Onko pariutuminen pääosin tuuripeliä? Kaksi tietynlaista ihmistä pitää osua samaan paikkaan ja vielä niin otolliseen hetkeen, että heille syntyy keskustelua joka johtaa myös jatkotapaamiseen.
Toisilla siis käyny tuuria ja toisilla ei.
Tuuria voi kai avittaa liikkumalla aktiivisesti eri paikoissa, osallistumalla aktiivisesti eri juttuihin ja pitämällä isompaa sosiaalista verkostoa ympärillään.
Ja ne ei ehkä tarvii niin paljoo tuuria, jotka ei oo niin vaativia ja kriittisia parinetsinnässä. Siis niille, jotka pystyvät olemaan onnellisempia pelkästään siitä, että saavat seurustella ihanan ihmisen kanssa, jota haluaa ja jonka kanssa tulee juttuun, kuin siitä että löytää sen miehen/naisen joka täyttää mahdollisimman monen kriteerin heti alkumetreillä.
Toisilla siis käyny tuuria ja toisilla ei.
Tuuria voi kai avittaa liikkumalla aktiivisesti eri paikoissa, osallistumalla aktiivisesti eri juttuihin ja pitämällä isompaa sosiaalista verkostoa ympärillään.
Ja ne ei ehkä tarvii niin paljoo tuuria, jotka ei oo niin vaativia ja kriittisia parinetsinnässä. Siis niille, jotka pystyvät olemaan onnellisempia pelkästään siitä, että saavat seurustella ihanan ihmisen kanssa, jota haluaa ja jonka kanssa tulee juttuun, kuin siitä että löytää sen miehen/naisen joka täyttää mahdollisimman monen kriteerin heti alkumetreillä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
joskus tapaat ihmisen, josta todella pidät ja tunnet sielujen sympatiaa ja selkeesti koet et kemiat pelaa, mut sitten ette tapaa enää ikinä. Harmillista. Tuurista kyse? Tai sitten toinen ei tuntenut samoin.
Jos ei siitä ihmisestä saa puolisoa, niin voihan sitä yrittää luoda pysyvän ystävyyssuhteen tähän ihmiseen.
Rakkaus tulee kun on tullakseen.Joskus jopa silloin kun sitä vähiten odottaa tai kaipaa.
Miksi pitäisi asettaa kamalasti kriteerejä?Ainut lupaus, jonka olen itselleni tehnyt on, että koskaan en sekaannu alkoholistiin...yksi kerta riitti:/
Tavatessani rakkaani en todellakaan etsinyt kumppania.Olin kurkkua myöten täynnä miehiä..ex:n jäljiltä.Se vain kolahti.Rakkaani on tavallinen suomalainen mies, mutta kuitenkin minulle se kaikkein ihanin ja rakkain.Onko väärin olla ihmisen kanssa, jota rakastaa ja joka rakastaa sinua, jos hän ei olekkaan 180cm pitkä tai onkin tummatukkainen blondin sijasta?
Ne jotka asettavat kovat kriteerit saavat varautua pitkäänkin etsintään...
Eli siis rakkaus tulee kun tulee...ei sitä voi kiirehtiä...mutta kannattaa kuitenkin antaa mahdollisuus:)
Koskaan et tiedä koska se rakkaus vie sinusta voiton 6-0;)
niin on tässä ooteltu jo lähes kolme vuotta, ja ei oo vaan vastaan tullut.
Edellinen oli alkoholisoitunut ja sellaista en minäkään enää halua...
Välillä sanoi, että nyt raitistuu, vaan lupaukset eivät koskaan pitäneet.
En tiedä minkälainen sitä sitten pitäis olla, että kelpais...
Tietysti rima on aina vaan korkeemmalla, mitä enemmän niitä vääriä suhteita sattuu kohdalle.
Että silleen...