Lähetin työpaikkahakemukseni hesarissa noin kuukausi sitten olleeseen ilmoitukseen, jossa oli avoinna muutama autokauppiaan vakanssi.
Firma lupasi tarjota koulutuksenkin.
Sain nyttemin sähköpostissa kiitoskirjeen osallistumisesta ja samalla valintakonsulentti ylisti kiitettävää osanottoa: hakemuksia tuli yli 1500 ! ! !
Siis työvoimanrunsaudenpulaa sananmukaisesti.
Ei tarvinnut edes naamaansa näyttää. Oleellisempaa kuin se, että kirjoittaja ei tullut valituksi, oli tässä tapauksessa konsulentin informointi hakijoiden määristä.
Olen havainnut, että työpaikkahaussa johdonmukaisesti VAIETAAN hakijoiden lukumääristä, kun on kyse tavallisista duunaripaikoista. Kun olet hakemuksesi lähettänyt, niin asiasta ei sitten perästä kuulu!
Tämä voi olla tarkoituksellista. Näin hakija ei saa oikeaa käsitystä vallitsevan "työvoimapulan" laajuudesta. Em. konsulentti oli iloinen poikkeus alalla vallitsevasta sensuurikäytännöstä.
Firma lupasi tarjota koulutuksenkin.
Sain nyttemin sähköpostissa kiitoskirjeen osallistumisesta ja samalla valintakonsulentti ylisti kiitettävää osanottoa: hakemuksia tuli yli 1500 ! ! !
Siis työvoimanrunsaudenpulaa sananmukaisesti.
Ei tarvinnut edes naamaansa näyttää. Oleellisempaa kuin se, että kirjoittaja ei tullut valituksi, oli tässä tapauksessa konsulentin informointi hakijoiden määristä.
Olen havainnut, että työpaikkahaussa johdonmukaisesti VAIETAAN hakijoiden lukumääristä, kun on kyse tavallisista duunaripaikoista. Kun olet hakemuksesi lähettänyt, niin asiasta ei sitten perästä kuulu!
Tämä voi olla tarkoituksellista. Näin hakija ei saa oikeaa käsitystä vallitsevan "työvoimapulan" laajuudesta. Em. konsulentti oli iloinen poikkeus alalla vallitsevasta sensuurikäytännöstä.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kysehän on tulevaisuuden työvoimapulasta. Tulevaisuudessa on 1500 vapaata automyyjän paikkaa ja kaksi hakijaa.
Sitä ei tapahdu koskaan, usko nyt hyvä mies.
PK-seudulla on hoiva-alan paikkoja jokseenkin samassa suhteessa kuin mainitsit autokauppiaista 'tulevaisuudessa', siis 1500 hoiva-alan paikaa ja "kaksi" hakija.
Syykin on selvä: Palkka=ruhtinaalliset 1000-1300 eur/kk. PK-seudulla tuolla huikealla palkalla saa juuri ja juuri vuokrakämpän kuukausivuokran maksettua. Mutta kun ruokaa ja vaatteitakin pitäisi ostaa.
Nuo 'hoiva-alan' vakanssit ovat niitä, mihin työvoimapulassa viitataan. Aivan samaan tapaan pulaa on kiinalaisista kivenhakkaajista, jotka tyytyvät 200 eur/kk netto ! ! !
Suomessa on ollut yli 40 vuotta ylitarjontaa työvoimasta, miksi se muka käntyisi yks kaks toisinpäin?
ei mitään todellista perustetta. hyvä tuloset, myös eläkeläiset lähtevät kohta samaan tapaan maasta kuin köyhät lähti 60 luvulla.
Köyhät tänne jää, eu tukien varaan, totinen tosi.
EU-tukien varaan ei voi Suomea rakentaa. Ne tuet menevät pian uusille jäsenvaltioille ,jotka ovat Suomeakin köyhempiä. Suomi on pikemminkin maksaja ja yhä enenevässä määrin, joten kiitos EU:n kannattajat.
Työnantajat ja valtio toitottavat jatkuvasti työvoimapulasta. Tämä siksi ,jotta Suomeen saataisiin rahdattua halpaa työvoimaa Virosta ,Venäjältä ja muista halpamaista.
Työllistäkää ensin omat työttömät maksamalla kunnon palkkaa ja puhukaa sitten työvoimapulasta jota ei sittenkään ole.
Oikeastaan pitäisi puhua huoltosuhteen, ei työllisyyden huonoudesta. Huoltosuhde tarkoittaa työntekijöiden ja ei-työllisten määrän suhdetta, nykyään meillä on n. 1,2 työntekijää jokaista ei-työllistä kohden. Alaikäiset ja eläkeläiset ovat tässä suhtessa aina huonontavia, vain työikäiset voivat kasvattaa tätä lukua. Niinpä myös työllisyysprosentin nosto kasvattaa huoltosuhde-lukua. Syntyvyys on ollut jo vuosikymmeniä lähellä, viimeiset vuodet jopa alle, pula-vuosien (~1860) tasoon nähden.
=> parin vuoden päästä joka vuosi lähtee eläkkeelle n. 20 000 henkilöä työikäiseksi siirtyviä vähemmän. Eli huoltosuhde heikkenee tätä vauhtia.
=> Syntyvyyden lisäys ei auta ennen vuotta 2022, jolloin tänään syntyvät lapset tulevat täysi-ikäisiksi. Lisäksi yltiöpäinen väestönlisäys nyt kostautuu ennestään (ainakin väliaikaisesti) huononevana huoltosuhteena.
=> Akuutti korjaus huoltosuhteen parantamiseksi voi tapahtua vain työikäisen (ja -haluisen/kykyisen) ulkomaalaisen työvoiman tuonnilla.
PS Suomen kaikki työttömätkään eivät riitä korjaaamaan tätä epäsuhtaa, työttömien ja työvoiman ulkopuolisten työikäisten jälkeenkin tarvitaan vielä n. 360 000 uutta työntekijää, jos työllisyys-tavoite on 75% vuoteen 2010 mennessä. Tässä tietenkin oletetaan, että jokaiselle työttömälle ja muutoin työvoiman ulkopuoliselle työikäiselle löydetään kykyjä ja taitoja vastaava työpaikka.
Mihin töihin ulkomaalaiset työllistetään, kun töitä ei ole eikä tule olemaan kaikille halukkaille? Työllisyysaste on pienentynyt viime aikoina, kaikki hokevat että pitäisi nostaa sitä (ja siis korjata huoltosuhdetta), mutta kun työpaikat vain vähenevät ja vähenevät. Minusta pitäisi keskittyä ensin työpaikkojen luomiseen. Työllisyyshän syntyy työpaikkojen määrästä, miksi puhutaan pelkästään työvoiman tuonnista/määrästä, kun pitäisi keskittyä siihen kolikon toiseen puoleen -työpaikkoihin.
Pelkällä työvoiman lisäämisellä ei nosteta työllisyyttä (huoltosuhdetta), siihen tarvitaan työpaikkoja. Mutta mistä ne luodaan? Kukaan viisas ei ole uskaltanut ottaa kantaa tähän. Ja turhaan kuvitellaan, että eläköitymisen kautta vapautuu ihan älyttömän paljon työpaikkoja. Lapsellista ajattelua, että eläkkeelle siirtyvän tilalle palkataan/palkattaisiin automaattisesti toinen työntekijä.
Voi voi , kumpa näkisin sen ihanan työvoimapulan?
Kyllä te ihmiset kovasti luulette kikkailujenne avulla. Olen 40 vuotta ollut työikäinen ja koko ajan on puhuttu uhkaavasta työvoimapulasta. Lopettakaa jo tuo huulten höpinä ja menkää asiaan. Siis mistä saadaan uusia työpaikkoja ja huoltovastuuta kasvamaan? Antakaa joku viisasten neuvo.
Viime vuonnakin tuli kymmeniä tuhansia uusia työttömiä ja tämä vuosi ei tee poikkeusta.
1997:
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9711/971118/9711180193.html
1999:
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/17.joulukuu/tyom5099.htm
2004:
http://www.ril.fi/Resource.phx/tietop/rapoli.htx
1997:
http://www.pulssi.fi/p980104.htm
2000:
http://www.laakariliitto.fi/julkaisut/etiikka/s75.html#Lääkärityöttömyys ja työvoimapula
2002:
http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/265/Kolumnit_Etela-Suomen_Sanomat/kolumnit_ESS_170302.html
2000:
http://www.europarl.eu.int/meetdocs/committees/itre/20000509/404722_fi.doc
2001:
http://www.jypoly.fi/internet/jamk.nsf/0/f90e99bdefb959a1c2256cd100351b6e?OpenDocument
2003:
http://www.jypoly.fi/internet/jamk.nsf/0/f90e99bdefb959a1c2256cd100351b6e?OpenDocument
http://www.kiinteistolehti.fi/arkisto.htm#lvitul
http://www.paavolipponen.org/cgi-bin/puheet.php?key=57
2004:
http://www.seamk.fi/tekniikka/puutekniikka.htm
Ongelmana on että kaikki eivät tajua sitä, että palkat puolittuu viiden vuoden kuluessa. Lasku on jo alkanut. Joku ammattiliitosta harhakäsityksiä saanut voi pyytää raksalla palkkaa jopa 8e/h. Miksi maksaisi, kun 5,5e/h on markkinahinta.
