Hei!
Nykyinen ravintolakäytäntö alkaa kaikessa huvittavuudessaankin tuntua hiukan rasittavalta. Olen kokeillut lukuisia kertoja mennä aivan yksinkertaisesti tutustumaan esim mukavan oloisiin tyttöihin. Poikkeuksetta kukaan ei ole uskonut, että oon ihan oikeesti tullu ilman minkäänlaisia taka-ajatuksia ja tavoitteena on ainoastaan oppia tuntemaan uusia ihmisiä.
Tottakai tanssiminen tuttujen kanssa on mukavaa, mutta sosiaalisena ihmisenä nautin myös uusien ihmisten seurasta. Jätkien kanssa tätä ongelmaa ei juurikaan ole. Rupattelun voi helposti aloittaa vaikka samana päivänä olleesta suomi-ruotsi-jääkiekkomaaottelusta. Mutta jos teen saman jollekin tytölle, niin heti analysoidaan, että yrittää iskeä tällä tavalla. Persoonallista ehkä, mutta ei toimi. MIKSI te ette voi uskoa, että joku voi oikeasti olla kiinnostunut vain tutustumisesta ja tulee mielummin juttelemaan teille kuin istuu aina samassa vanhassa porukassa.
Mielestäni tutustumisen ei aina tarvi olla niin tavoitehakuista eli jos tässä tyypissä ei ole ainesta tulevaan suhteeseen, niin ei ees juttuseura kiinnosta. Ja minä en ainakaan edes yritä "iskeä" puolituntemattomia pelkän ulkonäön takia.
Eli kysymykseni on tiivistetysti seuraava:
Miten teidät tytöt saa parhaiten uskomaan, että tulee juttelemaan pelkästään sosiaalisuuden tuoman ilon takia?
Nykyinen ravintolakäytäntö alkaa kaikessa huvittavuudessaankin tuntua hiukan rasittavalta. Olen kokeillut lukuisia kertoja mennä aivan yksinkertaisesti tutustumaan esim mukavan oloisiin tyttöihin. Poikkeuksetta kukaan ei ole uskonut, että oon ihan oikeesti tullu ilman minkäänlaisia taka-ajatuksia ja tavoitteena on ainoastaan oppia tuntemaan uusia ihmisiä.
Tottakai tanssiminen tuttujen kanssa on mukavaa, mutta sosiaalisena ihmisenä nautin myös uusien ihmisten seurasta. Jätkien kanssa tätä ongelmaa ei juurikaan ole. Rupattelun voi helposti aloittaa vaikka samana päivänä olleesta suomi-ruotsi-jääkiekkomaaottelusta. Mutta jos teen saman jollekin tytölle, niin heti analysoidaan, että yrittää iskeä tällä tavalla. Persoonallista ehkä, mutta ei toimi. MIKSI te ette voi uskoa, että joku voi oikeasti olla kiinnostunut vain tutustumisesta ja tulee mielummin juttelemaan teille kuin istuu aina samassa vanhassa porukassa.
Mielestäni tutustumisen ei aina tarvi olla niin tavoitehakuista eli jos tässä tyypissä ei ole ainesta tulevaan suhteeseen, niin ei ees juttuseura kiinnosta. Ja minä en ainakaan edes yritä "iskeä" puolituntemattomia pelkän ulkonäön takia.
Eli kysymykseni on tiivistetysti seuraava:
Miten teidät tytöt saa parhaiten uskomaan, että tulee juttelemaan pelkästään sosiaalisuuden tuoman ilon takia?
Vastaukset 12
Vanhimmat
ainoa! Mulla on ihan samoja kokemuksia, eli tuntuu olevan mahdotonta uskoa, että mies haluaisi vain juttuseuraa hetkeksi! Ja kun en jaksa jankuttaa, niin sitten sitä saakin olla yksin. Paitsi, että saa sen jälkeen peräänsä katseita, että siinäpä taas yksi sika varattu äijä joka on eukkoaan pettämässä baarissa.
