Että eipä ole puolueiden suunnalta näkynyt tai kuulunut minkäänlaisia kommentteja työttömien aseman parantamiseksi? Hiljaista on kuin huopatossutehtaalla.
Ai niin, ne vaalit meni jo!
Mielestäni työttömän asema Suomessa on nyt joka suhteessa heikompi kuin kolmeenkymmeneen vuoteen.
Olettekko muuten
huomanneet?
371343
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Näin on! Epätyypillisillä työsuhteilla on saatu kierettyä työlainsäädäntöä ja liitot eivät tunnu paljoakaan olevan kiinostuneita tilanteesta. Työttömyysturva on täysin olematon verrattuna siihen mitä se oli 80-luvulla. Nythän virallinen mielipide on se että ihmiset hakeutuvat huvikseen työttömiksi kun saavat niin hyvät rahat. Tällainen vailla pohjaa oleva propaganda on saatu vietyä lävitse myös mediassa, sen sijaan että perehdyttäisiin niihin syihin jotka ovat taustalla.
Nyt pitää ottaa käsittelyyn työvoiman palvelukeskukset, jotka haluavat ”auttaa” työttömiä orjatyöelämään, pahoin kyykytyspalveluin. Alkakaa oikein joukkovoimalla kieltäytyä noista kyykytyspalveluista aluksi vaikka kieltäytymällä allekirjoittamasta tietojenluovutuslupaa ja tallentamalla kaikki noiden kyykyttäjävirkahenklöiden uhkailu- ja kiristyspuheet esim. MP3-soitimella talteen. Sen jälkeen vain kanteluita ja rikosilmoituksia tekemään. Lisäksi kannattaa julkaista nuo kyykyttäjävirkailijoiden puheet netissä ja jos mahdollista kuvan kera niin että muutkin työttömät voivat reagoida heitä vastaan tarkoitukseen sopivalla tavalla kohdatessaan heitä turuilla, toreilla ja toivottavasti myös pimeillä kujilla. Jos kaikki tyhjänpäiväiset työvoiman palveluksekusket lakkautettaisiin ja työttömät pääsisivät oikeisiin töihin, saattasipa joku työvoiman palveluksekusken työnkekijäkin kelvata vaikka vesssoja siivoamaan, niin ei työvoimaa tarvitsisi rahdata ulkomailta Suomeen. Tulisi halvemmaksi työllistää suomalainen, hän ei tarvitsisi kallista kotouttamista ja kielikurssia. Kun työtön palkattaisiin näiden kyykytystoimenpiteiden lopettamisen seurauksena työhön ja työnantaja maksaa palkkaa, niin lisääntyy myös ostovoima! Verorahat menisivät parempaan käyttöön, mikäli työvoiman palvelukeskukset heti lopetettaisiin. Kunnollisten työtä tekevien veronmaksajien mielestä tämä selkeästi kannattaa. Ja kun nuo loispummiyrittäjat, -konsultit ja -virkamiehet tajuaisivat sen että työhön perhdyttäminen on työspoimuslaissa määrätty työnatajan tehtäväksi työajalla. Ja jos jostain syystä ei homma onnistu niin sitä varten työsopimuslaissa on koeaika. Koeaikana voisi sitten vaihtaa toiseen työpaikkaan lähes palkanmaksun katkeamatta. Työhön opastusta, harjaantumista, valmennusta ja kuntouttavaa työtoimintaa ei tarvittaisi ollenkaan. Ja taas säästyisi yhteiskunnan varoja, kun työttömät ottettaisi suoraan töihin ilman kyykytystoimia ja palkasta he maksaisivat tietenkin veroja sen sijaan että ahneet ja röyhkeät loispummiyrittäjat, -konsultit ja -virkamiehet kuluttaisivat veroeuroja.
