Tieto lisää tuskaa se tiedetään.
Minä en nyt haluaisi tietää jos mieheni olisi minua pettänyt tämän yhteisen neljän vuoden aikana.
Minulla on oma kokemukseni tästä suhteesta ja se tuntuu hyvältä. Olen onnellinen ja seksielämä on tyydyttävää. Arki on sitä mitä useimmilla ihmisillä eli ei aina helppoa.
Mikäli mieheni pettäisi minua nyt hän eläisi valheessa. En minä.
Jos hän on tehnyt jossakin välissä syrjähypyn pitäköön omana tietonaan.
Eihän minulla ole vaihtoehtoa kuin luottaa ollakseni onnellinen nyt ja tässä.
Haluaisitko sinä tietää?
Vaimo..
91288
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
oikeasti jonkun vaimo. EI kukaan sano tällaista: "Mikäli mieheni pettäisi minua nyt hän eläisi valheessa." Kyllä sinä vain valheessa eläisit tai oikeammin fantasiassa. Tahtoisin tietää ja parempi olisi kertoakin aiemmin kuin myöhemmin koska en voi luvata seuraamuksista mitään jos saisin tietää vasta myöhemmin.
En tosiaan halua tietää jos mieheni on taputellut, puristellut vaikka pannutkin jotain toista naista. Se tieto vain sekottaa ja ahdistaa, en usko että hakisin eroa siitä huolimatta. Parempi kun en tiedä ja saan edelleen jatkaa elämää jossa on ihan tarpeeksi kommervenkkejä ilman jotain miehen typeriä temppujakin. Ensinnäkin ollaan oltu naimisissa jo 22v ja lapset on teinejä. Siis ihan näitten tavanomastenkin sählinkien kanssa riittää painimista. Joskus käydään kumpikin ulkona kavereiden kanssa tuulettumassa ja varmasti mies ei saa silmiään irti jostain tytteleistä, mutta on se silti minun mies. Katselen minäkin komeita miehiä kun likkaporukalla ollaan baarissa. Miehen luonteeseen kuuluukin enempi sellanen lähentely ja en sitä nyt niin pahana jaksa pitää. Jos on jotain päässyt lähemmäs on vaan hyvä kun en tiedä. Kun en tiedä en myöskään sillä kiusaa itseeni enkä pilaa lasteni elämää vaan jatketaan näin perheenä.
käyt näilläkin sivuilla,kun asia ei sinua kiinnosta etkä halua tietää pettämisestä?
Onko näillä sivuilla käyminen ja näitten lukeminen jotenkin luvanvaraista? Suunnattu ainoastaan katkerille ja pettyneille? Kuitenkin kysyttiin haluisitko tietää ja koin olevani yksi joka voi vastata kun minullakin on mioelipide. Luen myös palstaa jossa puhutaan väkivallasta perheessä vaikka kukaan ei koskaan ole minua lyönyt. Nuorten kirjotuksiakin joskus tulee luettua vaikka nuoruus alkaa olemaan takanapäin.
Kirjoituksesi kertoo, että olet järkevä nainen ja parisuhteesi on ihan hyvällä pohjalla, ei eletä missään fantasiasuhteessa vaan tunnustetaan mahdollisesti realiteetit. Minä sellaisessa tilanteessa, että tiedän mieheni pettäneen minua vaikka mies ei sitä myönnä. Meille menee arki hyvin ja muutenkin tykätään toisistamme. Matkustetaan ja tehdään kaikkea kivaa yhdessä, myös lasten (isojen jo) kanssa. Mies on huolehtiva ja rakas. En anna tuon "pettämisjutun" kovasti itseäni hermostuttaa, vaikka välillä tulee pahoja ajatuksia mieleen. Pitkässä parisuhteessa voi tulla eteen kaikenlaista, eikä vika ole aina pettäjässä tai petetyssä, on paljon työhuolia yms. jotka vaikuttavat käytökseen. Haetaan vähän piristystä elämään. Tätä elämä on...
ole väittänytkään. se koira älähtää...
Enkä ainakaan haluisi kuulla tulleeni petetyksi. En varsinkaan täällä ja jos saisin sen tiedon en ehkä ihan ensin täällä kirjoittaisi. Kun näitä petettyjen kirjoitelmia lukee saa väkisin kuvan hyvin elämää kokemattomista ja nuorista ihmisistä joilla on avioliitosta kovin ruusunpunainen kuva. Puolet avioliitoista päättyy eroon ja toinen puoli vaikka jaykuukin tuskin on kovin onnellisia. Voin kertoa ettei pitkä yhteiselämä oman kirkossa vihityn puolison kanssa todella ole pelkkää onnea. Pitkän liiton salaisuus ei ole seksissä tai yhteisessä omaisuudessa vaan halussa rämpiä yhdessä samassa suossa parhaan ystävän kanssa. Ystävän joka on paljon muutakin kun sänkykumppani tai mies joka siitti lapset. Aviomieheksi kutsutaan vaan siihen mahtuu paljon. Ihminen joka myös joskus erehtyy ja tekee virheitä. Sama ihminen joka on joskus väsynyt ja ei aina jaksa kuunella vaimonsa pitkää kertomusta lapsista ja lasten hauskoista tarinoista ei jaksa aina olla kiinostunut. Sama mies voi joskus olla ihana ja joskus ihan ärsyttävän typerä. Silti se on sama mies johon rakastuit ja jota ennen ihailit. Ei tosiaan olisi mukavaa kuulla kenenkään juttuja miehen hökmöilyistä. En olisi valmis luopumaan enkä valmis edes heti suoraan uskomaan juttuihin.
Pitkässä avioliitossa kieltämättä on asenteet uskottomuutta kohtaan muuttuneet ymmärtäväisempään suuntaan. Ei hairahdus koko maailmaa kaada. En halua tietää mieheni tekosista, enkä aio kertoa omistanikaan hänelle. Tulee vain pahaa mieltä kaikille. Tää on elämää, ei sen enempää!
Sitä paitsi olen se aktiivisempi meistä, jos vielä pettäisi olisin vieläkin enemmän ilman, joten mitä järkeä olisi olla vieläkin useammin puutteessa? Tieto olisi helpotus!