Tulipa tuokin taas todettua menneenä viikonloppuna. Pitää ilmeisesti tästä lähtien ottaa sormus pois sormesta baariin mennessä, jos haluaa heittää läppää naisten kanssa.
Yksi tosin jäi heittämään läppää, mutta ensin kyllä kovasti uteli naiseni olinpaikkaa = "taas yksi sika varattu äijä joka on eukkoaan pettämässä baarissa."
Joo, ihan samaa mieltä. Useimilla naisilla on tietynlainen tulkintahorisontti miesten suhteen, josta ne ei pääse eroon vaikka mitä toinen osapuoli yrittäis.
Joskus on käynyt niin, että on jutellut mukavia jonkun naisen kanssa ja kun sitten on pitänyt lähteä kotiin, niin nainen onkin täysin hämmästynyt tai loukkaantunut, että en teekkään mitään eroottista aloitetta.
Ihan mielenkiintoista kuulla että ravintolassa miehiä, jotka voivat tulla juttelemaan ilman iskemistarkoitusta. Mutta saako nainen olla ravintolassa vaan pitämässä hauskaa ja tapaamassa uusia ihmisiä...?
Olen kuullut niin monta kertaa lauseen "no mitäs vittua sä täällä sit teet?", että ei enää oikein huvita. Ja kyllä, rivo kielenkäyttö oli harkittua - ei omasta suustani tulleena tekstinä, vaan juuri sellaisenaan, miten lauseen ravintolassa kuulee.
Joten ymmärtänette, hyvät herrat, että vähitellen laantuu kiinnostus lähteä mukaan kivankaan tuntuiseen keskusteluun - koska 99% todennäköisyydellä keskustelun aloittaja ei ole yksikään Teistä, hyvät herrat, vaan yksi näistä ikävistä perusmiehistä...
Ja muistakaa Tekin, että on olemassa sellainenkin naistyyppi (kuten minä), joka ei pidä vieraitten ihmisten fyysisestä läheisyydestä. Joten en tanssi. Joskus harvoin kun olen seurustellut, niin silloin kumppanin kanssa, mutta muuten en.
Ikävää on myös se, että vaikka olisinkin päässyt mielestäni hyvään fiilikseen pelkän keskustelun merkeissä, on täysin mahdotonta saada mies ymmärtämään etten ihan oikeasti halua tanssia. Varsinkin jos keskustelukumppani on hiukan vanhempi, hän ei suostu ymmärtämään tätä asiaa. Kiva keskustelu loppuu kuin seinään, kun hän alkaa vakuutella uudestaan ja uudestaan ettei yritä iskeä, vaan haluaa vaan tanssia. Ja minä sanon uudestaan ja uudestaan että ymmärrän kyllä, mutta en halua tanssia...
Isäni muuten haukkui minut täydellisesti tämän takia. Hänen mielestään käyttäydyin törkeästi kun kieltäydyin lähtemästä tanssimaan noin 45-50-vuotiaan ihan mukavan oloisen, seurueeseemme kuuluneen herran kanssa. Minun ei olisi kuulemma pitänyt tulla mukaan tanssiravintolaan (sukujuhlat kyseessä, en muista aihetta), jos en kerran aikonut tanssia...
Enkä muuten ole mikään vanhoillinen iki-impi. Itse-asiassa enemmänkin sellainen trendikäs bilehile. Pikkutopeissa ja matalavyötäröisissä housuissa. Mutta ihan oikeasti, minullakin on kyky ja halu keskustella fiksujen ihmisten kanssa ikään katsomatta. Kunhan he muistavat arvostaa minun tarvitsemaani fyysistä etäisyyttä.
Eihän se ole sulta pois jos lähdet tanssimaan, loppujen lopuksi tanssiminen on kuitenkin mukavampaa kuin paikallaan istuminen. Mielestäni on hyvien tapojen mukaista lähteä tanssimaan - sukupuolesta riippumatta - ellei ole erityistä syytä kieltäytyä.
