Kun näet jo kaukaa, ettei tästä mitään tulisi, niin löytyykö tahtoa ja järkeä tuoda se ilmi myös vastapuolelle - ja heti alussa?
Vai annatko virran viedä hetken ja nautiskelet toisen väärinkäsityksestä?
jatkokysymys - erinlaiset
samanlaiset
12522
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
..tullut uskoteltua toiselle, että täs nyt olis jotain "suurempaa", vaikka itse tiesin et kyllästyn varmasti viimeistään kuukauden päästä..
aina ole kykyä huomata heti että eihän tästä mitään tule. Jos huomaan niin sanon.
tuohon yhtä pykälää alempaan avaukseeni. Jos ollaan ihmisinä täysin erilaisia (vaikka se toinen jotain muuta kuvitteleekin), niin kyllähän sen järki jo sanoo, ettei siitä mitään oikeasti kestävää voi tulla. Väitätkö ettet näe tällaistakaan?
ihminen sen kyllä tajuaa mutta ei meidän timangi joka on 12v pikkutyttö keski-ikäisen naisen torsossa.
näen joo, mut tarkotin sitä etten oikeastaan näe mikä on minulle se sopiva vaihtoehto, mr. right one vaan ainoastaan luulen näkeväni.
olisi vittuillut jollekin miehelle- olisitko rientänyt hätiin?
Kyllä tuon sen ilmi jos näyttää ettei tästä tule mitään sellaista mitä haluaisin siitä tulevan, yleensä se näkyy siten että yksinkertaisesti lopetan eikä minua kiinnosta koko tyyppi lainkaan. Mä en oikeastaan katso sitä "erilaisuus" juttua juurikaan, mä vain katson mitä haluan pohjimmiltaan ja jos se toinen pystyy niitä asioita tarjoamaan ja mulla on kans jotain tarjottavaa takas niin suurikaan erilaisuus ei mua haittaa. Mä näen sen vain siitä eteenpäin järjestelykysymyksenä ja siitä että mikä yhteinen juttu tulisi olemaan... se olisi jotain hybridiluontoista jossa vaikutteet ja etenkin hyvät jutut voi liikkua suuntaan ja toiseen. Minua itseasiassa viehättää sellainen "yhteinen alue" jossa törmäävä kaksi aivan erilaista teemaa ja jota rakennetaan kaksiehtoisesti. Jos pohjalla kuitenkin on jotain perustasolla yhdistävää voi lopputulos olla nähdäkseni parempi kuin kummankaan lähtökohta.
romantikot hakeutuvat aina vaikeimpiin suhteisiin tasoittelemaan niitä arkielämän patteja.
En voi muuta sanoa. Romantikko ei valitse vaikeaa suhdetta vaan hyväksyy vaikeuden mielummin kuin luovuttaa. Romantikolla on pokkaa haluta juuri sitä minkä kokee itse kaikkein oikeammaksi ja alkaa sen pohjalta työstämään. Tämä on täysin mahdollista myös arjen juostessa rinnalla. Kyse on pohjimmiltaan vain oikeista valinnoista. Siinä missä ei-romanttinen persoona tekee ehkä 2 merkittävää oikeaa valintaa suhteensa eteen ja kokee että jos valintoja pitäisi tehdä enemmän ei suhde ole vaivan arvoinen (vaikka ihminen olisikin) johonkin tavoitetilaan päästäkseen romantikko voi tehdä sata tai tuhat valintaa että asiat järjestyvät koska hän tietää ja kokee että se toinen osapuoli on sen vaivan arvoinen. Tuollainen väheksyntä on näköalattomuutta.
juuri se romanttinen persoona, joka arvostaa sitä suurta rakkautta niin paljon, että on valmis sen eteen tekemään töitä? Joskus vaan tuntuu, että joillakin on suuri tarve tätä romanttisuuttaan itselleenkin todistella, ja sen vuoksi tulee se vaikeampi reitti valittua. Tietoista tai ei. Luovuttaminen on huomattavasti eri asia kuin asioiden hyväksyminen, ja ehkä jopa osittainen järkeistäminen.
jotta opin toista tuntemaan kunnolla. Edes lähes nelivuotisessa suhteessa en kokenut oppineeni tuntemaan exää niin hyvin, että olisin osannut päätellä olemmeko samanlaisia vai erilaisia. Ehkä kumpikin olimme jotenkin niin muuntautumiskykyisiä, ettei kumpikaan oikeasti edes tiennyt millaisen ihmisen kanssa on. Eihän tuollainen suhde voikaan onnistua. Vasta eron jälkeen olen tajunnut, että olemme erilaisia. Tosi erilaisia. Mutta siis, en huomaa ainakaan alussa mitään tuollaista. Siksi olenkin sen kannalla, että suhde on hyvä aloittaa kaveripohjalta rauhassa tutustuen, ennenkuin tehdään mitään uskollisuuslupauksia ja muita. Noin ei tuu paha mieli kellekään.
Kun näet jo kaukaa, ettei tästä mitään tulisi, niin löytyykö tahtoa ja järkeä tuoda se ilmi myös vastapuolelle - ja heti alussa? - en Vai annatko virran viedä hetken ja nautiskelet toisen väärinkäsityksestä? - en