5,5 €/h on minimipalkkasuositus, jos minimipalkkaa ei alan työehtosopimuksessa ole määritelty (jos alalla on TES, mutta et ole TES:n piirissä, ko. luku on suositus, ei velvoite). Arvelisin rakennusalallakin minimipalkan olevan 7€/h päällä = kaikki alle sen on laitonta (suositustahan voi toki yrittää kiertää). Inflaatio pitää huolen, että vähintään 15 vuodessa nuo luvut ovat kaksinkertaisia (reaalipalkan pysyessä samana).
Nykyrahassa 5.5€/h:sta ei oikein voida mennä alaspäin, lisäksi työvoiman kysyntä on suurempaa jo vuonna 2010 joten myös palkannostopaineita alemmalla tasolla on. Jo nyt tiettyjen alojen työntekijöitä ei ole tarpeeksi Suomessa, tulevaisuudessa on useampi ala, joka kärsii työvoimapulasta.
Eläköitymisestä
http://www.tiehallinto.fi/tn/tnpdf/tn_303i.pdf
Väestö vanhenee – työvoima alkaa vähentyä
Vuonna 2028 yli 64-vuotiaan väestön määrä on noin 1,3-1,4 miljoonaa, mikä on 60 prosenttia enemmän kuin vuonna 2003 ja peräti 4,5 kertaa enemmän kuin 1950-luvun alussa. Toisaalta työikäinen väestö (15-64 -vuotiaat) on vuonna 2028 yli 10 prosenttia pienempi kuin 2003. Kymmentä työikäistä kohti on silloin 4-5 yli 64-vuotista, kun heitä nyt on kaksi. Työikäinen väestö alkaa pienentyä nopeasti 2010-luvulla, mutta jo sitä ennen työmarkkinoilta poistuu enemmän ihmisiä kuin sinne tulee. Maata uhkaa merkittävä työvoimapula. Nykyisen noin 3,5 miljoonan työikäisen asemesta Suomessa on vuonna 2028 todennäköisesti vain runsas kolme miljoonaa 15-64-vuotiasta. Sen vuoksi on tärkeää, että mahdollisimman suuri osa työikäisistä on töissä eli työvoimaosuus on mahdollisimman korkea.
Edellä esitetyt luvut perustuvat todennäköiseen väestö-, ja siitä arvioitavissa olevaan työvoimakehitykseen. Kaikkiin talouden muuttujiin liittyy huomattavaa epävarmuutta, myös väestö- ja työvoimakehitykseen. 80 prosentin todennäköisyydellä Suomen väestö vuonna 2028 on haarukassa 4,9-5,7 miljoonaa. Varmaa kuitenkin on, että työikäinen väestö pienenee.
Enemmän kuin epävarmuus syntyvyydestä ja kuolleisuudesta, tulevaan väestö- ja työvoimakehitykseen vaikuttaa siirtolaisuus. Maahanmuuttopolitiikka todennäköisesti muuttuu olennaisella tavalla ja siirtolaisuus Suomeen lisääntyy 2010-luvun puolivälissä noin 10 000 - 15 000 henkilöön vuodessa. Siten meillä olisi 25 vuoden kuluttua noin 200 000 – 250 000 ulkomailla syntynyttä nykyistä enemmän. Muutos olisi dramaattinen. Tämäkään ei riitä kääntämään työikäisen väestön määrää uudelleen kasvuun.
Väestön vanhentuminen muuttaa monia yhteiskunnan toimintoja perusteellisesti. Selvimmin muutokset näkyvät kulutuksessa, asumisessa, työvoiman ja väestön liikkuvuudessa, terveydenhuollossa, ja sosiaalipolitiikassa yleensä. Yli 65-vuotiaat
käyttävät esimerkiksi terveyspalveluita noin neljä kertaa enemmän kuin väestö keskimäärin ja yli 75-vuotiaat noin kahdeksan kertaa enemmän.
Väestö- ja työvoimakehityksen seurauksena Suomen talouskasvu on hidastumassa. Viimeisten 150 vuoden aikana bruttokansantuote henkeä kohden on kasvanut keskimäärin runsaat 2,5 % vuodessa. Sodanjälkeisenä ”kultaisena kautena” kasvu oli 1970-luvulle saakka runsaat 4 %/vuosi. Kuviosta 1 voidaan nähdä, että Suomen taloushistoriassa ei 1860-luvulta lähtien ole ollut yhtään 25 vuoden
ajanjaksoa, jolloin kokonaistuotannon määrä henkeä kohden ei olisi kasvanut. Edes sotien kaltaiset kriisiajat eivät ole kääntäneet näin pitkän aikavälin keskimääräistä kasvua negatiiviseksi. On erittäin todennäköistä, että tulevien 25 vuoden kasvu on 1 ja 4 prosentin välillä. Työvoima- ja väestökehityksen perusteella on kuitenkin arvioitavissa että tuo kasvu jää lähemmäs haarukan alalaitaa, 1,5 – 2 prosentin tuntumaan.
Niinpä, kaikki paasaavat työvoimasta kun pitäisi ensisijassa keskittyä työpaikkojen lisäämiseen!
Kummaa on myös päättäjien halu nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista. Ihan kuin muka tämä lisäisi työllisyysastetta!!! Voi voi, aivan samahan se on vaikka valmistuisivat kuinka nopeasti tahansa kun kortistoon kumminkin joutuvat. Miksi ihmeessä päättäjillä on harhaluulo, että oppilaitoksista nopeasti valmistuvat valssaavat työpaikkoihin? Mihin työpaikkoihin???? Taitavat elellä omissa unelmissaan siellä Arkadianmäellä...
Siis työllisyyden nostamisen tarpeellisuudesta. En vain ymmärrä, miksi esimerkiksi työvoimakulujen leikkaaminen palkan sijaan koetaan eteenkin vasemmistopiireissä vastenmielisenä.
Opiskelupaikat on kohdennettu väärin nykyisiä tarpeita silmälläpitäen - siksi suurin työttömyysongelmamme on rakennetyöttömyys. Tulevaisuudessa valmistuvien ongelma ei ole työttömyys, vaan minkä työpaikan valita. Ne jotka ovat jo kortistossa, ovat vähän eri asemassa, mutta heille pitäisi antaa mahdollisuus kouluttautua täysipainoisesti uuteen ammattiin nykyisen temppuilun sijaan. Filatov ei ole saanut yhtään työpaikkaa aikaan ennätyspitkän työministeriuransa aikana, työvoiman ulkopuolisia on vain siirretty lokerosta toiseen. Viime syksynä hän kehui, että tuloksia voidaan odottaa viiden vuoden päästä. Noin viiden vuoden päästä meillä alkaa olemaan pula työntekijöistä, eli työministeri on ollut virassaan asenteella "kyllä aika hoitaa". Eikä taida edes hävettää.
Useinkaan ei huomioida sitä tosiseikkaa, että ikärakenne on suurin piirtein sama työssä olevissa ja kortistossa olevissa. Elikkä kun työmarkkinoilta lähtee suuret ikäluokat pois niin samoin lähtevät samat ikäluokat työkkäristä. Siten sieltä saatava työvoima on huomattavasti tämän päivän lukuja pienempi.
Mistaakseni kortistossa on "yliedustettuina" sekä nuoremmat, että vanhemat ikäluokat. Keski-ikäisiä siellä on suhteessa työllisiin vähemmän. Ylempien ikäluokkien suurempi työttömyysprosentti myös vähentää uuden työvoiman tarvetta samassa suhteessa. Tästä johtuen voimmekin nähdä hienoisen (1-2%) ja hetkellisen työllisyyden kasvun tämän hallituskauden loppuun mennessä ilman ihmeellisempiä temppuja. Tarkkoja laskelmiakin voi tehdä, mutta 67% työllisyys kaikissa ikäluokissa on kohtuullisen hyvä nyrkkisääntö. Tarkoilla luvuilla laskiessa työvoimapula siirtynee vuodella suuntaan tai toiseen.
esimerkikksi rakennuksilla maksamaan taas palkkaa niin vanhemmat timpurit viitsisivät lähteä taas verollisiin töihin
Sehän on selvä, että kaikille löytyy töytä, mutta kukaan ei ole halukas maksamaan työstä mitään.
Kaipa tavanomainen autokauppiaskin on jonkilaisella provikkapalkalla, myydystä tavarasta saa lisää ja pohjapalkalla voi vaikka pyyhkäistä takamusta.
Kokemuksesta voin kertoa myös sen, että Nokiallakin osataan kepluuttelu jossa osaurakkatyössäkin on kattoraja kuinka paljon maksetaan ennen kuin urakkataulukkoa muutetaan työnantajalle edukkaaseen suuntaan.
Bossin tuloja myös leikataan ja ilmeisimmin tulossa on konkka. Kuka sinun tuotteita ostaa,kun koko valtakunta ulkomaita myöten tietää millaista jöötä sinä pidät alaisillesi. Oletko oikeasti terve, onko hiukan kuumeilua?