Jos kyseessä on varsinainen tanssiravintola, niin silloin varsinkin kuuluu tanssia. Kieltäytyminen on junttimaista ja se tulkitaan negatiiviseksi/oudoksi käytökseksi.
...koska vieraan ihmisen läheisyys inhottaa minua.
En ole kosketuskammoinen, suhteessa olen todellinen halailu-addikti. Mutta minulla vaan on iso "reviiri". On todella vastenmielistä olla kiinni vieraassa ihmisessä.
Jo nytkin ajatellessa oikein puistattaa... Se vieraan kehon lämpö ja haju (vaikka ei olisi varsinaisesti paha, se on silti epämiellyttävä). Olen pahoillani, mutta minusta on iän myötä tullut jatkuvasti vaan ehdottomampi asian suhteen. Ei minua asia nuorempana häirinnyt.
Mutta täytyy tietysti muistaa, että yleensähän minulle ongelma tulee vastaan melko harvoin, koska käyn lähinnä nuorisopaikoissa, joissa tanssiminen ei tapahdu pareittain tai lähekkäin. (esimerkin sukujuhlien tapahtumapaikkaan en ymmärrettävästi voinut vaikuttaa!)
Uskon kuitenkin, etten ole ainoa ihminen laatuani. Ja joku toinen minun kaltaiseni ei ehkä viihdy teknopaikoissa, vaan haluaa kuunnella aikuisempaa musiikkia.
Ja kyllä sellainenkin ihminen, joka ei tanssia halua, voi seuraa haluta. Ja ei sitä seuraa pubista haeta vaan tanssiravintoloista. Sitä paitsi, siellähän on usein myös bändejä soittamassa! Onko tanssi-haluttomalta sitten myöskin musiikin kuuntelu kielletty?
Elä, ja anna toistenkin elää!
on minunkin ymmärtääkseni suurempi ja tärkeämpi tuo sosiaalinen reviiri, kuin toisilla. Itse taas mielelläni yleensä olen kontaktissa toiseen ihmiseen, mutta koska olen huono tanssimaan ainakin omasta mielestäni, en todellakaan ole aktiivinen tanssija. Käytännössä minut onkin yleensä haettu. Jostain hiton syystä vielä uudelleenkin vaikka tanssijana olen tosiaan kehno.
Ja ymmärrän kyllä tuosta aiemmasta kommentistasi, että jos (hyvin yleisesti=kun; olen sivusta huomannut usein saman) käytös on tuota luokkaa, niin ei huvita jutellakaan. Ei sitten ilmeisestikään olla koskaan törmätty ;).
Nykyään naiset on niin täynnä itteensä, että herkät pikkusieluthan loukkaantuu jos ne ei saa tuntea itseensä baarin kauneimmaksi ja halutuimmaksi....tässä se syy on miksi typykät aina "olettaa" jätkien tulevan pokaamaan...
Nainen, jos on yhtään niinkuin minä, juttelee mielellään ihan juttelemisen takia. Sitä vain tulee skeptiseksi tämänkaltaisten keskustelujen jälkeen:
Mies tulee paikalle(näen sivusilmällä että tuijottaa tissejä)
Mies: Moi! kuinka hurisee!
Nainen: Ei tässä ihmeitä, huilaan tässä tanssilattian vieressä kun tuli kuuma tanssiessa.
Mies: Saanko liittyä seuraan?
Nainen: Toki, jos et muuta kuin juttuseuraa etsi, olen naimisissa nimittäin.
Mies: Ihan juttuseuraa vaan, mullakin on vaimo kotona.
Nainen(ajattelee: No, ensivaikutelma petti, yleensä tissintuijottajilla on aika yksipuoliset mielenkiinnon kohteet.)Siitä vaan, tässä on tilaa istuakin!
Hiukan myöhemmin, mukavan keskustelun lomassa:
Mies: Kyllä mä lähtisin sun mukaan koska tahansa.
Nainen: Niin mä olen naimisissa, kuten sanoin vartti sitten.
Mies: No niin mäkin, ei se mitään!