Eipä taas täällä oikein meinata erottaa sosiaalituen, työmarkkinatuen ja ansiosidonnaisen työttömyyskorvuksen alkuperäistä tarkoitusta? Taidat nyt muka "kepitykseksi" mieltää kun työttömiä kannustetaan työmarkkinoille ja työttömyystuen lisäksi vielä ylläpitokorvataten verottomasti aktiivipäivältä työllisyystoimenpiteissä. Nykyinen työttömyysturvalaki ei tosiaankaan estä kieltäytymästä tarjotusta työpaikasta tai työllisyystoimenpiteestä ja vaikka hankkimasta jokin muun opiskelu-, työpaikan tai elinkeinon. Täsmennän nyt; ansiosidonnainen työttömyysturva, työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki on tarkoitettu työnhakijoille, jotka ovat työhön tai työllistämistoimiin käytettävissä! Yhteiskunta on siis suorittanut lain laatijoiden vaatiman tehtävänsä saadakseen työttömän takaisin työelämään. Kieltäytyminen on siten verrattavissa sopimusrikkomukseen, ei ollakaan työmarkkinoiden käytettävissä, ja siihen on laissa kirjattu se sanktio (karenssi). Laki ei mihinkään pakota, vaan valintahan on kokonaan itsellä. Toiseksi; kaikkihan me mieluusti otamme vastaan rahaa, mutta ei tule unohtaa mistä se tulee työstä palkkana tai tukena veronmaksajilta, työntekijöiltä ja työnantajilta perityistä työttömyysvakuutusmaksuista. Kolmanneksi; yhteiskunta ei rajoita ketään harjoittamasta kykyjään vastaavaa ammattia, perustamasta omaa yritystä tai elämään vaikka "vapaa-herrana". Jotkin ammatit ovat tosin luvanvaraisia ja tarvitsevat erikoiskoulutuksen, mutta yhteiskunta kouluttaa niihinkin ammatteihin. Neljänneksi; missä on se työttömän oma vastuu? Jos hän on itse päättänyt, ettei yhteiskunnan aputarjous ole tyydyttänyt, ja on tarjotusta työ- tai työllisyystoimen mahdollisuudesta kieltäytynyt, niin eikö vastuu päätöksestä ja sen seurauksista kuulu selkeästi avusta kieltäytyjälle?
aivan kuten viestisikin. Ei kukaan vastusta kannustamista, mutta tämän kannustamisen voi tehdä monella eri tavalla, tämä nykyinen malli on huono. Sanoisinkin tätä nykyistä käytäntöä laitostamismalliksi jaossa työtön passivoituu ja menettää luontaisen kykynsä yritteliäisyyteen. Tarvitaan sellaisia nopeita selkeitä toimia jotka edistävät työttömän taloudellista asemaa. Ei se auta jos sanot viisi vuotta työttömänä olleelle että mene töihin tai ei sinun ole pakko ottaa vastaan mitä tarjotaan. Tuollainenhan on ihan paskapuhetta. Pitkän työttömyyden taustalla on usein toimimaton suhde työvoimaviranomaisten kanssa. Kaikki eivät vaan ala näpertelemään niiden virkailijoiden kanssa. Vaikka tulisi ikuinen karenssikin. Viisi vuotta työttömänä ollut tarvitsee kipeästi työtä jolla hänen taloudellinen asemansa parantuisi. Tällainen henkilö ei työllisty vapaalle sektorille. Parasta olisi jos hän saisi tukityötä vaikka puoleksi vuodeksi. Tällöin hänen tilanteensa parantuisi nopeiten. Nyt työllistämisrahaa haaskataan täysin tarpeettomaan.
