Löysin hyvän artikkelin, mikä ehkä selittää näille itseään kilteiksi ja kunnollisiksi tituleeraaville miehille miksi yleensä ei flaksi käy.
http://www.heartless-bitches.com/rants/niceguys/niceguys.shtml
Why "Nice Guys" are often such LOSERS
You hear it all the time: "He was such a NICE Guy, and she's such a Heartless Bitch for dumping him."
I get letters from self-professed Nice Guys, complaining that women must WANT to be treated like shit, because THEY, the "Nice Guy" have failed repeatedly in relationships. This is akin to the false logic that "Whales are mammals. Whales live in the sea. Therefore, all mammals live in the sea."
If you have one bad relationship after another, the only common denominator is YOU. Think about it.
What's wrong with Nice Guys? The biggest problem is that most Nice Guys (tm) are hideously insecure. They are so anxious to be liked and loved that they do things for other people to gain acceptance and attention, rather than for the simply pleasure of giving. You never know if a Nice Guy really likes you for who you are, or if he has glommed onto you out of desperation because you actually paid some kind of attention to him.
Nice Guys exude insecurity -- a big red target for the predators of the world. There are women out there who are "users" -- just looking for a sucker to take advantage of. Users home-in on "Nice Guys", stroke their egos, take them for a ride, add a notch to their belts, and move on. It's no wonder so many Nice Guys complain about women being horrible, when the so often the kind of woman that gets attracted to them is the lowest form of life...
Self-confident, caring, decent-hearted women find "Nice Guys" to be too clingy, self-abasing, and insecure.
Nice Guys go overboard. They bring roses to a "lets get together for coffee" date. They try to buy her affections with presents and fancy things. They think they know about romance, but their timing is all wrong, and they either come-on too strong, too hard and too fast, OR, they are so shy and unassertive, that they hang around pretending to be "friends", in the hope that somehow, someway, they will get the courage up to ask her out for a "date".
They are so desperate to please that they put aside their own needs, and place the object of their desire on a pedestal. Instead of appreciating her, they worship her. We are only human, and pedestals are narrow, confining places to be -- not to mention the fact that we tend to fall off of them.
They cling to her, and want to be "one" with her for fear that if she is out of sight, she may disappear or become attracted to someone else. A Nice Guy often has trouble with emotional intimacy, because he believes that if she learns about the REAL person inside, she will no longer love him.
Nice Guys are always asking HER to make the decisions. They think it's being equitable, but it puts an unfair burden of responsibility on her, and gives him the opportunity to blame her if the decision was an unwise one.
Nice Guys rarely speak up when something bothers them, and rarely state clearly what it is they want, need and expect. They fear that any kind of conflict might spell the end of the relationship. Instead of comprimising and negotiating, they repeatedly "give in". When she doesn't appreciate their sacrifice, they will complain that, "Everything I did, I did for her.", as if this somehow elevates them to the status of martyrs. A woman doesn't want a martyr. She wants an equal, caring, adult partner.
Nice Guys think that they will never meet anyone as special as she is. They use their adoration as a foundation for claiming that "no one will ever love her as much as I do." Instead of being a profound statement of their devotion, this is a subtle, but nasty insult. It is akin to saying to her: "You are a difficult person, and only *I* can ever truly love you, so be thankful I'm here."
The nice guy -needs- to believe that he is the best person for the object of his desires, because otherwise his insecurities will overrun him with jealousies and fear. The truth of the matter is that there are many people out there who can be a good match for her. We rarely stop loving people we truly care about. Even if we no longer continue the relationship, the feelings will continue... But love isn't mutually exclusive. We can (and do) love many people in our lives, and romantic love is really no different. Though he may love her immensely, there will likely be other people who have loved her just as much in her past, and will love her just as much in the future. The irony of it all is: "Who would want to go out with someone who was inherintly unlovable anyways?"
More than loving the woman in his life, a Nice Guy NEEDS her. "She is my Life, my only source of happiness..." YECH! What kind of a burden is that to place on her? That SHE has to be responsible for YOUR happiness? Get a grip!
Another mistake Nice Guys make is to go after "hard luck" cases. They deliberately pick women with neuroses, problems, and personality disorders, because Nice Guys are "helpers". A Nice Guy thinks that by "helping" this woman, it will make him a better, more lovable person. He thinks it will give him a sense of accomplishment, and that she will appreciate and love him more, for all his efforts and sacrifice. He is usually disappointed by the results.