Tämä lopputulos siis ilman mitään flirttiä tai "annan ymmärtää" -meininkiä. Saa olla aika guru jos pystyy varmasti seulomaan joukosta ne tyypit, jotka pillun kiilto silmässä jaksavat esittää hetken "kaveria". Rintojen katseleminenhan on ihan inhimillistä, ja sitä varmasti tekevät kaikki miehet; joten se on ehkä huono indikaattori. Vaikka tässä tapauksessa ajattelinkin sillä olevan vaikutusta.
Kun sanon olevani naimisissa, suurin osa miehistä häipyy. Vaikka sanoisin, että juttuseura kelpaa. Enkä yleensä laukaise ekassa lauseessa aviosäätyäni, ks. iltana vain oli pari miestä loukkaantunut, kun juttelin enkä sanonut olevani naimisissa - ts. haaskasin heidän peliaikaansa. En ole flirtti tai tosi kaunis, vaan tavallinen, nätti nainen.
Kiitti asiallisesta vastauksesta.
Tuossa nyt tuli ainakin jonkun verran tuota miks ei uskota perustelua. Kyllä minäkin tiedän, että melko suuri osa miehistä etsii baareista aivan muuta kuin pelkkää juttuseuraa, mutta onko oikeasti niin, että nämä naistenmetsästäjätkin väittävät etsivänsä sitä samaa?
Eli onko vika siinä, että miehet ihan suoraan valehtelevat motiivinsa ja sen takia tytöt on tullu niin skeptisiksi vai johtuuko epäilevä asenne enemmänkin vain omista odotuksista tyyliin: "Koska olen näin kaunis ja vielä iloisella tuulella, tuo mies yrittää varmaankin iskeä tavalla tai toisella". Ja jälkimmäisen tapauksen jälkeen ei mikään selittely auta =)
Ehkä koitan seuraavalla kerralla ettiä jonku tytön jolla näkyy sormus ja sen jälkeen kysyä, että kiinnostaisko ihan juttuseura. Tän jälkeen vois vedota siihen, että rengastamattomat tyypit ei yleensä usko, että etin pelkkää rupattelukaveria, vaikka kuinka vakuuttaisin jne...
Toisaalta rasittaa jo tällasilla kikoilla spekulointikin, mutta jos näin löytää helpommin tyyppejä joiden kans voi vaan keskustella mistä tahansa niin ehkä tää on sen arvosta.
Vähääkään realistinen nainen ei kuvittele, että KAIKKI miehet lakoaisivat hänen edessään silkasta ihastuksesta. Minä ainakin uskon, että ystävällisen näköiselle ihmiselle uskaltaa jutella, oli motiivi sitten mikä hyvänsä. Ja kas, useampi yrittää pokata kuin keskustella!
En tiedä, minkä ikäinen olet, mutta kuulostaa aika lapselliselta itserakkaudelta jos sua ei uskota vaikka sanot että haluat jutella. Tietyssä iässä nuorilla naisilla on taipumusta luulla itsestään ja viehätysvoimastaan hiukan liikaakin... Ja toisaalta, ehkä nainen toivoisi muutakin seuraa kuin juttu - sellaista, ja pettyy kun oletkin muuten vaan juttelemassa. Menee sauma saada valloituksia aikaan.
En tiedä, saiko ylläolevasta kirjoituksestani skeptisen kuvan; mutta minä annan ylensä ihmiselle mahdollisuuden ennen pillunvonkaajaksi tuomitsemista (vrt. kuvattu keskustelu). Joillakin ihmisillä on taipumus tuomita toinen sukupuoli parin esimerkin pohjalta, ehkä tapaamasi naiset ovat tällaisia. Älä sinä ole! :0)
Että miten nainen isketään... pelkäksi ystäväksi. Ei se ole mahdotonta, kunhan tulee tilaisuus yrittää. Samoin näyttää olevan aika helppoa saada tyttö ymmärtämään, ettei ole "sitä" vaan kiinnostunut.