ilta/yö>>ei siis mitään järkevää ajatusta synny..muuta kun kaipuuta ja ikuista tuskaa(tällä hetkellä)
Miks rakkaus on niin monimutkasta ja vaikeeta, kun sanotaan, että sen pitäis olla ihanaa ja mahtavaa ym ym..miks ihmeessä pitää rakastua uudestaan ja uudestaan, kun ei seuraa muuta ku ikävää ja kaipuuta ja riitoja..
Mä vihaan itteäni, vihaan miehiä, vihaan pinnallisuutta ja ilkeyttä.
Vihaan vakipanosuhteita, joissa miehellä on valta toteuttaa suhteen "etenemistä", ja sitä, milloin nähdään, vihaan sitä, että tää suhteen toinen osapuoli tietää, miten mä välitän siitä ihmisenä, eikä se kykene/halua olla muuta kun tyly ja kylmä muutoin, jos soitan..
Vihaan itteäni, etten halunnut rakastua siihen ihmiseen, joka oikeasti ainakin tykkäs, jos ei enempää, mä en vaan jaksanu kiinnostua siitä, ehkä, koska se oli kiinnostunu musta.
2 vuotta tätä keskenerästä "vakipanosuhdetta" on kestäny, johtuuko kiintymys siihen henkilöön siitä, että neitsyys meni sille, vai mistä?miksen mä halua edes päästä siitä yli?vaikkei se tuota muuta kun kyyneliä ja ikävää..
Miksei kukaan huomaa, miten mä kaipaan ihmistä, joka näyttää, että oon ihan kelvollinen ja hyvä, ja ihan hyvännäkönen..?edes ystävää, joka aidosti haluais ymmärtää ja auttaa, ja tietää, että mä todella kärsin siitä vp-suhteesta?
ääh..turha viesti, parasta mennä nukkuun vaan, ettei ala miettiin vielä syvempiä asioita täälä:)
Miks rakkaus on niin monimutkasta ja vaikeeta, kun sanotaan, että sen pitäis olla ihanaa ja mahtavaa ym ym..miks ihmeessä pitää rakastua uudestaan ja uudestaan, kun ei seuraa muuta ku ikävää ja kaipuuta ja riitoja..
Mä vihaan itteäni, vihaan miehiä, vihaan pinnallisuutta ja ilkeyttä.
Vihaan vakipanosuhteita, joissa miehellä on valta toteuttaa suhteen "etenemistä", ja sitä, milloin nähdään, vihaan sitä, että tää suhteen toinen osapuoli tietää, miten mä välitän siitä ihmisenä, eikä se kykene/halua olla muuta kun tyly ja kylmä muutoin, jos soitan..
Vihaan itteäni, etten halunnut rakastua siihen ihmiseen, joka oikeasti ainakin tykkäs, jos ei enempää, mä en vaan jaksanu kiinnostua siitä, ehkä, koska se oli kiinnostunu musta.
2 vuotta tätä keskenerästä "vakipanosuhdetta" on kestäny, johtuuko kiintymys siihen henkilöön siitä, että neitsyys meni sille, vai mistä?miksen mä halua edes päästä siitä yli?vaikkei se tuota muuta kun kyyneliä ja ikävää..
Miksei kukaan huomaa, miten mä kaipaan ihmistä, joka näyttää, että oon ihan kelvollinen ja hyvä, ja ihan hyvännäkönen..?edes ystävää, joka aidosti haluais ymmärtää ja auttaa, ja tietää, että mä todella kärsin siitä vp-suhteesta?
ääh..turha viesti, parasta mennä nukkuun vaan, ettei ala miettiin vielä syvempiä asioita täälä:)
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Miksei kukaan huomaa, miten mä kaipaan ihmistä, joka näyttää, että oon ihan kelvollinen ja hyvä, ja ihan hyvännäkönen..?"
En nyt tarkota ilkeillä, mut tuostako sun itsetuntos sitten riippuu, että joku pitäis sua ihan hyvännäkösenä? Huokaus. Kannattaisi ehkä ettiä muita syitä arvostaa itseään, niin ehkä joku muukin tekis niin.
"....Vihaan vakipanosuhteita, joissa miehellä on valta toteuttaa suhteen "etenemistä", ja sitä, milloin nähdään, vihaan sitä, että tää suhteen toinen osapuoli tietää, miten mä välitän siitä ihmisenä, eikä se kykene/halua olla muuta kun tyly ja kylmä muutoin, jos soitan..."
Minulla oli parikymppisenä samantyyppinen tilanne. Taisipa jatkua jopa neljä vuotta. Lopulta riuhtaisin itseni siitä kerralla irti. En suostunut tapaamaan tyyppiä enää ja soittoihin vastasin tylysti. Siitä ne yhteydenotot loppuivat pikkuhiljaa ja elämä jatkui...
Ei ole paljon muuta lisättävää kun: et ole yksin, usko pois!