Olen pettänyt, jäänyt kiinni, tapellut, katunut ja saanut anteeksi. Suhteemme jatkuu, mutta pelkään että jotain olen silti lopullisesti rikkonut. Jääkö tällaisesta petetylle katkeruus, joka voi johtaa kostoon? Saanko minä nyt puolestani pelätä, että minua petetään?
Miten tästä eteenpäin?
pettänyt
61312
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
jos olet pettänyt ja saanut anteeksi, ei välttämättä tarvitse pelätä kostoa... vaan luottamusta mikä on lähtenyt, sitä ei saa takaisin kokonaan ikinä... olen sitä mieltä, että jos pettää kerran sitä ei toinen unohda ikinä, etkä unohda sinäkään, joka kerta tästä eteenpäin jos teille tulee riitoja pettäminen tulee esille ja sinä kärsit siitä...
ei kannata jatkaa , vaikka kuinka rakastaa, ja haluaa unohtaa ja alottaa alusta.. ps ymmärrän tunteesi täysin!
kannattiko?
Onhan toisella sama oikeus maistaa vieraan puun hedelmää, teithän sinäkin sen, kai hyväksyt sen?
Sitten olette tasoissa.
Minulle kävi samoin. Siitä on kohta 4 vuotta ja nyt olen onnellisesti naimisissa miehen kanssa, jota petin(tiedän, että nyt sataa kommenttia "onpa sulla helvetin tyhmä mies"). Pakko olla kiitollinen. Minä en ruikuttanut miestäni takaisin, koska ajattelin, etten ansaitse häntä. Mies jaksoi kuitenkin rakastaa, vaikka anteeksi antaminen on ollut rankkaa hänelle. Hän halusi silti minut ja tekosestani huolimatta luotan täysin häneen. Hän ei kostaisi minulle. Ja jos kostaisi, siinähän sitten olisin...omaa myrkkyä olisi maistettava, oma vika. Mutta tällaisella asialla en kuitenkaan päätäni vaivaa.
Kaikki voi kääntyä sinunkin kohdallasi vielä hyväksi, mutta ole valmis siihen, että kannat koko loppuikäsi syyllisyyttä mukanasi, kärsit pitkään luottamuksen puuttesta kumppanisi taholta. Riitojen syntyessä pettämisesi otetaan helposti esiin, tästä asiasta puhutaan vielä pitkään. Mutta jos todella rakastatte toisianne, tästäkin pääsette yli, ehkä hitaasti ja vaikeasti, mutta ei kannata luovuttaa, jos olette valmiita tekemään työtä suhteenne eteen.
Ja sinä, joka tuomitsit. Jokainen meistä tekee omat virheensä. Ei ehkä petä, mutta hölmöilee muuten vaan. Ei kukaan meistä ole niin helvetin täydellinen, että olisi varaa tuomita toinen ihminen.
Siinäpähän pelkäät ja mietiskelet lopun elämääsi. Itsepähän olet tilanteen aiheuttanut. KÄRSI IHMINEN KÄRSI!!!!!
...Jos alat puolisoa kyttäämään, sinähän sen tiedät miten paskasti toiselle voi tehdä. Jos kostaa se on sulle oikein