm lisäköli, mutta entinen omistaja kyllä sanoi ettei sitä tarvinnut laskea kun se luovii ilman jatkoakin hyvin.
PS. jos jollakin on kyseisenlainen vene niin kaikki tieto vastaanotetaan.
- Trendy
Nostoköliveneet eivät muuten välttämättä ole kiintokölisiä kevyempiä. Kun kokoa alkaa olla sen verran, ettei miehistön painolla enää venettä tasapainoteta, tarvitaan painolastia.
Nostettava köli ei voi olla kovin painava joten painolastia lisätään veneen pohjan sisäpuolelle. Kun painolasti on näin ylempänä, sitä tarvitaan enemmän.
Joistakin seitsemän metrin pituisista veneistä on kiinto- ja nostoköliversiot. Nostokölinen voi olla yli sata kiloakin painavampi. Sisäpuolista painolastia saattaa olla useita satoja kiloja...
Joissakin sitten käytetään painolastina vettä, jolloin trailerille jääkin selvästi kevyempi kuorma. Tällainenhan oli se messuilla nähty Hunter.- sivusta seurannut
nykyisen tyylisillä evillä varustetuissa kiintoköli-/nostoköliveneissä ei ole huomattavia eroja veneiden painoissa. Tarkoitan siis bulbikölejä joissa evä on usein jonkinmoista komposiittia. Painopiste toki siirtyy ylemmäs köliä nostettaessa mutta kyllä em. tapaisella kölillä varustettu vene silti on ainakin yhtä vakaa kuin vastaavan kokoinen mooottorivene...ilman mitään ekstra painoa rungossa. Ameriikan 'ihmeestä' Hunterista en tiedä kun en ole kyseisiä veneitä sillä silmällä katsellut. Ja siitä kölin painavuudesta vielä sen verran että eikös se 140 jalkainen Baltickin ollut varustettu nostokölillä...siinä bulbissa on painoa varmaan 50tonnia. Hyvällä suunnittelulla nousee painavampikin bulbi kevyesti.
Balticin köliä tosin ei todennäköisesti käsin kannelta vinssata, mutta ymmärrätte varmaan mitä vertauksella tarkoitan... =) - Trendy
sivusta seurannut kirjoitti:
nykyisen tyylisillä evillä varustetuissa kiintoköli-/nostoköliveneissä ei ole huomattavia eroja veneiden painoissa. Tarkoitan siis bulbikölejä joissa evä on usein jonkinmoista komposiittia. Painopiste toki siirtyy ylemmäs köliä nostettaessa mutta kyllä em. tapaisella kölillä varustettu vene silti on ainakin yhtä vakaa kuin vastaavan kokoinen mooottorivene...ilman mitään ekstra painoa rungossa. Ameriikan 'ihmeestä' Hunterista en tiedä kun en ole kyseisiä veneitä sillä silmällä katsellut. Ja siitä kölin painavuudesta vielä sen verran että eikös se 140 jalkainen Baltickin ollut varustettu nostokölillä...siinä bulbissa on painoa varmaan 50tonnia. Hyvällä suunnittelulla nousee painavampikin bulbi kevyesti.
Balticin köliä tosin ei todennäköisesti käsin kannelta vinssata, mutta ymmärrätte varmaan mitä vertauksella tarkoitan... =)Onhan tosiaan useita todella nopeita veneitä, joissa nostoköli on lähinnä kuljetusta helpottamassa, Melges jne. Kaikissa tietysti bulbbi pitää painopisteen alhaisena. Messuilla oli toinenkin tämän tyyppinen vene, Sprinto. Siitä on kaksi versiota, tämä bulbbikölinen tietysti nopeampi.
Useista nostoköliveneistä on kuitenkin myös kiintokölimalli, joka on sitten selvästi nopeampi ja samalla tietysti myös kevyempi. Kiintokölisessä on ehkä myös hiukan enemmän purjepintaa, koska se sen paremmin kantaa.
Sitten on näitä todella suuria veneitä, joissa nostoköli on lähinnä siksi, että sillä yleensä pääsisi satamiin. Merellä tarvitaan niin suurta syväystä purjepintaa tasapainottamaan, että venesatamiin pyrkiessä joudutaan kölistä osa nostamaan.
Eräässäkin veneessä oli varauduttu siihenkin, että tuo nostoköli jää jumiin estäen rantautumisen: köli voitiin pudottaa sopivan syvyiseen paikkaan ja sitten sukeltajien avustuksella sieltä myöhemmin pelastaa...
Veneenrakentajat taitavat hiukan arastella noita nostokölirakenteita. Joissakin onkin ollut monenlaisia rakenteellisia ja materiaaliongelmia. Ehkäpä parhaat kostruktiot löytyvät englantilaiselta Southerly-veistämöltä. Niissäkin on aika paljon myös rungon sisäpuolista painolastia.
Silti nostokölisten osuus Suomessa on aivan käsittämättömän alhainen. - Haddock
Trendy kirjoitti:
Onhan tosiaan useita todella nopeita veneitä, joissa nostoköli on lähinnä kuljetusta helpottamassa, Melges jne. Kaikissa tietysti bulbbi pitää painopisteen alhaisena. Messuilla oli toinenkin tämän tyyppinen vene, Sprinto. Siitä on kaksi versiota, tämä bulbbikölinen tietysti nopeampi.