This ultimately boils down to the fact that Nice Guys don't like themselves. Is it any wonder women don't like them? In order to truly love someone else, you must first love yourself. Too often Nice Guys mistake obsession for "love".
Get this Guys: INSECURITY ISN'T SEXY. IT'S A TURNOFF.
You don't have to be an ego-inflated, arrogant jerk. You just have to LIKE yourself. You have to know what you want out of life, and go after it. Only then will you be attractive to the kind of woman with whom a long-term relationship is possible.
kiltit ja kunnolliset miehet?
naikkonen79
251947
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Näistä erityisesti pari kohtaa kolahti itseeni kunnolla. Tuli sellainen avartava kokemus, että tästäkö siinä onkin kyse. "...they do things for other people to gain acceptance and attention, rather than for the simply pleasure of giving." "They try to buy her affections with presents and fancy things. They think they know about romance, but their timing is all wrong..." Nämä molemmat ovat esimerkkejä siitä että antaa lahjoja tai imartelee naista olevinaan hyvinkin romanttisesti, mutta tosiasiassa teon takana on omat motiivinsa, eikä kyse ole siitä että pelkästä omasta halustaan antaisi huomiota. Siihen liittyy aina se salakavala vaatimus, että huomaa nyt kuinka hyvä minä olen sinulle. Aidossa suhteessa romanttisten tekojen taustalla on halu kertoa kuinka hyvä se toinen on itselle. Siinä on iso ero. Toinen hyvä pointti on tämä: "Nice Guys are always asking HER to make the decisions. They think it's being equitable, but it puts an unfair burden of responsibility on her, and gives him the opportunity to blame her if the decision was an unwise one." On hyvä että miehet osaavat arvostaa naisten mielipiteitä ja kunnioittaa tasa-arvoa. Joidenkin miesten päässä tämä on kuitenkin vääristynyt niin, että he kuvittelevat kohtelevansa naisia sitä paremmin, mitä enemmän he antavat naisille päätäntävaltaa yhteisistä asioista. Eikö ole hyvinkin ymmärrettävää, että naisesta tuntuu rasittavalta että hänen pitäisi esim. suhteen alussa päättää mihin mennään treffeille, miten ja missä aikataulussa suhteessa edetään, tehdä aloitteita seksin tai tunteista puhumisen alueilla, pitää suhde hereillä ja oikealla kurssilla... Kukaan ei varmasti tuollaisen takia heti aluksi ainakaan suhdetta lopeta, mutta ei sitä kauan jaksa. Ja vahingosta viisastuu. Seuraavalla kerralla osataan jo kiertää ne passiiviset miehet kaukaa.
Muutin tästä vain yhden sanan. Huomaatko minkä? Eikö juttu ole silti yhä täysin looginen? Jos ei, niin miksei? "Eikö ole hyvinkin ymmärrettävää, että miehestä tuntuu rasittavalta että hänen pitäisi esim. suhteen alussa päättää mihin mennään treffeille, miten ja missä aikataulussa suhteessa edetään, tehdä aloitteita seksin tai tunteista puhumisen alueilla, pitää suhde hereillä ja oikealla kurssilla... Kukaan ei varmasti tuollaisen takia heti aluksi ainakaan suhdetta lopeta, mutta ei sitä kauan jaksa."
Tasa-arvolla ei ole mitään tekemistä naisten kanssa. Naiset eivät oikeasti tahdo tasa-arvoa ja sillä sipuli. Miehen pitää päättää minne mennään treffeille, milloin, mitä siellä tehdään, pyrkiä pöksyihin ja maksaa viulut. Pelkästään pitämällä aloite kokoajan käsissä saa pillua sata kertaa paremmin kuin pelkällä myötäilemällä. Se miten aloitte pidetään käsissä on kokemuksen ja opettelujen kautta tuleva juttu. Harva mis/poika osaa ensitreffeillä esiintyä itsevarmasti ja ohjat käsissään kuin Don Juan. Itseltäkin on mennyt vaikka kuinka paljon piparia ohitse oman epävarmuuteni ja liian ajelehtivan käytöksen takia. Onneksi opin pois siitä.
jos miehet alkaisivat kiertää niitä passiivisia NAISIA? :D
Nimenomaan femokraattiset naiset antavat piparia miehelle joka suostuu opettelemaan femokraattisen tutustumiskaavan.
rotu kuolis pois, ehkä olis hyvä niin.
