Löin vetoa kaverini kanssa isosta raha summasta kännissä.
En ole mikään liikunta hirmu, vaan salilla käyn 1 - 3 kertaa viikossa ja aerobista liikuntaa tuskin ollenkaan.. mitä nyt lämmittelyt..
Sanoin, että helposti pyöräilen 90 kilsaa päivän aikana ja nyt olen asiaa miettinyt.. pitäisiköhän vain suosiolla maksaa kaverille rahat ja jättää edes yrittämättä. En ole edes pyöräillyt vuoteen.
Onko tuo matka edes mahdollista taittaa päivässä, varsinkin kun pohjakunto on nolla.. onko jotain vinkkejä, jolla selviytyisin matkalla??
Ai niin ja sokerina pohjalla.. minun pitää suorittaa ko. matka mummon vanhalla mammapyörällä..
Kuinka kauan tuollaiseen matkaan edes menee... taukoineen 10 tuntia??
apua! 90 km päivässä!
-eikää-
92616
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Perse on kyllä lujilla, jos yhteen kyytiin meinaat painaa. 90 km ei kuitenkaan ole kovinkaan paha nakki, jos vähäänkään on tullut liikuttua. Päivässä on monta tuntia, jos käytät 12 h ajamiseen niin keskari on oltava huimat 7,5 km/h. Laita vain renkaisiin niin paljon painetta kuin uskallat, satula oikealle korkeudelle, tanko mahdollisimman alas ja ketjuihin hyvät rasvat niin homma onnistuu helposti. Suorituspäivä voisi tietenkin olla tyynehkö.
menee tuo tottakai paitsi ojs haluat olla paskahousu, sinuna antaisin palaa. Tekee se hyvääkin
Anna rahat kaverille, jos tuollaisia edes kyselet. Siinä on taas joku velliperse uhonnut kännissä kuinka tekee vaikka mitä, mutta todellisuudessa ei saa persettä ylös penkistä kuin jääkaappireissulle, minne mamma on tehnyt valmiiksi mikrossa lämmitettävää pullamössöä! "salilla käyn 1 - 3 kertaa viikossa" - Siellä pitäisi tehdä vähän muutakin kuin kuolata naisten perseiden perässä. Vai tarkoititko käräjäsalia, missä vastaat yleisellä paikalla masturboinnista ja mummojen hakkaamisesta. Ja lopuksi, älä kysyle enempää. Soita nyt sille kaverille että tulee hakemaan rahat, koska et jaksa itse viedä niitä.
Taidampa valita hyvän päivän ensi viikolla ja lähteä.. hengästyn kyllä 2 kilometrin kävelymatkalla ylämäkeenkin, mutta joo.. Ehkä siitä saa jotain kipinääkin!
9km, tauko 10min, 9km, tauko 10min, helppoa kuin heinänteko.
Tuo 90 km pitäisi mennä ilman pohjavalmistelujakin, mutta olet tosi kipeä sen jälkeen. Varsinkin mummopyörän leveä satula kalvaa takuuvarmasti. Hanki pyöräilyhousut edes oloa helpottamaan. Ajoasento niin kohdalleen. kun sen mummopyörässä saa ja paljon nestettä mukaan. Ajelet hiljaksilleen, niin kyllä se siitä. teoriaa jos haluat lukea, niin tuosta: http://readme.fi/product.php?isbn=9789522201058
Hanki kunnon pyörä koitokseen, hydridi 24-27 vaihdetta, renkaat kivikoviksi ja eikun menoksi! energiajuomaa litra/tunti, sykemittari jos löytyy olisi hyvä, jotta ei mene anaerobiselle puolelle. Millään mummopyörällä ei kannata lähteä tohon savottaan, itse tosin käyn vaihteeksi armeijamallisella 1-vaihteisella 4-5 tunnin huikosia.
Veto kohdistui pikku lenkkiin, joka pitää ajaa mummiksella. Joten hybridin ostaminen ei auta. Lisäksi kysymyksestä huokuu, ettei ajaja ole kovin kokenut. Kokenut pyöräilijä tietää, miten varustaa mummis pidemmälle lenkille. Tuo hybridi ei lisäksi paljoakaan auta. Siinä on lenkkipyöräksi samat virheet, kuin mummiksessakin. Pahimmat ovat väärä ajoasento lenkkeilyyn ja suora tanko. Yleensä vaihteiston välityksetkin ovat maastopyöristä, mikä ei ole asfaltilla lenkkeiltäessä kovin fiksu valinta.
Muistan omasta nuoruudestani, ollessani 13..14-vuotias, kuinka kerran kesällä päätin lähteä käymään mummolassa. Pyöränä oli kaupunkiasennossa ajettava leveillä renkailla ja yhdellä välityksellä varustettu painava teräsrunkoinen Jaguar-merkkinen miesten pyörä. Matkaa mummolaan, eteläiseen Hämeeseen, oli kotoani Helsingistä reilut 90 km. Matkaeväänä oli voileipäpaketti tarakalla, mutta ei pisaraakaan juotavaa. No, limuahan sai ostettua matkan varrella kioskeista. Jotta ajosta saisi paremman käsityksen, niin kerron, että tuolloin asvalttitie Helsingistä kohti Lahtea loppui nykyisen kaupunginrajan kohdalla ylitettäessä Vantaanjoki. Siitä alkoi betonipäällysteinen tie jatkuen Hyrylään, jonka jälkeen ajoalusta muuttui kuoppaiseksi soratieksi. Hyrylä, Järvenpää, Kellokoski, Mäntsälä, Levanto, Kärkölä ja alettiin olla perillä. Oli siinä mummolla siunaamisen paikka, kun tuonikäinen pojanpoika ennakkoon ilmoittamatta ilmestyi tuvan ovesta sisään, kertoen yksin tulleensa polkupyörällä koko matkan kotoaan Helsingistä. Pari päivää mummon muonissa ja sitten ajaen samaa reittiä takaisin kotiin Stadiin. Sitä kuinka kauan per sivu kului aikaa, en enää muista, mutta arvelen ajankuluksi 5 6 tuntia. Siinä minun tarinani. 90 km nykyisillä hyvillä asvalttiteillä on terveelle aikuiselle lasten leikkiä, eikä tuommoisesta suorituksesta kannata vetoja mennä lyömään.