Aloitukseni mukaista gallup-kyselyä joku joskus testasi palstalaisilta. Yksi sadasta vastasi hengellisyys, jos valita pitäisi.
Jostain syystä nyt ääneen pohdiskelen, siis kirjoittelen siitä, mitä itse ymmärrän noilla käsitteillä.
Mitä eroa on henkisellä ja hengellisellä ihmisellä?
Henkinen ihminen pohdiskelee syvällisesti asioita. Hän on viisas ja älykäs. Etsii kaltaisiaan seuraansa, joilta saa uutta tietoa ja järkensä valaistusta. Lukee paljon älyllistä kirjallisuutta, kuuntelee älykkäitten ihmisten viisaita ajatuksia. Tällä tavoin edeten hän henkistyy yhä pidemmälle. Lisäksi hän omaksuu suuria humanistisia ajatuksia, joita johtotähtinään pitää. Niinpä hänestä tulee mitä vierheettömin yksilö massojen joukkoon.
Hengellinen ihminen, jota ei pidä väärin ymmärtää tässä aloituksessani. En todellakaan tarkoita hengellisyydellä jotain hurmahenkisyyttä, järjen jälkeensä jättämistä, sekoilua tunteittensa vallassa. Mitä sitten tarkoitan hengellisyydellä? Tarkoitan sitä, että henkisyys kypsyy johonkin vielä suurempaan, jota ei järki-ihminen käsittää voi. Hengellinen ihminen ei välttämättä lue "älykköjen" kirjoja, ei kuuntele "viisasten" opetuksia, Kuuntelee vain oman itsensä kautta tietoa, jota hänelle lähetetään ilman tekstiä, ilman sanoja. Näin toimii hengellisen viisauden ammennus. Tieto tulee jostain, jota et tiedosta. Ilman, että itse olisit kovinkaan aktiivinen muutoin kuin hengessä.
Hengellisyys/henkisyys
selvinpäinnäkijä
7215
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
hengellisetkin ihmiset käyvät piireissään ja seuroissaan kuuntelemassa uskonnollisia juttujaan ihan puhutun ja painetunkin tekstin välityksellä. Ne vain kuittaavat kaikki järkikysymykset sillä, ettei asiaa voi ihminen ymmärtääkään, mutta uskoa pitää ja elää sen mukaan.
Vailla syvempää ymmärrystä oleva tiedostamaton ihminen?
Onhan hänellä syvempi ymmärrys, eikä hän ole mitenkään tiedostamaton. Tiedostamaton on ainoastaan siitä, mitä hengellisyyteen tulee.
Ei henkisyys tarkoita silti sitä, ettei usko mihinkään.
Jokainen uskonee johonkin omalla tavallaan, sitä en kumota halua. Henkinen ihminen kehittäessään itseään eri osa-alueilla henkistyy, samoin tekee hengellinen itseään kehittäessään - hengellistyy. Saavutetut hedelmät ovat vain kovin erilaiset mitä lopputuloksiin tulee.
ihminen olla hengellinen, joka ei ole uskossa? Voiko olla taipumusta hengellisyyteen? Voiko se olla ikään kuin luonteen piirre?
Voi tätä protestanttista takapajulaa. "Oletko uskossa"? "Oletko löytänyt Jeesuksen"? En itse oikein ymmärtänyt koko kysymystäsi, mitä ajoit takaa. Yritän kuitenkin jotain selitellä. Taipumusta hengellisyyteen lienee useimmilla. Usein vain ihmiset tietoisesti kieltävät/vastustavat hengellistymistä. Hengellistymistien valintaan voi luonteenpiirteelläkin olla vaikutusta. Siis hengellistymisen syventämiseksi. Jos on materialistinen ja jalat tiukasti maailmanmenon trendeissä mukana, ei juurikaan kaivanne hengellistymistä rasitteekseen.