tytyrin kaivostie 2550metriä kerkeusero on 355metriä kilpapyöräiliöiden ennätys on 12min
15sek pyörä 10kg jos pyörä kuljettaja painaa yhteensä
100kg niin tarvitaan noin yhteensä 503wattia .eli 5wattia pyörä kuljettaja per paino kilo
.
esim jos kuljettaja 65kg pyörä10kg379wat
siis 5,83 wpainokilo vaatteen kengät juoma valo4kg lasketaan 399watin mukaan 6,14 w per kilo
onko kaivostesti hyvä kuntotesti?
minkä ajan saavuttaa keskiverto kuntoliat arvioikaa?
15sek pyörä 10kg jos pyörä kuljettaja painaa yhteensä
100kg niin tarvitaan noin yhteensä 503wattia .eli 5wattia pyörä kuljettaja per paino kilo
.
esim jos kuljettaja 65kg pyörä10kg379wat
siis 5,83 wpainokilo vaatteen kengät juoma valo4kg lasketaan 399watin mukaan 6,14 w per kilo
onko kaivostesti hyvä kuntotesti?
minkä ajan saavuttaa keskiverto kuntoliat arvioikaa?
Vastaukset 12
Vanhimmat
tero, millä laskurilla olet tehoarvoja määritellyt? Minulla on C++Builderilla omaväännetty 32-bittinen Windows ohjelma, jossa on muuttujina mm. erilaisia pyörätyyppejä (ajoasento), ajoalustoja, nousu%, tuulen voimakkuus ja suunta.
Alla lainaus ko. ohjelman helpistä:
"
Ajajan pitkäkestoisen tehokkuuden paras kuvaaja on
'Ominaisteho’ wattia/ajajan paino kg. (Samansuuntainen käsite, kuin moottoriajoneuvoa kuvaava ’tehopaino’.)
- Parhaat ammattilaisajajat pystyvät kilpailutilanteessa n. 15-30 min aikana arvoon 6 - 7 W/kg.
- Elite-luokan ajajat 5,5 - 5,9 W/kg.
- Parhaat juniorit ja parhaat naisajajat 5,0 - 5,4 W/kg.
- Kansallisen luokan kilpapyöräilijät 4,5 - 4,9 W/kg.
- Harrastajapyöräilijät ja naiskilpa-ajajat 4,0 - 4,4 W/kg.
- Satunnaispyöräilijät ja harrastuksekseen pyöräilevät naiset 3,0 - 3,9 W/kg.
- Runsaasti ylipainoiset, harjoittelemattomat ja vähän liikuntaa harrastavat terveet mies ja naispuoliset aikuiset jäävät alle 2 W/kg rajan.
Ylämäki on paikka, jossa ajajan ominaisteho tulee parhaiten esille. W/kg arvo on parempi nousukyvyn kuvaaja kuin yleinen painoindeksi - ajajan paino kilogrammoina jaettuna pituuden neliöllä metreinä.
"
Kaikkien aikojen parhaat nousijat listalla on selvänä ykkösenä juuri edesmennyt Marco Pantani.
"
1.Marco Pantani 172cm 56kg+9kg=65kg 403W 7,20W/kg
2.Tony Rominger 175cm 65kg+9kg=74kg 450W 6,92W/kg
3.Lance Armstrong 178cm 74kg+8kg=82kg 507W 6,85W/kg
4.Jan Ullrich 183cm 71kg+9kg=80kg 484W 6,82W/kg
"
machinehead software powercalk
velosportin kotisivun linkeistä pyöräily ohjelmat
löytyy se
Mitä olet mieltä noista minun edellisessä viestissä olleista tehoarvoista? Oletko itse suorittanut vastaavaa kuntokoetta?
Tuskin se kaivos on paras paikka tehdä kuntotestiä ja treenata ylipäätäänkin. Kaivoksen ilma varmasti ole sitä kaikkein puhtainta laatua. Sitä joutuu vetämään keuhkoihinsa raadonia ym. lisukkeita. Tietysti kaivos kiinnostaa suomalaisia ajajia, kun meillä ei pitkiä nousuja maantieltä löydy.
Tarkka pyöräilijä harjoittelee lujasti vain aamupäivisin, sillä iltapäivällä maanpinnan läheisyyden otsooniarvot ovat varsin korkealla.
kaivos testin mukaan otin myös huomioon myötätuulen 5km h laskin oman painon ja pyörän vaattetee kaikki
varusteet sain ajajan ominais tehoksi
5vattia kilo ei sillä teholla kehuta.
jos kuntoni olisi ollut 6vattia kilo tai
yli niin olisin osallistunut johonkin paikalliseen.
maastopyöraily kisaan.
14,59 nousuaika 355 nousu matka 2,55km
miten tarkkaan on pantanin tehot mitattu
15min on aivan eriasia kun 30min
missä on tarkkoja ergometreja?
vaikea mitata pyräilykuntoa tavalli
Syötin seuraavanlaisia arvoja omaan ohjelmaani ajaja- ja reittitiedoiksi:
ajajan pituus 175 cm
elopaino 65 kg
pyörä+varusteet 10 kg
ajomatka 2550 m
korkeusero 355 m (-> keskim. nousu 14,06 %)
ajoaika 14 min 59 s
maastopyörä (?)
sorapintainen ajoalusta
tuulen nopeus 5 km/h =1,39 m/s
tuuli suoraan takaa
ilman tiheys 1,225 kg/m^3
ketjuvälityksen hyötysuhde 0,96 (96%)
Laskentatulos:
KOKONAISTEHO 332,0 W
-vierintävastus 26,6 W
-ilmanvastus 1,7 W
-nousu (korkeusero) 290,5 W
-ajonopeus 10,21 km/h = 2,84 m/s
-ominaisteho 5,1 W/kg (elopainolle)
-kalorikulutus 285 kcal (ilman peruselintoimintoja)
Mielestäni erinomainen tulos. Tosin en tiedä harjoittelutaustaa, mutta joka tapauksessa, 5,1W on kunnioitettava saavutus. Kyllä tuolla kunnolla maastokisoihin voi huoletta mennä, ainakin kokeilemaan, eihän siellä koko matka ylämäkeä ole, -jos ei ole kyse ylämäkikisasta ;-).
Kilpailutulos on monesta tekijästä kiinni; kunnosta (hapenottokyky), ajotaidosta, pyörän ja vaihteiden käytön hallinnasta, eikä vähiten taktisesta osaamisesta ja uskosta pysyä kisassa mukana, sekä tietysti aika ajoin myös tuurista. Ergonomitesteillä voi määritellä henkilön fyysisen kunnon, mutta ei sitä, että joku olisi kisoissa lyömätön.
Aloittelevan amatöörin ei kannata hakea vertailukohtaa maailman parhaiden ammattilaisten suorituksista. Vertailukohdaksi riittää se, mitä lähinaapurit tekee. Pyöräily on laji, jossa hyviin tuloksiin pääseminen edellyttää monivuotista määrätietoista harjoittelua.
Liity johonkin pyöräilyseuraan ja rupea ajamaan kaverien kanssa lenkkejä kimpassa, niin siinähän sen ensimmäisen tuntuman muiden vauhtiin saat. Seuran kautta saat myös neuvoja ja ohjeita oikeantyyppiseen harjoittelluun. Kilpailuihin osallistuminen edellyttää myös jäsenyyttä jossain rekisteröidyssä seurassa ja voimassa olevaa ajajalisenssiä.
http://www.pyoraily.fi/ pääsivulla olevista linkeistä pääset lukemaan mm.yleiset osallistumissäännöt ja kilpailukalenterin 2004.
//--------------------
Aiemmassa viestissä kaikki kerrotut tulokset olivat etappiajoissa saavutettuja ja lähinnä TDF:ssa. Armstrongin tulos on viimekesäisestä TDF:n 15. etapin loppunoususta Luz-Ardiden.
TDF, Luz-Ardiden:
pituus 13,400 km
korkeusero 1031 m
keskimääräinen nousu 7,7%
jyrkin osuus 10%
Lance Armstrong TDF 2003 aika 35 min 15 sek -> 507 W. Tässä loppunousussa L.A. varmisti kokonaiskilpailun voiton itselleen olemalla n.40 s nopeampi kuin Jan Ullrich!
