apua eroon lasten vuoksi??

Ei ero siis pelkästään työstä johtnut...Se tietty yksi syy...Aina kun hän siis silloin tällöin kotona,ei tehnyt mitään,ei siis mitään...lasten hoitoon en ole koskaan saanut apua ja ns miehiset hommat omakotitalossa olen aina itse hoitanut....Tietty minusta on kivaa tehdäkin töitä..niin ja itse asiassa ehditinkin monesti miehelleni että minä voisin mennä välillä töihin ja hän saisi hoitaa lapsia...häntä ei kiinnostanut,koska ei todennäköisesti halunnut/osannut olla lasten kanssa..... Toki ymmärrän ja mietetinkin monesti että hyvä mies kun ei vietä viikonloppuja baareissa ym.mutta se rakkauden,hellyyden ja kokonaisuudessaan vastiin otto perheestä (nuuta kuin käymällä töissä) oli pelkkää 0.....Ja skyllähän hänellä niitä ulkopuolisia suhteitakin tuntui olevan...nuorimmaista kun ootin viimisillään,niin hänellä oli joku toinen..jäi kiinni...en jaksanut silloin puuttua asiaan,koska halusin ja jaksoin vaan kekskittyä alkavaan synnytykseen...no koko asia jäin ns selvittämättä,koska vauva kun syntyi niin hänellä paha koliikki ja siinä se unohtui taas koko asian puiminen...yksin hoidin 3 pientä lasta ja vielä kova koliikkista lasta kanniskelleen kotona... Koskaan hän ei ole herännyt esim..yöllä lasten itkuun tai johonkin...olenaina itse valvonut yöt kun herra vaan nukkuu...siis empatiaa ja sympatiaa ei vaan herunut... No en tiiä olinko liian tiukka kun tämän vuoksi tunteeni pikkuhiljaa vaan hiipuivat,mutta niin vain kävi...ja minusta hyvä,sillä pitkästä aikaa olen onnellinen..siis oikeesti onnellinen,mikä tietty surullista kun ero tuli... Minulla ei ole siis ketään muuta ja ei ole aikomustakaan eikä halua uutta miestä saalistamaan. Olen ollut 6 v vain lasten kanssa,en ole missään käynyt koko aikana... Harmittaa vaan kun hän käyttää lapsiaan tässä erossa mua vastaan..... nyt hän lomalla ja ei kertaakaan hakenut lapsia itselleen ....nuorempaa ei ole nähnyt 2 vko lainkaan..eikä paljon ees kysellytkään kuulumisia...ainostaan kun soittaa vanhimmalle 6 v niin vinkuu hänelle kuinka yksin on ja kukaan ei soita hälle muuta kun poika ja että äitis ei anna mun tulla kotiin.. ;-( Poika itki eilen ja soitti että haluaa mennä hänelle yöksi,mutta hänelle ei sopinut koska oli kaverinsa luona ;-(..poika itki tunnin mun vieressä ja kertoi kuinka ikvä on iskää ja ois halunnu sen viereen...siinä sitten vaan lohduttelin ja pidin sylissä ;-/

äippä x 3 kirjoitti:

Ei ero siis pelkästään työstä johtnut...Se tietty yksi syy...Aina kun hän siis silloin tällöin kotona,ei tehnyt mitään,ei siis mitään...lasten hoitoon en ole koskaan saanut apua ja ns miehiset hommat omakotitalossa olen aina itse hoitanut....Tietty minusta on kivaa tehdäkin töitä..niin ja itse asiassa ehditinkin monesti miehelleni että minä voisin mennä välillä töihin ja hän saisi hoitaa lapsia...häntä ei kiinnostanut,koska ei todennäköisesti halunnut/osannut olla lasten kanssa..... Toki ymmärrän ja mietetinkin monesti että hyvä mies kun ei vietä viikonloppuja baareissa ym.mutta se rakkauden,hellyyden ja kokonaisuudessaan vastiin otto perheestä (nuuta kuin käymällä töissä) oli pelkkää 0.....Ja skyllähän hänellä niitä ulkopuolisia suhteitakin tuntui olevan...nuorimmaista kun ootin viimisillään,niin hänellä oli joku toinen..jäi kiinni...en jaksanut silloin puuttua asiaan,koska halusin ja jaksoin vaan kekskittyä alkavaan synnytykseen...no koko asia jäin ns selvittämättä,koska vauva kun syntyi niin hänellä paha koliikki ja siinä se unohtui taas koko asian puiminen...yksin hoidin 3 pientä lasta ja vielä kova koliikkista lasta kanniskelleen kotona... Koskaan hän ei ole herännyt esim..yöllä lasten itkuun tai johonkin...olenaina itse valvonut yöt kun herra vaan nukkuu...siis empatiaa ja sympatiaa ei vaan herunut... No en tiiä olinko liian tiukka kun tämän vuoksi tunteeni pikkuhiljaa vaan hiipuivat,mutta niin vain kävi...ja minusta hyvä,sillä pitkästä aikaa olen onnellinen..siis oikeesti onnellinen,mikä tietty surullista kun ero tuli... Minulla ei ole siis ketään muuta ja ei ole aikomustakaan eikä halua uutta miestä saalistamaan. Olen ollut 6 v vain lasten kanssa,en ole missään käynyt koko aikana... Harmittaa vaan kun hän käyttää lapsiaan tässä erossa mua vastaan..... nyt hän lomalla ja ei kertaakaan hakenut lapsia itselleen ....nuorempaa ei ole nähnyt 2 vko lainkaan..eikä paljon ees kysellytkään kuulumisia...ainostaan kun soittaa vanhimmalle 6 v niin vinkuu hänelle kuinka yksin on ja kukaan ei soita hälle muuta kun poika ja että äitis ei anna mun tulla kotiin.. ;-( Poika itki eilen ja soitti että haluaa mennä hänelle yöksi,mutta hänelle ei sopinut koska oli kaverinsa luona ;-(..poika itki tunnin mun vieressä ja kertoi kuinka ikvä on iskää ja ois halunnu sen viereen...siinä sitten vaan lohduttelin ja pidin sylissä ;-/

Voihan paska en muuta voi sanoa, ottaa päähän tommoset miehet helvetti. No kyllä hän varmaan tulee järkiinsä ajan kanssa mutta sinun pitää tehdä kaikkesi että isän ja lasten välit alkaa sujuu lastesi takia. Yritä puhua exäs kanssa niin monta kertaa että se alkaa tajuta asioita ilman riitoja, ei huutamista ja jos hän nyt vittuilee sulle kaikesta niin anna ja sinä pysyt asiassa. Eikö teillä ole selvästi päätetty tapaamisista ja raha-asioista? Eron yhteydessähän ne pitäs tehdä jotenkin, sun pitäs hakea apua perheneuvolasta tai jostain, onhan hänen nimet syntymätodistuksessa? Miehelles pitäisi jonkun saada sanottua että lapsille ei itketä niitä aikuisten suruja. Onko sulla jotain perheen jäsentä joka vois puhua hänelle järkeä ehkä hänen vanhempansa tai sinun? Ulkopuolinen välikäsi että teidän ei tarvitsisi olla vastakkain eikä tulisi riitoja, ehkä joku ystävä?. minun miehellä eroni jälkeen meni 6 kuukautta ennen kun alko näkee lapsia säännöllisesti ja asiat saatiin järjestykseen eikä nyt tarvi tapella mutta lapsille se oli pitkä ja rasittava aika ja teki aika paljon pahaa niille. Nyt on sovittu kaikki paperilla ja laillisesti ja tiedämme milloin on tapaamiset ja jne. on toiminut hyvin. Kyllä se varmaan sinullekkin alkaa tapahtua mutta kultainen sääntö yritä puhua puhua puhua sille ja sopia asioita. Onnea paljon vaan sulle ja lapsille.