Täysin totta! Olen ensinnäkin itse joskus aijemmin ollut ylikiltti nainen. Tehnyt liikaa suhteen eteen, kestänyt mitä vaan ja niinpä niin: en mä yhtään kilttiä miestä sillä saanut vaan hyväksikäyttäjiä ja laastaria etsiviä paskiaisia, narsistikin siinä piipahti. No, onneksi olen sentään katsonut ja olen hidas ihminen siinä suhteessa, että asiat on selvinneet ihan tapailemalla suurimmaksi osaksi. Onneksi mulla on aina ollut jotain voimaa jostain, mutta hitto että siinä on kyllä tullut oppia kovalla kädellä! Mutta entäs sitten miehet? Kyllä, sitten tapasin kiltin miehen, ihanaa, ajattelin. Niin, paitsi, että juurikin noin. Läheisyys muuttui roikkumiseksi, ja halaus kuristusotteeksi suurinpiirtein. Ainaista ruikutusta ja valitusta, mun pitikin päättää ihan kaikesta, ottaa ainoana päävastuu (sen tosin saa tehdä ilkeittenkin miesten kanssa), huolehtia, maksaa, se oli kuin lapsen kanssa olisi elänyt. Paitsi että seksikin on epävarmaa: hellyys on ensin ihanaa ja viehättävää, ja sitten sä tajuat, että vaikka pyytäisit ja nätisti, tekisit aloitteita, keksisit mitä, kannustaisit, kehuisit, mitä vaan, niin ei, siinäkään asiassa ei intohimoa tipu. Se on kun ikuisen neitsyen kanssa olisi. Joka asiassa. Se tarvitseminen on kauheaa: koko toisen elämä on susta kiinni. Ainainen syyllisyyden tunne, ainainen pakotus. Mustasukkaisuutta ja valitusta. Se on hirveää. Ja vaikka tekisit mitä! Muistaisit, kannustaisit, rohkaisisit, antaisit, palvoisit... Kaikki muut aina ovat syyllisiä, mutta hän vain ikuinen olosuhteiden uhri. Koskaan et voi kannustaa tarpeeksi, tehdä riittävästi, mikään ei johda kehitykseen... Aina tulee uusi vastoinkäyminen ja se ihminen vaan vie ja vie sulta voimia. Salakavalinta siinä on, että hän esittää kilttiä, ja sä mietit, että oletko huono ihminen, kun tunnet näin. Lopulta susta ei ole mitään jäljellä, voimat on loppu ja se kiltti loinen vaan odottaa lisää. Koskaan se ei astu ruoriin, eikä anna takaisin. Vahva se osaa olla vain, kun sä olet ihan loppu, masentunut ja pieni. Senkin näennäisesti, nimittäin heti kun sä vähänkin jaksat, se on käsi ojossa odottamassa lisää. Kiltteys onkin vain passiivinen tapa hallita. Kauniit puheet valehtelua. Muistamiset ja kohteliaisuudet todellakin, vain sitä varten, että omat halut täyttyy: ei siksi, että toinen ilahtuisi, vaan siksi "ettei se jättäisi", että "nyt se rakastaa mua" jne. Ja sitten luulee, ettei sitä huomaa. Tottakai sen huomaa!!! Mielipiteitä ei tällä miehellä ole: se vain miettii mitä sä haluat kuulla. Onpa mielenkiintoista, keskustella itsensä kanssa ja kuunnella omia mielipiteitään papukaijalta takaisinpäin. Asioita et voi selvittää, koska sä vain "syytät" ja "haukut", ja kun tämä mies "ei vaan osaa" ja minkäs teet. Se on helvettiä. Mutta siitä oppii. Kiltteys on kiva ja liika on liikaa. Itse en ihan tuota luokkaa ollut, mulla on aina ollut mielipiteet ja kuten sanottu, olen sitten lähtenyt, mutta tajusin myös itselleni jotain. Jos on noin rakkauden kaipuinen ja epätoivoinen, ei voi odottaa mitään. Vaikka toinen olisikin tosissaan, sen tuhoaa itse omalla roikkumisellaan. Eikä koskaan tapaa sitä oikeaa. Olen ottanut itse aina liikaa vastuuta ja sain kyllä opetuksen mihin se johtaa: joko toisenlaiseen tai toisenlaiseen hyväksikäyttöön. Aina löytyy joku, joka mielellään heittäytyy lepotuoliin ja odottaa, että sä raadat. On osattava pitää omat puolensa. Sääli on sairautta: mäkin jäin myös säälistä (ja kiltillehän kelpaa mikä vaan: rakkaus tai sääli, aivan sama). Täälläkin nuo samaiset "kiltit ja kunnolliset" itkevät ja syyttävät ja kaikki on muitten