vaimo haluaa erota

parisuhdeterapia?

En halua antaa neuvoja, mutta toivon, että ajatuksistani olisi jotain apua vaikean asian kohtaamisessa. Itse en osannut kaikessa toimia siten kuin nyt kirjoitan. Vaimosi on sinua rakastanut, vaikka nyt satuttavilla sanoillaan mennyttä mitätöikin. Ajatus suhteen lopullisesta päättymisestä tuntuu repivän sisuskalut. Olen itse eronnut jo lähes 10 v sitten. Sain ns. "potkut", silloin mielestäni oikeudettomasti, jälkikäteen olen ymmärtänyt syitä paremmin. Lapsemme oli tuolloin alle kouluikäinen. Yritä parhaasi mukaan toiminnassasi välttää ylilyöntejä, anna vaimollesi aikaa ja tilaa, jota hän nyt kaipaa. Tee kaikkesi lapsesi hyvinvoinnin eteen. Puolusta lapsen oikeuksia, mutta älä riitele. Jokainen mies haluaisi näin toimia, mutta tunnemyrskyssä järjen väylällä pysyminen on vaikeaa. Nyt olisi erityisen tärkeää - jos vain suinkin jaksaisit hyväksyä - että vaimosi todennäköisesti tarvitsee paljon itselleen tilaa selvittääkseen ajatuksiaan. Voimia.

Vaimoni ilmoitti vappuaattona, että muuttaa pois yhteisestä kodistamme. Vieden mukanaan kolme alaikäistä lastamme. Suhteemme on kestänyt 15v eli lähes koko aikuisikämme. Itse haluaisin vielä yrittää, mutta vaimo ei ole valmis enään jatkamaan. Olemme menossa perheneuvolaan keskustelemaan, mutta veikkaampa että tulos on kuitenkin sama. Itse rakastan vaimoani ja hänkin on ilmoittanut, että hänellä on tunteita vielä minua kohtaan, mutta ei tiedä mitä ne ovat. Avioliittomme on ollut myrskyisä alusta alkaen ja itse asiassa viime vuosina muuttunut huomattavasti seesteisemmäksi hyvässä mielessä. Alkuvuosina meillä oli pettämisiä ja väkivaltaa molemminpuolisesti. Kävin omalta osaltani terapiassa, jotta sain kitkettyä omat "huonot käytöstapani" pois ja yritin aikani saada vaimoani myöskin käymään selvittämässä omia tuntojaan, mutta hän ei sitä koskaan halunnut. Viime ajan ongelmat ovat enää olleet lähinnä arjen pyörittämisen liittyviä ja taloudellisia. Seksielämämme on viime vuosina hiipunut vaimon himojen vähettyä. Viime vuosien seksi on ollut lähinnä pakon sanelema välttämätön paha, vaikka hän kuitenkin niillä kerroilla kun sitä harrastimme tuntui siitä nauttivan. Tiedän myöskin ettei hän ole viime vuosina enään käynyt minua pettämässä, kuten en minäkään. Jäin reilu puolivuotta sitten vakitöistä yrittäjäksi, jotta voisin toteuttaa itseäni. Nyt joudun ilmeisesti lopettamaan yrityksen ja menemään nk.oikeisiin töihin. Yritykseni on niin tuore etten voi sieltä palkkaa nostamaan. Olen jäämässä meidän yhteiseen kotiin, jonka lainanlyhennykset ovat niin isoja etten selviä niistä yksinäni. Yritykseni toimiin kotini yhteydessä olevissa tiloissa. Toivoisin että saisin pitää lapseni tai edes osan lapsistani itselläni, mutta vaimoni on ilmoittanut että näin ei tule tapahtumaan. Eikös lastenvalvojat yleisesti suosi äitejä ensi sijaisena huoltajana? Nyt olen elämän suurten kysymysten edessä ilman minkäänlaisia edellytyksiä selvitä niistä.