L.A. on tunnettu suuresta pyöritysnoppeudesta ja valmentaja ilmoittaa seraavanlaisia arvoja:
tasamaalla: 110 r/min
4% nousussa: n. 100 r/min
8% nousussa: n. 90 r/min
12% nousussa: n. 80 r/min
Yleensä alppeilla ammattilaiset ajavat 60..70 r/min pyörityksellä ja Pantani ennätysarvot saavuttaessaan pyöritti 70..80 r/min. (TDF, Alpe d'Huez,1997)
TDF, Luz-Ardiden:
pituus 13,400 km
korkeusero 1031 m
keskimääräinen nousu 7,7%
jyrkin osuus 10%
Lance Armstrong TDF 2003 aika 35 min 15 sek -> 507 W
laskin nolla tuulella .machinehead software powercalkilla tehon sain 472 wattia tehoksi
pienetkin tuulet vaikutti heti vattikaupalla
jos peesasi niin sekin vaikutti jopa ehka 20wat
jo serpentiiniä enemmän myätätyyleen päin se vaikuttaa dramaattisesti tehoiin
onko nuo tehot apsoluuttisia tarkkaan laskettu
katottu tarkkaan tuulet jne?
Terve,
latasin PowerCalc ohjelman shareware version, jotta saisin käsityksen laskelmistasi. Kiusallinen herjalomake vaan tupsahtelee tämän tämän häiritsemään.
Kaikki esittämissäni taulukoissa olleet arvot on laskettu ilman tuulen vaikutusta (tyyni ilma). Arvot ei ole minun laskemia, vaan ne on eri julkaisuista kerättyjä tietoja. Oma ohjelmani antaa samaa suuruusluokkaa olevia lukuja kuin taulukossa on - esimerkiksi L.A:lle.
Kaikki tämänsuuntainen teholaskenta on enemmän tai vähemmän hakuammuntaa. Teoriat ovat - tai saattavat olla - oikeita, mutta muuttujien todelliset arvot poikkeavat olettamuksista. Tarkka laskenta vaatisi ajaja ja kalustokohtaisia mittauksiaa tuulitunnelissa. Jyrkän nousun suhteen, jossa ajonopeus on suhteellisen pieni ja ilmanvastuskertoimen oletusarvon poikkeama ei merkitse kovin paljoa, laskenta antaa suht koht todenperäisiä arvoja. PowerCalc ei anna mahdollisuutta muuttaa ilmanvastuskertoimen arvoa (?), ainoastaan tuulipinta-alaa voidaan muuttaa. Eräs epämääräisyys on ajoalustasta riippuva renkaiden vierintävastus, joka puolestaan vaikuttaa suhteellisesti enemmän pienillä ajonopeuksilla.
Oma ohjelmani laski L.A.:lle 508,8 W ja PowerCalc 500,4 W (Luz-Ardiden). Käytin vierintävastusarvoa 0,0065, tuulipinta-alaa 0,42 m^2 ja ilman tiheyttä 1,225 kg/m^3m (=liian suuri arvo vuoristossa). Vuoristossa ja jyrkissä nousuissa ajetaan n. 50% "putkelta" ja silloin ilmanvastuskerroin ja pinta-ala on aivan muuta kuin ajettaessa maantiepyörällä alaotteella satulassa istuen.
Juu, peesissä kannattaa aina ajaa kun se vaan onnistuu. Esim. jonossa kovaa ajettaessa kolmannen ajajan tehonkulutus on n. 62 % siitä mitä johtajalta vaaditaan.
Nousuissa pyöritysnopeus pitäisi olla 60 r/min tuntumassa ja se tarkoittaa, että sinun "ennätyskokeessa" tulisi käyttää 39/28 tai 39/29 välitystä -> 36...35 ". (renkaan kehämitta n.2100 mm)
kun ajoin tytyrin 355nousua matka2,55mm
välitys oli mulla etu 24hammasta takana 29hammasta
keski rpm oli 102rpm
pitää koittaa kunnon tuumilla
jos 10% ajasta pois
Ehdotukseni pyöritysnpeudeksi perustui havaintoon siitä,että ihmiset yleensä ylämäessä käyttävät lian suurta välitystä suhteessa ajonopeuteen. Yllätys yllätys, sinulla onkin asia aivan päinvastoin. 100 1/min on hyvä arvo ajettaessa lujaa maantiellä tasaisia osuuksia, mutta nousuissa se ei ole tehokkain tapa edetä. Jyrkkyyden lisääntyessä pyöritysnopeutta on syytä alentaa ja kun "kaivosajossa" nousu on 14%, tarkoittaa se sitä, että pyöritysnopeus pitäisi olla ajajasta riippuen n.60-80 1/min. Se, että ajat ylämäet satulassa istuen, on tehokkain tapa edetä myös nousussa. Yleensä niin ei kuitenkaan ajeta, tai vain harvat ajavat. Putkelta ajo vaatii omanlaisensa tekniikan, joka on harjoittelemalla opeteltava sekin. Eurosportin kuvauksista voi havaita kuinka erlaisilla tyyleillä ajajat nousevat jyrkissä kohteissa. Hurjimmat runttaavat putkelta koko pitkän nousun, toiset etenevät jatkuvasti satulassa istuen. Useimmat jostain siltä väliltä. Putkelta ajettaessa tehokkaan pyörityksen kierrosten yläraja on jossain 70-80 1/min paikkeilla.