vikaa. Mutta jep, se tiedetään jo, mitä siellä takana on. Ei mitään. Ja siis, mikään rakkaus eikä huolen pito riitä heille, joten sen voi unohtaa. He ovat aivan samanlaisia hyväksikäyttäjiä, kun ilkeät vastakohtansa, pelimiehet vaan saa pimppiä ja he ei, ja pelaajat hallitsee ulospäin, näkyvällä ilkeilyllä, ja nynnyt pasiivisella agressiivisuudella. Ja kyllä, parasta on se itsemurhalla uhkailu, kun ero tulee. Vielä viimeinen kiristysyritys: jos sä lähdet, niin... Onneksi ei tee vaikutusta. Kerroin hänen perheelleen ja parhaalle ystävälleen, että auttavat (kannattaa tehdä asiasta lähipiirille julkinen) ja sanoin, että mä en kiristykseen enää suostu. Enkä vastuuta ota: jokainen päättää itsemurhansa itse ja toi oli ihan viimeinen niitti. Joten, kokemuksella voi sanoa, että välttäkää molempia! Ja ainakin tunnistaa molemmat. Mä olen kkokemuksistani kiitollinen, tiedän ihmisistä enemmän ja osaan nyt välttää karikot, niin rakkaus- kun ystävyyssuhteissakin, että kyllä kaikesta selviää, mutta hittolainen että voi pänniä. Joskus on kilttiä olla julma ja julmaa olla kiltti. Miettikää sitä.
joltakin surkealta naiselta jolla ei ole muuta kuin valittamista. Suurin osa kilteistä ja kunnollisista miehistä ei ole ylikilttejä takertujia kuten annetaan ymmärtää vaan naiset suosiat selvästi vielä vähemmän kilttejä paskiaisia kuten siäkin.
Juuri noihin vapaamatkustajiin olen törmännyt, mutta sillä erotuksella, että kun mulla on vaikeaa, niin saan omien murheiden lisäksi kantaa ne toisenkin jatkuvat paskat niskassani. Mulla ei ole ollut oikeutta olla vuorostani heikko. Koskaan. Parempi yksin, kuin tuollaisten kuluttavien loisten kanssa!
Ilmeisesti haluaa jonku tunneköyhän ukon jonka kanssa pitää YYA-neuvotteluita.
narsismista.
Jos te olette vaikeita ... ette te ole paskoja ainoastaan "kilteille ja kunnollisille" vaan te saatte kenet tahansa täysjärkisen äijän hiileentymään. Siksi te ette saa edes niitä jotka koette parempina. Ollessanne sellaisia vaikeita ämmiä kuin olette ei yksikään mies jaksa teitä. Oikeasti näissä "kilteissä ja kunnollisissa" ei ole mitään ihmeellistä vikaa - he nyt vaan ei vetoa teihin... mutta jos annatte kiltille ja kunnolliselle huomiota - ja sitoudutte - niin tiedättekö mitä tapahtuu hyvin pian? ... teistä tulee tasa-arvoisia heidän kanssaan. Puolessa vuodessa se mies ei enää jaksa nostaa teitä ja sitten on teidän vuoro hoitaa hommat. Me joilla on ns. selkärankaa... me nyt ei oteta vaikeita naisia alkuunkaan. Saatte siis pyöriä sinkkuna omassa naiseudessanne, kierrättää noita "kivoja ja kunnollisia" ja jatkaa omaa linjaanne. Me kelvolliset EMME OLE TÄÄLLÄ OPETTAMASSA TEILLE TAPOJA. Te "naisena" ette ole sellaisen vaivan arvoisia - vaan me miehet jotka tiedostamme oman hyvämme odotamme että nainen alkaa itse miettiä omaa käytöstään ja vilkaisee peiliin. Sitten kun alatte olla kiitollisia siitä että joku mies noteeraa teidät muutenkin kuin naamana tai pilluna ja kiinnostuu teistä... sitten kun te kunnioitatte sitä ja omalta osaltanne haluatte rakentaa tarinaa eteenpäin omalla vaivallanne... ... sitten teillä on arvoa jolla kelpaatte miehelle jota haluatte. Ironista kyllä tuo sama suhtautumistapa mieheen luultavasti kouluttaisi kiltistä ja kunnollisesta aikaa myöten tasa-arvoisen ja hyvän kumppanin - se on tilanne jossa kaksi samanlaista kohtaa. Miehissä sukupuolena ei ole yhtään sen enempää vikaa kuin naisissakaan. Tuollainen artikkelin suhdevouhotus ja "naisellinen" näkökulma on yksinkertaisesti naisten kypsymättömyyttä joka on aikakautemme kirous. Kypsymätön nainen ei kelpaa oikealle miehelle.