Niinpä, vapaus valita ihan mitä tahansa. Otatko köyden vai myrkkyä, niin vapaa on valinta. Mikä näyttää paperilla hienolta ei ole sitä käytännössä. Valitettavasti et taida ymmärtää asiaa kun itse et ole siinä tilanteessa. Ihmisen perustoimeentulolle ei tule laittaa ehtoja. Näiden tulisi palvella sitä hyvinkin erillaisista lähtökohdista tulevaa joukkoa joille ei riitä työtä. Miksi siis työnteko pitäisi kytkeä rangaistukseen? Useimmat työttömät ovat olleet työelämässä ja maksaneet veronsa, samoin heidän vanhempansa ja lapsensa. Heillä tulee olla myös oikeus luottaa siihen että apua löytyy yhteiskunnan taholta tarvittaessa. Annetaanhan isolla rahalla helpotuksia mitä surkeimmille yrityksille. Nykyinen systeemi on rakennettu hyödyttämään tiettyä vähemmistöä, virkamieskuntaa lähellä olevia yrittäjiä ja kurssittajia. Olen edelleenkin sitä mieltä, että mielipiteet joilla pyritään väheksymään ja mitätöimään työttömiä eivät tälle palstalle kuulu. Olkoonkin että ylläoleva pidättäytyi alatyylin kielestä, pisteet siitä.
Kuntouttava työtoiminta on tarjonnut todella monelle toivottomalle tapaukselle mahdollisuuden päästä mukaan työelämään. Nyt olisikin aika lisätä rajusti työttömille tarjottavaa kuntouttavaa työtoimintaa. Onneksi nyt ollaan perustamassa uusia työvoiman palvelukeskuksia. Uusien työvoiman palvelukeskusten kautta tuhansia pitkäaikaistyöttömiä voidaan ohjata kuntouttavaan työtoimintaan. Työttömien elämänhallintakin paranee suuresti, kun he käyvät säännöllisesti työvoiman palvelukeskuksissa ja osallistuvat kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntouttavan työtoiminnan raju lisääminen olisi siis sekä kuntien että työttömien etu. Kunnat säästäisivät valtavat summat järjestämällä työttömille kuntouttavaa työtoimintaa ja työttömien mielenterveysongelmat ja päihteiden käyttö vähenisi huomattavasti, kun työttömät osallistuisivat kuntouttavaan työtoimintaan. Annan täyden tukeni TVY:n puheenjohtajalle tässä asiassa. Hän tekee todella hienoa työtä puolustaessaan työttömien oikeuksia. "Työllistämissakot, toimeentulotuet ja sosiaalimenot pienenisivät aktiivisuudella Kuntien työllistämislaiskuus maksaa satoja miljoonia Tässä puhutaan hurjista summista, sanoo Lea Karjalainen kuntien valtiolle maksamista työllistämissakoista. Hän on Työttömien valtakunnallisen yhteistoimintajärjestön puheenjohtaja, Kansan Uutiset kertoi perjantaina, että kunnat ovat hassanneet vuoden 2006 alusta viime elokuuhun ulottuvien tilastojen mukaan 444 miljoonaa euroa rahoja, joita niiden ei olisi tarvinnut maksaa, jos ne olisivat aktiivisesti kuntouttaneet pitkäaikaistyöttömiä. Rahanmeno ei lopu tähän. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen säästäisi sakkomenojen lisäksi myös toimeentulotukirahoja. Kun ihminen on kuntouttavassa työtoiminnassa, hän saa työmarkkinatukea ja samassa suhteessa vähenee hänen toimeentulotuen tarpeensa, Karjalainen sanoo. Hän arvioi, että kuntouttavan työtoiminnan tarpeessa olevat ihmiset ovat lähes sataprosenttisesti toimeentulotukiasiakkaita. Asiakas saa 550 euroa kuukaudessa työmarkkinatukea ja toimeentulotuen tarve vähenee saman verran. Se on merkittävä säästö kunnalle, sillä valtio maksaa työmarkkinatuen. Säästöä tulee myös siitä, että