Kysyisin näin lyhyesti ja ytimekkäästi että miten hoidatte parisuhdettanne? Tarvitsin kipeästi ja pikaisesti vastauksia, kiitos!!
Parisuhteen ylläpito
pikaisesti vastausta tarvit...
51426
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Nämä nyt ei ole mitään kynttiläillallisseksialusasujuttuja eikä muutenkaan pikaratkaisuja mutta kuiteskin:
-jätän kaikki negatiiviset sanomiset, mitä tulee mieleen, sanomatta paitsi jos tilanne ehdottomasti vaatii nopeaa reaktiota. Mietin ainakin seuraavaan päivään, ja sanon sitten, jos tuntuu, että pitää välttämättä sanoa.
-keksin keksimällä kaikkea positiivista, mitä voi sanoa, kehun joka asiasta mistä voi
-jos toinen ehdottaa jotain, en (melkein) ikinä sano suoraan, että ei, vaikka idea kuulostaisi miten tyhmältä
-yhdessä tehdään ainakin sitä, että muistellaan kaikkia mukavia juttuja, mitä on tehty eli pidetään hyviä muistoja hengissä
-kotona relataan, eli ei kerätä mitään tekemisiä, mitä ei ole pakko vaan meillä kotona saa vaan olla ja ottaa rennosti
-joskus lähdetään esim. viikonlopuksi hotelliin yöksi, käydään elokuvissa ja ravintolassa syömässä hyvin. Tätä ei tehdä kuitenkaan usein, koska toisaalta ei ole varaakaan ja toisaalta useimmiten kumpikin haluaa vaan olla tekemättä mitään eli viittaan edelliseen kohtaan.
-hellitään paljon ja ollaan lähekkäin, ei anneta työn ja harrastusten syödä kaikkea aikaa yhdessäololta
-jos on riitelemistä, riidellään kotona, mutta kodin ulkopuolella ollaan aina toistemme puolta
-yritetään (ja nykyisin jopa kohtuullisesti onnistutaan) pitää riidat "pieninä" eli että se riitely ei jää päälle
-jutellaan paljon - kummallakin meistä on sellainen luonne, että helposti ei kerrota kaikkia ongelmia toiselle, vaan yritetään selvitä niistä itse, ja sitten kerrotaan toiselle, kun ne on ratkaistu. Mutta muuten puhutaan paljon ja kerrotaan esim. työpäivästä ja mitä on lukenut tai kuullut jostain ja harrastetaan sellaista verbaaliakrobaattista höpöttelyä, missä ei ole mitään sisältöä kyllä mutta hauskaa on.
Kuulostaa aika naurettavalta näin kirjoitettuna, mutta minusta tuntuu, että homma toimii meillä aika hyvin suunnilleen näillä eväillä.
Ajattelen toista ennen itseäni.
Meillä parhaita onnenhetkiä ovat tietysti kaikenlaiset intiimit hetket, mutta olemme oppineet koko ajan nauttimaan kaikista pienistä touhuista, mitä tehdään yhdessä, esim. liikunta; lenkkeily, uinti (joka antaa mahdollisuuden todella miellyttävään lähelläoloon, jos vain mielikuvitusta käyttää), yms. Haluamme usein kokeilla jotain uutta, ei siksi että pitäisi olla 5000 erilaista harrastusta, vaan siksi, että yhdessä on mukava kokeilla kaikenlaisia harrastuksia, vaikka ei niistä innostuisikaan. Ehkä siinä on sitä elämisen tuntua.
Toinen hyvä tapa on vaan olla ja nauttia siitä, ettei tarvitse tehdä mitään; rauhallinen hetki esim. ruokailun tai lenkin jälkeen sohvalla/vuoteessa lähekkäin.
Olemme fyysisesti ja henkisestikin kovin erilaisia ihmisiä ja meillä on paljon (vähintään puolet) omia harrastuksia, mutta nautimme valtavasti samantyylisten asioiden tekemisestä yhdessä. Meillä ei ole kuitenkaan täysin samanlaisia ulkoiluasuja, vaikka tykkäämme käydä yhdessä lenkillä ;)
Toisen huomiointi, haluttomuus loukata, riitojen välttäminen, keskustelu, lohdutus, rohkaisu, kauniit sanat, tms. Etenkin miehelle monesti vaikeita asioita, mutta kannattaa.
Meillä parhaita onnenhetkiä ovat tietysti kaikenlaiset intiimit hetket, mutta olemme oppineet koko ajan nauttimaan kaikista pienistä touhuista, mitä tehdään yhdessä, esim. liikunta; lenkkeily, uinti (joka antaa mahdollisuuden todella miellyttävään lähelläoloon, jos vain mielikuvitusta käyttää), yms. Haluamme usein kokeilla jotain uutta, ei siksi että pitäisi olla 5000 erilaista harrastusta, vaan siksi, että yhdessä on mukava kokeilla kaikenlaisia harrastuksia, vaikka ei niistä innostuisikaan. Ehkä siinä on sitä elämisen tuntua.
Toinen hyvä tapa on vaan olla ja nauttia siitä, ettei tarvitse tehdä mitään; rauhallinen hetki esim. ruokailun tai lenkin jälkeen sohvalla/vuoteessa lähekkäin.
Olemme fyysisesti ja henkisestikin kovin erilaisia ihmisiä ja meillä on paljon (vähintään puolet) omia harrastuksia, mutta nautimme valtavasti samantyylisten asioiden tekemisestä yhdessä. Meillä ei ole kuitenkaan täysin samanlaisia ulkoiluasuja, vaikka tykkäämme käydä yhdessä lenkillä ;)
Toisen huomiointi, haluttomuus loukata, riitojen välttäminen, keskustelu, lohdutus, rohkaisu, kauniit sanat, tms. Etenkin miehelle monesti vaikeita asioita, mutta kannattaa.
Me itse emme enää pysty yhdessä paljoa harrastamaan tai tehdä kaikenlaista uutta vaikka todellakin mieli tekisi, koska en halua viedä poikaystävää esim. hiihtämään jos hän ei sitä oikeasti jaksa, sillä hänellä on todella raskaat työpäivät ja viikonloppuna kun itse herään kymmeneltä, hän nukkuu yhteen.. Mutta onko silti mielestäsi raskaat työpäivät todella painava syy siihen etteikö koskaan voisi tehdä mitään?