Mutta en taida kauaan enään jaksaa pitää lupaustani.
Missä on se iloinen ja kiltti tyttö jolle sen lupasin? On vain täysnegatiivinen ja ilkeä nainen jolle ei tunnu kelpaavan mikään.
Alttarilla lupasin
Aatu
111564
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
No, tyttö vähän hätäillyt. Normaaalisti nuo piirteet paljastuvat vasta kaks viikkoa aamenen jälkeen, mutta nykyaikana kun ei malteta odottaa vaan revitään riemu jo ennen kihlajaisia. Mut ei mitään. Tilanne on niin normaali kuin olla ja voi. Miehisty ja jätä tuollaiset teini-iän "kiltti tyttö" -haaveet. Ei sellaisia työttöjä ole vaan on pelkästään noita normaaleja naisia. Ja ihan normaalia on myös, että tuolta mutrusuulta napu-napu-rouvalta kuitenkin silloin tällöin myös saa. Ei ihan ilman vaivaa, mutta se onkin jo toinen juttu :D Onnea vaan hääpäivälle!
Johon ihastuin. Arjessa huomasin, että kaipasitkin siivojaa ja ruoanlaittajaa et sitä tulista rakastajatarta joka uskoi unelmiin. Unelmat särkyvät.No tää on mun stoori. Mutta vinkiksi sinulle vie vaimosi ensin vaikka kampaajalle,kosmetologille tms, mistä tiedät hänen pitävän. Osta niitä hempeitä alkkareita, no hän arvaa et haluut sitä.Mut so what. Tarjoa upea ilallinen hyvässä Ravintolassa poissa kotoa. Tehkää matka eny way, kunhan se rikkoo sen tylsän arjen. Siitä me naiset emme pidä (siis arjesta!),kuin myöskään ei siitä että autonne on teille rakkaampi kuin vaimo. Ett tällasia tuli mieleen. Mut tsemppiä yrittänyttä ei laiteta. Ja muista helliä vaimoasi. Etenkin silloin kunei siihen ole syytä.
Minusta hyvässä suhteessa kumpikin ottaa vastuun omasta onnellisuudestaan. Jos ei ole tarpeeksi kivoja asioita ja hemmottelua, niin järjestää sitten niitä itselleen. Se on minun lääkkeeni, jos elämä alkaa tuntua harmaalta. Se on suuri onni, jos on löytänyt hyvän ja rakastavan miehen, ne ruusut ja ravintoloaillalliset ovat vain ekstraa.
Miksi ihmeessä miehen pitäisi "viedä" vaimonsa kampaajalle ja kosmetologille? Onko vaimo liikuntavammainen tai rahaton? Sekö se on sitä "fiksuutta ja kohteliaisuutta", että pitää aina ostaa jotakin? Ruoanlaitto ja siivous ovat asioita, jotka jonkun on tehtävä. Elleivät ihmiset osaa puhua ennen avioliittoa siitä miten kotityöt jaetaan, vai palkataanko siivooja ja syödään ravintolassa, niin mistä he ollenkaan osaavat puhua? Naisella on omat unelmansa, joita hän ei kerro miehelle, mutta miehen pitäisi osata ne toteuttaa, muuten hän ei ole fiksu eikä kohtelias? En käsitä tuollaisten naisten ajatusmaailmaa. Sen ymmärrän että joku ei halua jakaa arkea miehen kanssa vaan olla vain tulinen rakastajatar. Mutta jos näin ajattelit, niin miksi ihmeessä sitten menit naimisiin? Ei kai se voi yllätyksenä tulla, että yhteiselämä on muutakin kuin erotiikkaa.
Sen lisäksi että kirjoitat tänne, oletko kysynyt vaimoltasi, mikä mättää? Kuvittelisin että nainen ei ole saanut kakaistua ulos, että jokin asia sinussa tai suhteessa harmittaa ja on vähitellen tullut kaunaiseksi. Katkeroituminen on naisten helmasynti ja siltä välttyy jos selvittää asiat eikä haudo niitä vain omassa päässään. Se on sääli, kun ihmiset eivät osaa kommunikoida!
Molempien pitää opetella puhumaan. Sen lisäksi pitää oppia arvioimaan itseään ja omien tekojen vaikutusta toiseen ihmiseen ENNALTA. On fiksumpaa ratkoa pienet ja "mitättömät" pulmat heti pois kuin antaa niistä kasvaa ongelmia.
John Grayn, miehet ovat marsista, naiset venuksesta, niin alkaa syitä ja apua löytyä!
Eikö sinullakaan ole muuta asiaa kuin mainostaa noita samoja typeriä hömppäkirjoja jokaikisessä ketjussa? Ei ihme että ihmiset eivät ymmärrä keskustella keskenään ja tutustua kumppaneihinsa ihan yksilöinä, kun he uskovat jotain amerikkalaista kyökkipsykologia joka "tietää", että naiset ovat sellaisia ja miehet tällaisia.
Olet alttarilla nimenomaan luvannut tahtoa rakastaa, ja se pitää sisällään myös sen, että yrittää parhaansa mukaan selvittää ongelmat. Jos minun ex-puolisoni olisi ajoissa puhunut ja kertonut omista tuntemuksistaan minulle, eläisimme varmasti tänä päivänä edelleen yhdessä. Sen sijaan, että alat hautoa päässäsi eroajatuksia, nosta kissa pöydälle ja hakekaa yhdessä apua ongelmiinne. Lämpimästi suosittelen, koska ero ei ole helppo asia, eikä välttämättä paranna lopulta kenenkään elämää. Ero on äärimmäinen keino, ja ennen sitä pitää yrittää kaikki muut mahdolliset vaihtoehdot.
Puhuminen ja haliminen auttavat suhteen ongelmissa ja tahtominen: kumpikin tahtoo rakastaa ja kunnoittaa toinen toistaan. Ero ei ole koskaan helppo tie, se särkee vuosiksi sydämen.