Olen tutustunut mukavaan yh-naisen jolla on kolme lasta
edellisestä liitosta. Olemme tapailleet jonkin aikaa sekä
viettäneet jo useita viikonloppuja yhdessä.
Arki vietetään eri paikkakunnilla ja näemme toisemme
vain viikonloppuisin tai loma-aikoina. Yhtenä ongelmana
on miten viettää aikaa keskenämme ja pystyä tutustumaan
toisiemme arkeen.
Kahdelle lapselle olen kuin ilmaa ja kolmas vanhin kyllä
hyväksyy minut. Itselläni ei ole lapsia eikä edes sisaria,
joten lasten kasvatuksesta minulla ei ole kokemusta.
Jatkuakseen toisen ja tässä tapauksessa minun olisi helpompi
muuttaa paikkakuntaa, löytää uusi työ, myydä asunto,
luoda uusi ystäväpiiri ja harrastuspohja.
Onko edes mahdollista saada tällaista yhtälöä toimimaan?
Onko kellään omakohtaista kokemusta?
Suhde yh-naiseen
uusiomies
5852
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos sinä todella "rakastat" tätä naista ja hänen lapsiaan. Sulle tulee koko paketti, ei vain nainen yksin vaan hänen kolme lastaan kuuluvat siihen kokonaisuuteen! Rakkauden ollessa todellista,kaiken se silloin kestää! (tietysti myös lasten äiti "rakastaa" sinua). Kärsivällisyyttä vaaditaan hyvin paljon. Lapset eivät millään tahdo hyväksyä äidin uutta mies-ystävää, mutta hyväksyvät kyllä aikanaan. Kannattaa kuitenkin tutustua ja hiljalleen hankkia työpaikka- Ystäväthän tulee sitten harrastusten kautta. Itsellä on kaksi lasta ja huomaan, että on vaikea luoda uutta suhdetta. Miehellä on jo uusi vaimo ja lapsi tulossa kesällä. Erosta vuosi aikaa. Rakkaus on kestää, jos se on todellista! Onnea elämääsi ja uudelle perheellesi!
Lapsettoman/lapsellisen parisuhde on vaikeaa. En suosittele.
Itselläni lapsia, miehellä ei, ja kuvio toimii. Hätiköityjä ratkaisuja ei tehty, pitkään tutustuttiin toisiimme. Kaikista asioista ja ratkaisuista puhuttu ja kerrottu etukäteen lapsille, ovat saaneet esittää mielipiteensä (ikä huomioiden). Vähitellen asiat lutviutuneet ja porukka "hioutunut yhteen". Edelleen ilmassa mustasukkaisuutta nuoremman taholta, osoittaa mieltään ym. Aina ei ole helppoa. Miesystävä lähinnä kaveri, turvallinen aikuinen lapsilleni. En vaadi, velvoita häntä "lapsenpiiaksi", otan itse tavallaan kaiken vastuun lapsistani. Arkielämässä ja yhdessä touhutessa mies kuitenkin lähentynyt lapsiani kohtaan aina enemmän ja on alkanut huolehtimaan, ottamaan myös vastuuta lasten jutuista. Eikä se ainkaaan pahalta tunnu!!! Onnea yritykselle, mahdollista on!
Kyllä voi toimia ehdottomasti. Itse olen ollut kahdessa suhteessa jossa toisella osapuolella on ollut lapsi/lapsia. Toisen kanssa kaikki sujui loistavasti,meistä tuli lapsen kanssa hyvät "kaverit" En koskaan yrittänyt olla lapselle muuta kuin se mitä lapsi itse halusi. Lapsen oma vanhempi kantoi sen viimeisen vastuun lapsesta. Toisessa suhteessa kaikki ei ollutkaan niin helppoa koska minulta odotettiin toisen vanhemman roolia johon ei lapsi ollut valmis enkä myöskään minä. Toki lapset ovat mustasukkaisia kun tulee uusi ihminen taloon ja sitten kiistellään ketä uskotaan ja ketä ei...lapset voivat olla todella ilkeitä sanoiossaan. Ole lapsille se mitä he haluavat,älä tyrkytä...he hyväksyvät aikanaan ja lähestyvät itse. Ja tuo särähti korvaan tekstissäsi jossa sanoit ettei sinulla ole kokemusta kasvatuksesta... ei sinulla tarvi olla koska sinä et kasvata näitä lapsia...heillä on omat vanhemmat/vanhempi kasvatusta varten ja toki tulee oleen tilanteita joissa myös sinun täytyy komentaa mutta se on aikanaa. Ja jokainen meistä omien lapsien vanhemmistakin ollaan oltu ulapalla ja mietitty että mitäs nyt mutta siihen vanhemmuuteen kasvaa...uskon että näin käy myös sinulle :) Paljon halauksia ja onnea elämään:)
VAKAVAA SUHDETTA YH ÄIDIN KANSSA NE ON SURKEITA TYYPPEJÄ TERVEISIN YH ÄIPPÄ-