Useista nostoköliveneistä on kuitenkin myös kiintokölimalli, joka on sitten selvästi nopeampi ja samalla tietysti myös kevyempi. Kiintokölisessä on ehkä myös hiukan enemmän purjepintaa, koska se sen paremmin kantaa.
Sitten on näitä todella suuria veneitä, joissa nostoköli on lähinnä siksi, että sillä yleensä pääsisi satamiin. Merellä tarvitaan niin suurta syväystä purjepintaa tasapainottamaan, että venesatamiin pyrkiessä joudutaan kölistä osa nostamaan.
Eräässäkin veneessä oli varauduttu siihenkin, että tuo nostoköli jää jumiin estäen rantautumisen: köli voitiin pudottaa sopivan syvyiseen paikkaan ja sitten sukeltajien avustuksella sieltä myöhemmin pelastaa...
Veneenrakentajat taitavat hiukan arastella noita nostokölirakenteita. Joissakin onkin ollut monenlaisia rakenteellisia ja materiaaliongelmia. Ehkäpä parhaat kostruktiot löytyvät englantilaiselta Southerly-veistämöltä. Niissäkin on aika paljon myös rungon sisäpuolista painolastia.
Silti nostokölisten osuus Suomessa on aivan käsittämättömän alhainen.A la Guyline ym. vaikuttavat aika viisailta, eikä vähiten siksi, että niiden olettaisi olevan karilleajossa turvallisempia kuin kiintokölisten.
- Trendy
Haddock kirjoitti:
A la Guyline ym. vaikuttavat aika viisailta, eikä vähiten siksi, että niiden olettaisi olevan karilleajossa turvallisempia kuin kiintokölisten.
Taitto/kääntököli antaa tosiaan hiukan sitä mieltä rauhoittavaa turvaa pohjakosketustilanteissa.
Vaarallisin on ehkä tuo tehokkaaksi todettu nostettava bulbbi. Kun klunssin terävä kärki täydessä plaanissa osuu kiveen, tulee veneen pohjaan aika iso aukko... Poikkeuksena ehkä ne veneet, joissa köli on suunniteltu murtumaan ensin tai esim. Santer, jossa kölilaatikossa on joustinjärjestely osumien varalle.
Kääntökölillä ehkä hiukan menetän vauhtiominaisuuksia, mutta samalla veneelle avautuu valtavasti lisää vesistöjä tutkittaviksi. Tähän kompromissiin minäkin olen taipumassa. Erityisesti ne ratkaisut joissa köli kääntyy kokonaan rungon sisään kiinnostavat. Guylinet ja Campukset eivät kelpaa.
- Jpe
Itselläni on 26 jalkainen Hunter 260:a vastaava taittokölillä varustettu vene. Mitään heikkoa en ole puolta en ole asiata löytänyt, päinvastoin. Vene sortaa ehkäpä aluksi enemmän kuin kiintäköliset, mutta kun nopeutta on yli 2s sekin seikka poistuu. Taittokölin ei vahingoita venettä karilleajon yhteydessä kuten kiinteät/nostokölit. Köli nousee ylös karin/kiven kohdalla ja sen jälkeen palautuu norm. asentoo, jotta matka voi taas jatkua ilman vaurioita tai reissun keskeytystä. Telakointi ja veneen siirto on helppoa. Masto kaatuu pikakaato järjestelmän ansiosta nopeasti, köli ylös, vene trailerille ja auton keula kohti uusia vesistöjä.
- Taitto
Ymmärtääkseni taittokölin ohella pitäisi olla myös taittoperäsin jos kiville ilman vaurioita ollaan menossa.
- Joakim
Mitenkäs sen hoidat trailerilla, köli taittuneena?
- Jpe
Taitto kirjoitti:
Ymmärtääkseni taittokölin ohella pitäisi olla myös taittoperäsin jos kiville ilman vaurioita ollaan menossa.
eli molemmat kääntyvät. Juuri sen takia voi veneellä rantautua mataalaankin hiekkarantaan keula edellä. Max. syväys köli ja pesäsin ylhäällä 40cm.
- Jpe
Joakim kirjoitti:
Mitenkäs sen hoidat trailerilla, köli taittuneena?
traileri pois alta, helppo ja nopea homma.
- Arska
Hei, onko kukaan purjehtinut em. veneillä. Näissä mallaissa on nostoköli. Onko kölipainoa riittävästi?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 62915
- 119704
J-mies, miten voit olla niin varma siitä
että minä olen juuri se nainen, kenen ajattelet ja haluat minun olevan, se kenelle avaat ajatuksiasi ja tunnustat syvimp79680Jani Wickholm on kuollut
Tämä oli Janilta hieno laulu. https://youtu.be/72wWxqWon7k?is=5HKdV-H8yY466YXm40644- 39636
- 87561
Alan pikkuhiljaa olemaan sinut
sen asian kanssa, että en tule enää löytämään ketään. Mikä tilanne sinulla on ja miten olet koittanut ratkaista tilante110535- 38482
- 41481
- 71457