päihdekatkaisu-, terveyden- ja sosiaalihuoltokulunsa pienenevät. Elämä lähtee normalisoitumaan, kun ihminen pääsee johonkin kiinni, Karjalainen sanoo. Säästö kertautuu ja mikä tärkeintä, ihmisten hyvinvointi lisääntyy. Järjestöt eivät kelpaa Helsingille Silti esimerkiksi Helsingillä oli viime varaa maksaa valtiolle sakkoa passiivisuudestaan 13 miljoonaa euroa. Rahan olisi voinut käyttää järkevämmin, Karjalainen tuhahtaa. Sen sijaan Helsinki on sulkenut ovet esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoilta, jotka haluaisivat tarjota kuntouttavaa työtä. Vain kaksi järjestöä pääsi kilpailutuksesta viime vuonna läpi: Karjaisen edustama Työ ja toiminta ry sekä Lelupajayhdistys. Onhan tämä niin älytöntä kuin vain voi olla, kun toimijoita olisi tarjolla eikä toiminta maksaisi kaupungille mitään. Hän pohtii, pitääkö kaupunki järjestöjä ammattitaidottomina työttömien aktivoimisessa Me kuitenkin näemme asian niin, että se jo auttaa paljon, kun ihmisellä on paikka, johon tulla. Olemme nähneet kuntoutumisia, vaikka ne ovat voineet viedä vuosia. Jotkut pääsevät palaamaan tuettuun työhön, jotkut jopa oikeaan työelämään. Nämä ihmiset tarvitsevat tukea. Kun heistä välitetään, elämä pysyy hallinnassa." Lähde: http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kuntien_ty%F6llist%E4mislaiskuus_maksaa_satoja_miljoonia_1766490.html
Kannustaminen tarkoittaa, että osallistumalla esim. aktivoiviin työllisyystoimenpiteisiin tulee enemmän rahaa (kannustusvaikutus). Työnhakijahan on työmarkkinoille käytettävissä. "Ihmisen perustoimeentulolle ei tule laittaa ehtoja." Viimesijainen perusturva on toimeentulotuki, jos ei mitenkään muuten pysty elantoaan hankkimaan. Tottakai sosiaalitoimistostakin kannustetaan työmarkkinoille työikäisiä ja -kykyisiä asiakkaita esim. hyvän työvoiman palvelukeskuksen avuin tai vaikka mainiolla työpajatoiminnalla. Kirkkaana tavoitteehahan on määräaikaisissa työllisyystoimenpiteissä aina pääsy työmarkkinakelpoisena normaaliin työsuhteeseen.
informaatioarvo on nolla.
Tuollaisia "aktivointeja" ei tarvitse muut kun loispummiyrittäjät, -konsultit ja -virkamiehet. Ei niitä ennekään ollut ja homma toimi ihan hyvin. Nuo "aktivoinnit" ja "kannustaminen" ovat työttömiä loukkaavia orjatoimenpiteitä, orjatyötä, joka toimii päin vastoin kun väitetään. Kannustaminen=lannistamista. http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:9:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:1:2009-03-11,104:140:598292,1:0:0:0:0:0: ”Julkaistu 11.3.2009 1:30:51 TS/TS/Lennart Holmberg Yksi keskeinen este pitkäaikaistyöttömien työllistymiselle on työpaikkojen puute. Yhteen vapaaseen työpaikkaan voi olla monia kymmeniä ellei satoja ei työttömiäkin hakijoita, joita vastaan lyhyenkin työttömyyshistorian omaavan on vaikea kilpailla, kirjoittaa Kelan tutkija Minna Ylikännö. –?Kelan tunnus Varissuon kauppakeskuksessa. TS/Jari Laurikko Minna Ylikännö Työmarkkinatuen aktivointi ei ole vaikuttanut halutulla tavalla pitkäaikaistyöttömyyteen Pitkään työttöminä olleet eivät yleensä ole työnvieroksujia Työmarkkinatukijärjestelmä luotiin viime laman aikana, kun työttömyys ja sen mukana työttömyysturvamenot kasvoivat rajusti. Ajatuksena tuolloin oli luoda erityinen tukijärjestelmä