Jostain syystä suomalaiset juoksuharrastajat eivät uskalla juosta kovaa! Aina muistutetaan matalasta pulssista ja tasaisesta vauhdissa. Puhutaan PK:sta ja PPP:stä.
Mulla tulokset paranivat ihan uudelle tasolle, kun heitin mittarin kuuseen ja aloin juoksemaan kovaa kelloa vastaan. 15,5 km:n aika parani 1:25 -> 1:09. Soralla menee 14 km tunnin pintaan.
Nyt olen tottunut pitämään pään kylmänä ja tekniikan rentona, vaikka tuntuu pahalle. Nyt pystyn ottamaan kropastani enemmän irti.
Vauhtiharjoittelua pelätään Suomessa
ikävä asia...
6800
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuohon varmaan vaikuttaa se, että kovassa vauhtiharjoittelussa on selvä ylirasitustilan ja rasituksesta johtuva vammautumisen riski. Kun siihen yhdistetään, että "alan" kirjallisuus on tehty usein kuntoilijoille, niin vauhdista varoitellaan varmaan osin aiheestakin. Pienellä präntätyssä osassa kyllä lukee, että eniten tulokset kohenevat VK-alueen harjoittelulla. Palautuminen vaan jää innokkaimmilta sitten vaillinaiseksi ja kierre on valmis.
En epäile, etteikö tuo sinun kohdalla juuri nyt toimisikin, mutta sitten tulevaisuudessa, kun haluat juosta sen 15.5km selvästi alle tunnin tai jopa 50min, kannattaa tehdä enimmäkseen sitä matalaa pk:ta eli sykkeellä 120-150 vaan sitkeästi. Saa sillä sykkeellä juosta kovaakin, ei se välttämättä pelkkää hölkkää ole. Sitä voi harjoitella. Veikkaan, että jotkut afrikkalaiset huiput juoksee matalalla sykkeellä jopa lähemmäs 3.00/km , mutta ne on treenanneet sitä. Mutta tietysti, välillä on tietysti helpompi etsiä sitä rentoutta ilman mittaria. Ei sitä neuroottisesti kannata tuijottaa. Itse suosin jotenkin semmoista ajattelua, että kaikennäköistä. Mittarilla ja ilman. Osittain se kovan juoksemisen kyky kyllä taitaa syntyä hyvinkin pitkällä ajalla, lähinnä runsaan keskimatkoilla kilpailemisen ja sen tyyppisen vauhtitreenin kautta. Mutta silloinkin harjoituksen painopiste tulee olla ehdottomasti pk:ssa.
Jos haluaa jäädyttää kuntonsa jollekin tasolle niin sitten vaan aina juoksemaan matalilla sykkeillä. Muutaman kuukauden päästä hengästyy sitten jo kävellessäkin. Kuka perhana juoksee kovaa 120 sykeellä, jos ei ole saanut sykettään alhaiseksi KOVALLA sykkeellä harjoitellen!, kysyn vaan? Kunto nousee 90-95% maksimista vedoilla, vähintään kerran viikosssa tehtynä. Intervallivetoja, yasso-harjoittelua ym!
Enpä minäkään lähtisi tavoittelemaan 1.30:n aikaa, jos olen juossut treeneissä vain 2.15:n aikoja. Nopeus lisääntyy nopeustreenillä.
No mutta jos juoksee esimerkiksi neljätoista kertaa viikossa ja kerran kovalla teholla, niin eikös se ole silti enimmäkseen matalalla sykkeellä? :) Voi juosta kovaa vaikka kaksikin kertaa tai jopa kolme, mutta 90-95% määrästä kannattaa kuntoilijalla olla hidasta hölkkää, eikä tuo pieleen mene kilpaurheilijoillakaan. Huiput voi vetää kovaa vauhtia vaikka joka päivä, edellyttäen, että se heilläkin tapahtuu suurimmaksi osaksi aerobisella puolella. Enpä sitä ole kiistänytkään, etteikö sydän (siitähän sykkeessä on kyse) tarvitsisi kehittyäkseen tasapainoisesti myös hieman kovatehoista treeniä, mutta se on tosiaan vain hieman. Ja kokonaan eri juttu on tietysti virittää huippukunto, mutta eipä sitä monta kertaa vuodessa pysty tekemään. Jäätyneen kunnon voi aina sulattaa, mutta kärähtänyt kunto ei kelpaa oikein mihinkään :)
"Nopeus lisääntyy nopeustreenillä" Se on totta. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että puolimaraton on kestävyyslaji :)