Kokeile sellaista välitystä jolla n.75 1/min pyörityksellä pudotat ajastasi 30 sek pois. Ajat pääasiallisesti satulassa istuen ja vain hetkittäin putkelta.
Kerro mitkä välitykset fillarissasi on ja mikä on rengaskoko (esim. 50-559).
Varoituksen sana.
- Yletön itsensä rääkkääminen maksimaalisen suorituskyvyn alueella ei ole harjoittelumielessä mitenkään järkevää, - vaan se on suorastaan typerää ja elimistölle turmiollista.
- Suhtaudu kaikkeen anonyymiin tietoon - kuten myös näihin minun tarinoihin - suurella varauksella ja kritiikillä.
- Kuntotestin voi suorittaa helpommin ja turvallisimmin kuntosalilla kuin 'tytyrin kaivostiellä'. Kuntosaleja joissa on tehomittauseen (watit) soveltuvia pyöriä on ainakin pääkaupunkiseudulla useita. Soittele asuinpaikkakuntasi saleille ja kysy, kysyjälle vastataan.
Mitenkään väheksymättä teorioita on kuitenkin kello se joka kertoo mikä on todellisuus. Siis, viivalle ja kello käyntiin!
...tulis kesä!
Itselläni kunto on nykyään sitä luokkaa, että se riittää juuri ja juuri pyöräilyteorioista keskustelemiseen. ;-) Kilpapyöräilyssä yhdellä viivalla olo ei riitä, pitää ylittää kaksi viivaa - lähtö ja maaliviivat.
Aloittamisen vaikeus. Muistan vielä elävästi oman vaatimattoman kilpailu-uran ensimmäisen kisan ja sen, kuinka vaikeaa ylipäätään oli ylittää osallistumisen kynnys. Olin seurannut pyöräilyä ja ajellut lenkkejä, mutta kun kisavauhdista en tiennyt mitään, niin tein mm. sen, että menin reitin varrelle ja arvioidessani oman ikäluokkani kilpailijaporukan olevan tulossa, lyöttäydyin joukon hännille ja ajoin muutaman kilsan mukana. Ilman nroa ajaja kyllä karjuttiin äkkiä pois häiriköimästä joukkoa; kaikkia hulluja se maa päällään kasvattaa.
Lopulta uskaltauduin mukaan tempokisaan. Ajon jälkeen kävin kilpailun sihteeritädiltä kysymässä omaa sijoitustani. "Mikä se sun nimes olikaan?", tuli ensimmäisenä sihteerin huulilta. Sormi tulosliuskalle ja lukemaan. Eka sivu toka sivu. "Kuule, ei täällä näy mitään merkintää sun ajosta", sanoi sihteerikkö ja kauniille kasvoille levisi osanottava hymy.
Meikämanne polkaisi saman tien häntä koipien välissä kotiin suremaan maailman kovuutta. Niin huonostiko se meni, ettei edes kelpuutettu tulosluetteloon!
Maanantaipäivän lehden urheiluosastosta kisaselostusta ja tuloksia lukiessani yllätys oli järisyttävä. Huomasin, että ikäkausiluokkani tulosten top ten listalla komeili nimeni. Ei kärjessä, mutta kumminkin mukana. Sijoitus oli kokonaisuutena yli 50% - bridgetermiä käyttäen. Siitä se alkoi ja jatkui kuutisen vuotta, kunnes tulin järkiini ja lopetin kilpailemisen.
Ei teorioita kannata vähätellä. Mikäli nuorempana olisi ollut se tieto hallinnassa joka nyt on, niin olisin tehnyt monta asiaa toisin kuin tein.
355 nousua 2,55matka alle 10:30 aika
pantanin tapaan .se joka alitaa 10:30
tytyrissä mtb pörällä niin omaa mailman
luokan kunnon ominais teho 7,3w