niille nuorille, jotka ovat vasta siirtymässä työmarkkinoille. Tukijärjestelmää suunniteltaessa arvioitiin, että sen piiriin tulisi ennen kaikkea juuri nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä ja vain noin neljännes saajista olisi pitkäaikaistyöttömiä. Toisin kuitenkin kävi. Nuorten suhteellinen osuus työmarkkinatuen saajista on koko ajan laskenut, kun taas ikääntyvien ja pitkään työttömänä olleiden osuus noussut. Yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita on tänä päivänä työmarkkinatuen saajista reilusti yli puolet. Työmarkkinatukea ei otettu käyttöön ainoastaan uutena tukimuotona muiden rinnalla, vaan se tarkoitettiin aktiiviseksi toimenpidetueksi. Katsottiin, että työttömyysturvan tulisi olla aktivoivaa, eikä pelkästään toimeentuloa turvaavaa. Erityisesti nuorten kohdalla nähtiin problemaattiseksi se, että he ovat pitkään työttömänä ilman, että heidän työmarkkinavalmiuksiaan pidetään yllä. Velvoittavia kannustimia Työmarkkinatuen aktivointivaikutuksia on pyritty lisäämään vuosien varrella erilaisilla lakimuutoksilla. Nuorille on asetettu velvoitteita hakeutua koulutukseen ja osallistua hänelle osoitettuihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin tuen saannin edellytyksenä. Työvoimapoliittisista toimenpiteistä kieltäytymisen ja niiden keskeyttämisen johdosta asetettuja karensseja on pidennetty. Lisäksi työttömät työnhakijat on velvoitettu vuodesta 1998 osallistumaan yksilöllisen työnhakusuunnitelman tekemiseen. Vastaavasti pitkäaikaistyöttömien on pitänyt vuodesta 2001 lähtien osallistua erityisen aktivointisuunnitelman tekemiseen. Tuen saannin ehtoja on siis kiristetty perimmäisenä ajatuksena se, että työttömyys ei pääsisi pitkittymään, jolloin paluu työmarkkinoille entisestään vaikeutuu. Vaikka myös asiakasprosesseja on pyritty kehittämään, työttömiä on kannustettu aktivoitumiseen ennen kaikkea velvoittavilla toimenpiteillä. Viimeisin aktivointiin tähtäävä uudistus työmarkkinatukeen tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Tuolloin työmarkkinatuki muutettiin aiempaa selvästi vastikkeellisemmaksi, kun säädettiin, että pitkään työttömänä olleelta tuki voidaan tietyin perustein lakkauttaa kokonaan. Kaikille ei riitä työtä Työ- ja elinkeinoministeriön juuri ilmestyneessä tutkimuksessa ( Hämäläinen ym.: Työmarkkinatuen aktivoinnin vaikutukset ) tarkasteltiin sitä, ovatko työmarkkinatukeen vuoden 2006 uudistuksessa tehdyt muutokset vaikuttaneet halutulla tavalla pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen. Tavoitteena oli uudistuksen myötä nostaa aktivointiastetta eli aktivointitoimenpiteissä olevien pitkäaikaistyöttömien osuutta kaikista pitkäaikaistyöttömistä 20 prosentista 30 prosenttiin. Aktivoinnin myötä toivottiin tietenkin myös pitkäaikaistyöttömien työllistyvän aiempaa paremmin avoimille työmarkkinoille. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vaikka pitkäaikaistyöttömät osallistuivat aiempaa enemmän aktiivitoimenpiteisiin, ei se kuitenkaan edistänyt heidän työllistymistään. Syitä tähän on monia, mutta tutkimuksen pohjalta näistä voidaan esille ainakin muutamia tärkeimpiä. Yksi keskeinen este pitkäaikaistyöttömien työllistymiselle on työpaikkojen puute. Yhteen vapaaseen työpaikkaan voi olla monia kymmeniä ellei satoja ei työttömiäkin hakijoita, joita vastaan lyhyenkin työttömyyshistorian omaavan on vaikea kilpailla. Toinen työllistyminen este on se, että monet pitkään työttömänä olleet tarvitsisivat enemmän ja muunlaista tukea, kuin mitä nykyiset työ- ja elinkeinotoimistot pystyvät heille tarjoamaan. Työllistymistä voivat vaikeuttaa mm. sairaudet, perinnässä olevat velat tai päihdeongelmat. Yksilöllisten ongelmien paikantaminen ja oikeanlaisen tuen löytäminen vaatii eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Työmarkkinatukiuudistuksen yhtenä tavoitteena oli rahoitusvastuun uudelleenjaolla lisätä kuntien kannustimia lähteä hoitamaan oman alueensa pitkäaikaistyöttömyyttä. Joissain kunnissa tällaisella kannustimella on ollut vaikutuksia, mutta yhteistyössä eri viranomaistahojen välillä ja on varmastikin vielä kehittämistä. Päättäjille vakavan harkinnan paikka Kiristämällä työmarkkinatuen saannin ehtoja ei luonnollisestikaan pystytä lisäämään pitkäaikaistyöttömien työllistämistä, jos työllistymiseen ei liity todellista valintaa työn tekemisen ja työttömänä olon välillä. Pelkästään pelotteiden avulla ei työtöntä saada takaisin työmarkkinoille. Poliittisesta tahdosta on kiinni, herätäänkö vihdoin todellisuuteen ja ymmärretään, että pitkään työttömänä olleet eivät ole sitä omasta tahdostaan, eivätkä he missään nimessä ole laiskoja työnvieroksujia. Aina on niitä, joille työnteko ei maistu, mutta heidän käyttäytymisensä ei saa ohjata koko työvoimapolitiikkaa. Nyt kun Suomen talous on taas kontallaan ja työttömyys kasvaa hurjaa vauhtia, on poliittisen johdon syytä todella pysähtyä ja miettiä, miten suunnattoman suuri joukko lannistettuja ja vihaisia ihmisiä saadaan pidettyä kiinni yhteiskunnassa. Eduskuntavaalien lähestyminen toivottavasti edistää tuota mietiskelyä. Joka tapauksessa ennen kuin työttömyysturvaan lähdetään tekemään muutoksia, kannattaa vakavasti pohtia, mitä ovat todelliset ja vaikuttavat keinot työttömien työllistämiseksi. Velvollisuuksia, myös oikeuksia"
Työttömien etuuksia pyritään heikentämään jatkuvasti ja rangaistuksia ankaroittamaan kannustavuuden nimissä. Sitä on harjoitettu aina 1990-luvun puolesta välistä lähtien. Mihin työttömiä siis kannustetaan? Työn hakuun. Vaan rajusti kasvavan työttömyyden ja rajusti vähenevien avoimien työpaikkojen valossa tilanne on työttömän kannalta järjetön. No, mihin sitten kannustetaan? Olemaan nöyrä, nöyrtymään työvoimatoimistojen pakottamana koulutuksiin, mitkä sisältävät pääasiassa ilmaistyön tekoa, tai sitten suoraan ilmaistyöpaikkoihin ilman näennäistäkään koulutusta. Työttömällä ei näytä olevan oikeutta vaatia palkkaa työstään. Työttömällä ei ole pääsääntöisesti oikeutta myöskään hakeutua omaehtoiseen, ammatilliseen koulutukseen korvauksia menettämättä, vaikka nimenomaan ammatillinen, tutkintoon johtava koulutus takaisi varmimmin tulevaisuudessa työpaikan. Vain työvoimatoimiston tarjoama koulutus on sallittua. Tällä ilmeisesti halutaan tukea kaikenkarvaisia koulutusyrittäjiä, joiden luennoilla on pahimmillaan kerrottu paskan eri lajeista. Näin me kohtelemme ihmisiä, jotka maksavat muiden puolesta työttömyydellään kaikkein kovinta hintaa siitä, kun yhteiskunnalla menee huonosti. