kuin lukioon. Monilla ammattikoulutusaloilla on nykyään pääsykokeet, joihin ensisijaisesti valikoituvat ylimääräisten pisteidensä ansiosta samana vuonna peruskoulun päättävät.
Moniko peruskoulun päättävä on varma alavalinnastaan? Jos haet seuraavana vuonna tai myöhemmin, vähenevät pisteet automaattisesti.
Tulevaisuus onkin siten työvoimatoimiston kursseissa.
Ammattikouluun vaikeampi päästä
Ei asiaa.
7252
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jo usean vuoden ajan on kilpailu amispaikoista ollut joillakin aloilla todella kova ja tämä kevät ei ainakaan minulle tutuilla aloilla ole poikkeus, ennemminkin on koventunut kilpailu. Osalle vanhemmista tilanne tulee yllätyksenä, nuorilla alkaa olla jo aika selkeä kuva siitä, millaiset paperit on saatava perusopetuksesta, jotta haluttu linja on auki amiksessa. Tuo väärän linjan valinta on kyllä ongelma osalle, aina. Suurin osa onneksi kokee saavansa ainakin jotakin opinnoistaan.
peruskoulun päättämisvuoden asettaminen etusijalle? Luulisi, että yhtä tärkeää ellei tärkeämpääkin olisi 20-vuotiaan päästä opiskelemaan ja tuon ikäinen tietää jo paremmin, mitä tahtoo. Niistä linjoista, mitä itse tiedän, noin 50 % opiskelijoista on keskeyttänyt opinnot. Tuonkin perusteella voisi aloituspaikkoja myöntää enemmän, mutta elämme byrokraattisessa maassa.
Minulla ei ole oikeasti tietoa prosessista, jolla pisteytykset on päätetty, mutta se on selkeä linjaus, että nuoret pyritään pitämään ns toimenpiteiden parissa tai perusputkessa. Tilastollisesti syrjäytymiseltä näyttäisi suojaavan se, että tekee JOTAKIN enemmän kuin että on kotona. Siis perusopetuksen jälkeinen välivuosi ei yleensä osoittaudu kovin hyväksi ideaksi. Vanhemmilla opiskelijoilla/nuorilla on sitten jo mahdollisuuksia hyödyllisempään ja mielekkäämpäänkin välivuoden viettoon. Parikymppinen voi tietää paremmin mitä haluaa tai sitten ei, mutta minusta nuoremman ei tarvitse tavallaan maksaa vanhemman haahuilusta. Sitten se keskeyttäneet ja aloituspaikat... Minusta taas mitä enemmän keskeyttäneitä, sitä reilummin voisi karsia aloituspaikkoja: minun perstuntuma kun on että keskeyttäneissä on paljon niitä, jotka järjestelmä on lakaissut "jonnekin" ja että runsaasti keskeytyvillä linjoilla ei olisi aitoa kysyntää.
karsisit aloituspaikkoja, vaikka alan työntekijöistä on pulaa ja joudutaan rahtaamaan osaajia ja "osaajia" ulkomaita myöden Suomeen?
Joo, jos on niin että ala vetää ja väkeä tarvitaan mutta kansa keskeyttää koulun niin en korjaisi tilannetta ainakaan automaattisesti lisäämällä aloituspaikkoja. Tutkisin asiaa ja toimisin ehkä jollakin seuraavista tavoista: 1. "Väärät opiskelijat korvattaisiin sopivilla." Eli jos näyttäisi että ala ei oikeasti kiinnosta opiskelijoita niin yrittäisin muokata sitä prosesssia jolla koulutukseen valikoituu. Tämä voisi vaatia myös koulutuksen siirtämistä eri kaupunkiin tms. "Vääriä" opiskelijoita olisivat ne, jotka on työnnetty linjalle työkkäristä ja jotka lähtevät pois pian, ne jotka odottavat saman alan ammattikorkeapaikkaa ja vaihtavat sinne kesken kaiken ja ne joilla ei ole oikeasti edellytyksiä alalle. Näiden tilalle olisi siis saatav profiililtaan alaa paremmin vastaavaa ainesta ja silloin sama määrä paikkoja tuottaisi enemmän työvoimaa alalle. 2. "Väärä koulutus korvattaisiin sopivalla". Jos näyttäisi että opiskelijat ovat omalla alallaan mutta koulutus ei vastaa odotuksia tai tarpeita, niin painottaisin esmes oppisopimusmallia tai muokkaisin opetussisältöjä. Keskeytys ei lainkaan aina kerro oppilaan viasta, vaan hulluhan se on joka aikaansa tuhlaa jos ei opetuksesta koe hyötyvänsä. Joskus koulutuksen painotukset ja alan todellisuus eivät kohtaa, silloin on petrattava koulutusta. Miten realistinen mallini sitten on? En tiedä, jos totta puhun.
kans liian nuorena tarvii valintoja tehdä. Eipä moni lukion jälkeenkään vielä oo täysin selvillä mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa. Siksi musta kaikkien kuuluisi olla tasavertaisessa asemassa silloin kun se oma suuntaus varmistuu. Olkoon sitten minkäikäinen tahansa silloin.
Olen sitä mieltä, että lukiota kannattaa harkita ainoastaan siinä tapauksessa, jos on aivan varma, että haluaa käydä toisen asteen jälkeen jatko-opintojakin. Lukio itsessään ei takaa mitään (ei tuota ammatillista pätevyyttä), eli jos joku on epävarma tulevaisuuden ammatillisista haaveistaan, kannattaisi ehkäpä mieluummin harkita vaikka sellaista ammattikouluakin, jossa voi halutessaan suorittaa sekä lukio-todistuksen, että saada ammatillisen pätevyyden jollekin ammattialalle. Kilpailu jatkokoulutuspaikoista on nykyisin sen verran kovaa, että etenkään huonoilla lukiopapereilla ei paljoa välttämättä aina tee, joten lukio on koulu, jonka suorittamiseen on oltava motivoitunut. Nuorten ei kuitenkaan mielestäni liikaa kannattaisi murehtia tulevaisuudestaan. Todella harva nimittäin peruskoulun päättäessään oikeasti tietää siitä, että mitä parinkymmenen vuoden päästä työkseen tulee tekemään. Ihmisten koulutusurat harvemmin ovat yksiselitteisen suoraviivaisia ja tänä päivänä monet joutuvat jokatapauksessa kouluttautumaan uudelle alalle useamman kertaa elämässään. Pääasia nuoren kannalta olisi ehkä se, että keskeytettyjä opintoja ja siten hukkaan heitettyä rahaa ei kertyisi kovin paljoa. Kannattaa miettiä, että mitä itse haluaa tehdä ja mikä kiinnostaa, enemmin kuin ainakaan toimia muiden toiveiden mukaan, koska koulutusalavalinnoissa on kyse omasta elämästä ja omasta tulevaisuudesta.