tekemistä yleisesti kilttien ja kunnollisten miesten ongelmien kanssa. Artikkeli oli toisin sanottuna naurettava.
On tos jotain perää mutta yleensäkin tuollaisen artikkelin kärjistävyys on kyllä ns. keittiöpsykologiaa eli pitkälti täyttä tuubaa. Jakaisin sen "kilttien ja kunnollisten" miesten ryhmän suunnilleen kolmeen osaan joista "alhaisin kolmannes" on se johon noi asiat pätee suunnilleen esitetyssä muodossa. Loput kiltit ja kunnolliset joilla on myös itsetietoisuutta ovat pitkälti femokratian väliinputoajia. Keskikolmannes ovat puun ja kuoren välissä ja toivovat vain että löytävät kivan naisen joka ei osallistu femokratiapelleilyyn. Nämä ovat niitä mukavia miehiä joiden kanssa oikeanlainen perusnainen saa aikaiseksi pitkän ja hyvän parisuhteen tasa-arvoisina. Nämä suhteet ovat sukupuoliroolitettuja ja se sopii molemmille osapuolille. Ylempi kolmannes sitten ovat sukupuolieettisesti oman tiensä kulkijoita ja ovat itsetietoisia ja vaikka huomioivat naista hyvinkin hienosti niin pystyvät luopumaan huonosta tai toimimattomasta naisesta. Tänne sijoittuu rakastajatyyppiset miehet. Luontevasti heille sopivia ehjiä ja avoimia naisia ei olekaan kovin paljoa joten onko ihmekään että femokraatit haluavat jopa alentaa rakastajatyyppiset miehet "kiltiksi ja kunnolliseksi nahjukseksi". Femokraatti itseydessään haluaa latistaa myös rakastajat koska femokraatti ei ikimaailmassa pysty saamaan rakastajatyyppisen miehen huomiota. Siihen kun tarvitaan sielullista avoimuutta ja itsensä peliin laittamista ja herkkyyttä.
Kyllä on samanlaisia kokemuksia kilttinä itseään pitävistä takertuvista mustasukkaisista ahdistavista miehistä. Juuri tuo, että tekee asioita ollakseen minulle mieliksi ja vaatii sitten palkintoa, kiitosta yms. palkinnoksi. Niin, ja en saisi ostaa ammattilaisen palveluita vaan pitäisi antaa miehen katsoa jotain ongelmakonetta ja sitten pitäisi loppuelämä osoittaa kiitollisuutta jos mies fiksaa asian. Kun maksaa ammattilaiselle selviää rahalla, mutta roikkuvalle miehelle pitäisi uhrata elämänsä kiitollisena siitä, että mies on auttanut. En pyydä enkä salli. Minusta auttamisen pitäisi olla vapaehtoista, vastavuoroista eikä minun tarvitsisi maksaa siitä loppuikää mielistelemällä. Tuo on yksi tapa alistaa naista.
Kyllä on samanlaisia kokemuksia kilttinä itseään pitävistä takertuvista mustasukkaisista ahdistavista miehistä. Juuri tuo, että tekee asioita ollakseen minulle mieliksi ja vaatii sitten palkintoa, kiitosta yms. palkinnoksi. Niin, ja en saisi ostaa ammattilaisen palveluita vaan pitäisi antaa miehen katsoa jotain ongelmakonetta ja sitten pitäisi loppuelämä osoittaa kiitollisuutta jos mies fiksaa asian. Kun maksaa ammattilaiselle selviää rahalla, mutta roikkuvalle miehelle pitäisi uhrata elämänsä kiitollisena siitä, että mies on auttanut. En pyydä enkä salli. Minusta auttamisen pitäisi olla vapaehtoista, vastavuoroista eikä minun tarvitsisi maksaa siitä loppuikää mielistelemällä. Tuo on yksi tapa alistaa naista.
