Vaihdettu vanhempaan

mies vaihtoi vanhempaan, tosin vain pari vuotta minua vanhempaan. Mutta moni tuttu on naisen nähdessään ihmetellyt: on ohuttukkainen, "ei-minkään-näköinen", miesmäinen, kylmä ihminen. Itkut on nyt itketty ja olen löytänyt uuden kaverin, kohdalle osui minua huomattavasti nuorempi ihana mies. Kukahan tässä nyt siis "voitti" ja kuka "hävisi". No ainakin lapset kärsivät perheen hajoamisesta ja itsellekin tuli sieluun elinikäiset arvet isän/aviomiehen "toteuttaessa itseään".

Katkeruus voi olla vielä pinnassa, jos iästä saa lohtua. En voi hyväksyä sitä, että isä unohtaa lapsensakin, mutta iällä ei siinä ole mitään tekemistä. Ehkä hän on narsisti, kohdannut elämänsä rakkauden, kypsymätön, näitä asioita sinun pitäisi miettiä ja myös sitä, miksi hän vaihtoi toiseen. Itse menetin mieheni rullatuolinaiselle, mutta pakko oli käydä myös omat virheet läpi ja olihan niitä. Elämä alkaa vasta kun tunnustaa, että 13/10 v ei merkitse mitään, vaan miettii rehellisesti, mikä meni pieleen.

nuorena. Toinen pysyy nuorekkaana ja viriilinä vanhaksi. Mitä ex miehesi arvostaa naisessa? Ulkonäköä, elämänasennetta, ajatuksia, hyvää seksiä, keskustelutaitoa,naisen, joka osaa kuunnella, ...? Ilmeisesti jotain sellaista, jota sinä et tarjonnut. Ikävä juttu lastenne takia. Sinulle mahdollisuus oppia jotain itsestäsi, jos uskallat avata silmäsi ja kohdata totuuden. Syy eroonne ei ole exäsi uusi vanha nainen vaan sinun ja exäsi suhteessa ja teidän, joko toisen tai molempien, täyttymättömissä (ehkä epärealistisissa) odotuksissa ja niistä seuranneista pettymyksissä.

Voi että, tuttavapiirissäni tapahtui aivan samanlainen tilanne. Se oli jotenkin shokeeraavaa ja surullista. Olen tämän naisen kanssa, joka on saman kohtalon kokenut kuin sinä, jutellut ja mietiskellyt kaikenlaista tuohon asiaan liittyen. Miehet: niiden lopullisista päämääristä kun ei voi tarkalleen ottaen tietää, mutta meille tuli kaikenlaisia ajatuksia mieleen. Rehellisesti sanottuna: sitä voi rakastua minkälaiseen ihmiseen tahansa, iästä ja ulkonäöstä huolimatta, joten ei pidä tuomita, mutta.. Nuorempi nainen on sellainen, jolla on vielä elämää edessä ja vientiäkin vielä ehkäpä, vanhempi on taas sellainen "turvallinen", jota ei niin helposti sitten menetäkään. Uutuudenviehätys ja vaihtelua. Kun on saman ikäisen kanssa, saman naisen kanssa ollut, kauan, sitä koittaa toisia. Kun uuden tapaa, niin valitettavasti sitä tulee sellaiseksi nuoreksi taas ja omat tunteet menevät omia teitään, joten sitä ei hirveästi lasten mielipiteitä siitä enää kuunnella, että olisipa äiti ja isä yhdessä. Sitä haluaa elää ja omaa parastaan. (Kulissiliitot asia erikseen). Missään nimessä sinun ei kuitenkaan kannata ajatella, että huonompi olisit tai mikä mättää. Arki ankeili areenalle, puolison pää pyöri paikoittain pöydissä (vieraissa), tunteet tulistui tavattuaan toisen, loppu lopetti. Sure, sure, toivu, toivu, elämällä on sinullekin vielä paljon annettavaa, vaikka ikävältä se nyt kuulostaakin. Ei sitä koskaan kun asia on tuore, jaksa uskoa että joku päivä on selvinnyt asiasta. Varsinkin kuin kolmas pyörä on astunut kuvaan. Tämä vanhempi nainen saattaa ajatellakin, että kun nappas nuoremmalta miehen, niin oi vooooi miten se sivelee itsetuntoa. Noh, sinulle on kuules vielä monen monta vuotta jäljellä, tuovat tullessaan mitä tuovat kun avoimin silmin ja sydämin kuljet.. Ps: Lohduttaudu sillä, että ehkäpä tuossa "villityksessänsä" mies vielä koluaa läpi muutkin reiät. Sitä ei ihan heti monen vuoden jälkeen jaksa uutta monen vuoden suhdetta. Tekee kerran, tekee toisen.

luulis enempi vaivaavan mieltä, jos onkin tullut vaihdettua vanhempaan, ehkä lihavampaan, köyhempään,vaikka itse oli niin nuori, hoikka ja varakaskin. Luulisi, että sitten sitä vasta ihmettelisikin, että mikähän oikeasti meni pieleen, eikä niinkään kisailisi, onko itse parempi vai tuo seuraava. Mitä ilmeisimmin kuitenkin jotain vikaa oli, kun meni vaihtoon, eikö?