vuorokausitasolla ?
Vai pitääkö olla ensin vaikka viikko täysin ilman hh:ta ?
tämä kiinostaa ja samalla asialliset vastaukset !
Paljon aloittajan kärsii nauttia
hiilihydraatteja
10414
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ensin pitää olla muutama viikko miinushiilihydraateilla. Kannattaa muuten kokeilla.
Valitettavasti häirikkö ehti jo vastaamaan, mutta ei välitetä siitä. Sairaita täytyy ymmärtää... Tyylejähän on monia, samoin hh-tasojakin, mutta henkilökohtaisesti voin suositella aloituksena Atkinsin induktiota. Eli pari ensimmäistä viikkoa ollaan alle 20g/vrk hiilareilla. Näin saadaan elimistö unohtamaan se jatkuva hiilihydraatti (sokeri) -tulva, jonka elimistö virallisesti suositellulla ruokavaliolla joutuu kohtaamaan. Millään tyylillä ei jätetä hiilihydraatteja kokonaan pois. Kevyttuotteen sen sijaan kannattaa unohtaa. Lisäaineita, kuten natrium glutamaattia (E621) ja aspartaamia (E951) kannattaa välttää. Hyviä rasvalähteitä rasvaisen lihan ja kalan, juuston ja muiden täysrasvaisten maitotuotteiden, pähkinöiden ja avokadon lisäksi ovat kylmäpuristettu kookosöljy, kylmäpuristettu oliiviöljy ja voi. Itse en käyttäisi rypsiöljyä. Vähähiilarisia kasviksia (hh alle 5g/100g) tulee syödä vähintään puoli kiloa päivässä. Kannattaa lukea yksi tai useampi vhh-diettiä käsittelevä kirja. Voin vakuuttaa, että vhh-ruokavaliolle siirtyminen kannattaa.
Kaikki margariinit kannattaa myös jättää kaupan hyllylle...
Kun itse kysyy ja itse vastaa niin silloin jopa sinä saat sovun säilymään. Olet naurettavan surkea trollaaja.
Meistä toinen on trollaaja. Se en ole minä. Sairastat lisäksi Mattila-syndroomaa ja näet hänet lähes jokaisessa viestissä... Minä en ole Mattila. Mutta olen ollut pari vuotta vhh:lla, joten vastaan mielelläni vhh:lle siirtyvien kysymyksiin. Sinun motivaatiotasi roikkua tällä palstalla ihmettelen...
VHH-dieettejä on lukuisia eikä mitään sääntöä oikein voi antaa. Jollekin sopii tuo Atkinsin induktiovaihe (jolla en tosiaankaan olisi kuin tuon pari viikkoa) ja jollekin riittää hiilareiden maltillinen rajoittaminen. Kokeilemallahan tuo selviää. Itse en mitään aloitusvaihetta tehnyt, jätin vaan hiilarilisukkeet pois. Puoli vuotta tämän jälkeen jätin oluen ja vähensin ruisleivän kahteen viipaleeseen päivässä. Hiilareiden määrä riippuu musta liikunnan määrästä ja jos ei liiku niin 100 g hiilareita (eli 400 kCal eli 1/6 päivän energiantarpeesta) on ok, jos liikkuu niin hiilareiden suhteellinen määrä voi olla isompi. Tunnin pallopeli ei sitten ole paljon liikuntaa.
ja kiinnostunut KAIKISTA KEINOISTA laihduttaa terveellisen turvallisesti pitkällä aikavälillä .piste ! siksi kyselen koska oletan ,että täällä olisi mahdollista tietoa asiasta! Olen tosi huomannut että aika usein törmään täälläkin VAINOHARHAISUUTEEN joka on edelleen " nouseva kansantauti " Hyvää kevättä kansantanhujen parissa !
Olen noudattanut VHH-ruokavaliota yli neljä vuotta ja toistan tässä toiseen ketjuun kirjoittamani näkemyksen samasta asiasta. Itselläni hiilihydraatit ovat pysyvästi tasossa 50-70 graammaa. Itävaltalainen tohtori Wolfgang Lutz on käyttänyt vähähiilihydraattista ruokavaliota diabeetikkojen hoidossa jo 50-luvulta lähtien, soveltaen sitä ensin itseensä ja sitten runsaaseen 10000 potilaaseen. Lutz on 96-vuotias. Antti Heikkilä kertoo kirjassaan "Diabeteksen hoito ruokavaliolla" että Lutz jakaa ravinnon hiilihydraatit 6 gramman yksiköihin. Lutzin perusyksikkö on kaksi kertaa kuusi eli 12 grammaa, mikä on sakasalaisen kielialueen tavanomaisen aamiaissämpylän (Brötchen) puolikkaan hiilihydraattien määrä. Hiilihydraattien vuorokautinen kokonaismäärä on siten 6 kertaa tuo perusyksikkö (BE, Brötchen Einheit). Tämän mukaan 72 gramman määrä on se maksimaalinen hiilihydraattimäärä millä VHH-dieetti toimii. Mitä enemmän tuota rajaa ylitetään sitä enemmän altistetaan insuliiniresistenssille ja sitä kautta diabetekselle.
Unohtui vielä sanoa, että hiilareiden määrän lisäksi niiden laadulla on iso merkitys. Samaten kerrallaan nautitulla määrällä. Itse olen enemmänkin hyväkarppi ja mun hiilarit tulevat kokojyväruisleivästä (30 g hh/pvä), hedelmistä, vihanneksista ja pavuista. Yhteensä noin (ehkä hiukan alle) 100 g päivässä, liikuntapäivinä hiilareita hiukan enemmän.
Hampaat irvessä pelosta täristen vetelet ne mitä kaalista ja salaatista tulee. Älä naatiskele. Jää päälle.