No tuossahan nyt puhuttiin näistä "nice guys" :sta heittomerkeissä, eli tuskinpa tuossa artikkelissa mukavia miehiä noin yleensä edes tarkoitettiin... Itse olen joutunut tuollaisen "mukavan miehen" kynsiin jokunen vuosi sitten, ja täytyy sanoa, että oli aika karmiva kokemus. Parin tapaamisen perusteella ollaan suurinpiirtein avioon menossa. Hän oli täysin rakkauden pauloissa, niin kovin "herkkä ja luova" kun on... Tekstiviestiä pukkaa jatkuvasti ja jos et heti huomaa vastata, alkaa se henkinen kiristys ja marttyyrileikki. Tämä "mukava mies" jopa kerran valehteli minulle kaverinsa varastaneen kännykkänsä ja että hänellä ei ole käsitystäkään siitä, mitä tuo "ystävä" minulle oli viestitellyt. Viestien tyylistä tosin kyllä heti huomasi, että herrahan se siellä itse tilitti herkkiä tuntojaan. Ilmeisesti oli ollut jonkinverran huppelissa, kun sitä traagista kohtaloaan minulle tekstitti ja syytteli, kun minä en vastaa. Tosin tuolloin en edes ollut kännykän lähelläkään, joten vastaaminen olisi ollut käytännössä mahdotonta. Myös kaikenlaista ylitsevuotavaa runoutta tullut puhelin täyteen. Ilmeisesti hänellä oli käsitys, että naiset saa hurmattua imelillä ja paatoksellisilla tekstinpätkillä. Hirvittäviä korniuksia viljellään "kädestä kiinni pitämisestä" ja siitä "kunpa voisi olla jonkun arvoinen". "Sydäntä riipii, kun et ole täällä ja itkettää kun et ole lähelläni" jne. Mitään ei kuitenkaan voi sanoa suoraan, vaan kaikki on yhtä suurta vihjailua. Ilmeisesti siinä sitten testataan, kykenenkö minä parista sanasta hänen ajatuksensa lukemaan, vai kuulunko noihin julmiin, kylmiin naisiin, jotka miehiä vain käyttää hyväkseen. Kuukauden katselin ja sitten julmasti ja kylmästi annoin olla. Tuli jo tuossakin ajassa ahdistunut olo. Eli ymmärrän täysin, mistä tuossa artikkelissa puhutaan. Mukavien miesten on artikkelista turha vetää hernettä nenäänsä, kun heistä ei ole kysymys. On todellakin kyse näistä (omasta mielestään) "mukavista ja kunnollisista miehistä", joiden elämä on yhtä kärsimysnäytelmää. Ja se vika on aina siinä toisessa, joka ei koskaan pysty ymmärtämään tarpeeksi. Vielä todettakoon, että löytyyhän noita "poikkeuksellisen herkkiä ja kilttejä" tapauksia naisistakin. Omasin moisen bestiksen nuoruusvuosinani ja täytyy todeta, että hulluksi meinasin tulla senkin kanssa. Onneksi nykyään osaan jo moisia vältellä.
Enpähän enää ainakaan ikinä oo ostamassa naiselle mitään. Kiitos kun kerroit tän mulle. Mä tätä asiaa yhdessä postauksessa kerran pohdiskelin, mutta nyt tuli ihan "asiantuntijalta" tietoa asiasta. Keskityn siis vain itseeni, toisaalta tää jo pelkästään kuulostaa paremmalta. Olenhan sentään oman elämäni tärkein ihminen.
Katsos, seuraavassa lauseessa femokratia kiljuukin kauhusta kun mies ei koskaan huomioi ja esittelee miesmallin joka lahjoo naista ja huomioi häntä kaikin mahdollisin tavoin. Femokratia ei tuota realistisia miesmalleja eikä femokratia anna eväitä kohdata oikean elämän miessukupuolta. Edellinen teksti on elävä esimerkki tästä. Miehet, tuota paskaa ei kannata uskoa. Olkaa itsenne, löytäkää se kuka te olette oikeasti. Antaa naisten juosta kanalaumana femokraattisten alati vaihtuvien ihanteiden mukana ja kehitellä mitä kummallisimpia teorioita miehistä. Omaa kuoppaahan he siinä kaivavat. Femokratian perusajatus muuten on se että naisella on arvoa siksi että hän on nainen eikä naisen arvo liity mitenkään siihen miten nainen toimii tai valitsee tehdä käytännössä. Tämähän on silkkaa paskaa. Naisen arvo miehelle määräytyy ennenkaikkea sen mukaan kuinka nainen kohtaa ja kohtelee miestä (ja nimenomaan hyvää miestä). Femokraattiset unikuvat eivät kuulu asioihin joita miehen tarvitsee koskaan täyttää kriteerinä. Jos mies toimii oikein hän on vaivan arvoinen. Jos nainen ei tuota noteeraa se osoittaa että kyseinen nainen ei halua itseään arvostettavan vaikka hän saattaa kinuta femokraattina arvoa sillä perusteella että on nainen.
Suuri ongelma nykyään. Ihmiset elää elämäänsä täysin median luomassa illuusiossa siitä millainen ihmisen ja oman elämän pitäisi olla. Tv:ssä sanotaan asia x niin ihmisten on pakko tehdä sitä, koska "niin sanottiin tv:ssä". On vaikea löytää nykymaailmasta ihmistä jolla olisi vahvat omat mielipiteet elämästä. Ei väliä onko ne erillaiset kuin mulla, mutta kunhan ne on omat mihin on sitä omaa pikku pääkoppaansa käytetty. Suurin osa vain katsoo jonku sinkkuelämää sarjan ja kuvittelee elämän kuuluvan olla sellaista. Noh kyllä meittiki joskus 10v vielä haaveilin olevani supermies ja voisin lentää ympäriinsä pelastamassa pulaan joutuneita neitoja, mutta silloin olin 10v. :) Oikeastaan jos haluat löytää ihmisen joka ei ole altistunu median luomalle kuvalle elämästä niin sun pitää lähteä etsimään sitä kumppania jostain amazonin sademetsistä mihin tätä systeemiä ei ole vielä levitetty.
Ei ole ollut telkkaria 6 vuoteen. Luovuin vapaaehtoisesti. Siitä lähtien olen pitkälti joutunut harjoittelemaan omien mielipiteiden muodostamista.
"pitää lähteä etsimään sitä kumppania jostain amazonin sademetsistä mihin tätä systeemiä ei ole vielä levitetty" Suomen perähikiät ajavat ihan saman asian.
Se, että artikkeli oli sinun mielestäsi hyvä, ei suinkaan tarkoita sitä että se olisi oikeasti hyvä. Erityisesti naisten on hyvin vaikea tätä sisäistää. Luetaan Cosmopolitanista joku juttu jota pidetään hyvänä, sen jälkeen automaattisesti kuvitellaan että nyt koko maailma ajattelee näin koska minä olin suurimmaksi osaksi samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Kivahan noita on tietysti lukea ja niistä puhua, mutta tuolla jutulla ei ollut mitään tieteellistä arvoa. Lainaan viimeistä lausetta: "Only then will you be attractive to the kind of woman with whom a long-term relationship is possible." Voin lyödä kanssasi vetoa siitä että naisen silmissä olet erittäin "attractive" kun olet saanut naisen raskaaksi jonkun yhden illan kännisähellyksen jälkeen.
Vedetäänkö sitten vaikka viinaa, tukasta ja turpaan? On se ainakin jännempää kuin kiltin nynnymiehen kanssa seurustelu, eli joten pojat muistakaa, parisuhteessa miehen tehtävä on vetää. Vetää viinaa, vetää naista tukasta ja vetää turpaan. Vedätte nimittäin joka tapauksessa, jos että meinaan näitä kolmea niin sitten vedätte kiltisti käteen.
Asiathan ovat juuri näin yksinkertaisia. Se on joko tai, eikä minkäänlaista harmaata aluetta välissä. Oletteko te oikeasti tuollaisia yksinkertaisen mustavalkoajattelun harrastajia, vai pitääkö vaan päästä uhoamaan? Välillä tuntuu, ettei näillä palstoilla ole muuta, kuin möykkääviä teinejä...