niin hyvin, että tunnistat hänet, vaikka hän yrittäisi kirjoittaa puskana ja pysyä tunnistamattomana?
Itse olen tunnistavinani 98% varmuudella ainakin kaksi miespuolista palstalaista puskasta kirjoitustyylin, -tavan ja sanavalintojensa vuoksi.
Tunnetko ketään
palstalaista
14625
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
tunnistan. Se vaan on. Niin.
Eikä ole myöskään tapana itsellänikään kirjoittaa "puskista"...en oikein näe mitään ideaa siinä jos kerta on jo rekattu...
tunnistettavaa tekstiä
useampaan kertaan tunnistettu eeweeksi. Hutejakin tulee näille tunnistelijoille.
Itse kirjoitan tahallani niin, että tunnistaminen on helppoa. Näitä tunnisteita on monia. Näiden mainitsemiesi lisäksi kirjoitusaika on näitä.
Musta on aina ollut vähän outoa, että täällä ollaan aina syyttämässä, että olet se ja se rekattu... Ennen kuin mulla oli nimimerkki, niin minua luultiin vaikka keneksi. Pari kertaa olen myös huomannut, että jotain kirjoittajaa on syytetty puskassa olevaksi minuksi, vaikka rekkautumisen jälkeen olen kirjoittanut vain nimimerkilläni.
Itselläni on ollut rekisteröity nimimerkki, mutten jaksanut enää rekisteröityä kun asiat voi sanoa ilmankin. En myöskään edes jaksa kiinnostua siitä kirjoittaako joku puskasta vai ei.
Kun itsetunto on maassa, kirjoitan ilman rekattua. Kun sanottava kulkee, käytän rekattua. Ihmettelen kanssasi sitä, mitä paheksumista puskista kirjoittamisella on. Vain yhtä netin tyyppiä lyön poikkeuksetta ja aina puskista.
Sehän juuri on tarkoituskin.
Siitähän sä onnelliseksi tulet, ku saat vittuilla mulle edes täällä, ku muuten et kehtaa. Mitä sä oikein musta haluat?
"Siitähän sä onnelliseksi tulet, ku saat vittuilla mulle edes täällä" Ennemminkin kyse on provosoinnista, vittuilulla koittaisin saada sulle pahan olon, provosoinnilla yritän ... saada jonkinlaisen yhteyden. Ja kukaties onnistunkin. Jos lopputulos on mielipaha ... anteeksi siitä. Se ei koskaan ole ollut tarkoitukseni, ei sinun suhteesi. Nyt jälkeenpäin olen ymmärtänyt aiheuttaneeni sitä sitten kai paljon, kenties liikaa. Se on minun heikkouttani. "ku muuten et kehtaa." Tässä olet oikeassa. Minua suorastaan pelottaa olla suoraan yhteydessä, se on kovin kipeää ilman selvää toivoa ja ... ymmärrystä sinun suunnaltasi. Samalla kuitenkin kaipaan sitä valtavasti. Katsos, oman suruni ohella kunnioitan valintojasi. Täällä maaperä on neutraalia ja voit valita luetko ja reagoitko vai et. Jos reagoit niin mä voin siirtää murun toivoa siihen pinoon missä toivoisin olevan aina vain enemmän. "Mitä sä oikein musta haluat?" Helpompi sanoa mitä mä en halua: Olla erossa sinusta. Vappu on kohta. En voi välttyä ajattelemasta tyhjiä pulloja.
Luulen tunnistavani. Sitä en tiedä olenko oikeassa. En ole kysellyt keitä ovat. Osa haluaa olla tunnistamattomia, osa ei jaksa aina kirjautua.
tunnistaa mielestään. Eli ketkä luulet tunistavasi?
jos kirjoittavat pidempää keskustelua: e.w, pete, persona-non-grata, Jazuli, Genio.Mente ja Serpico. Olen nainen.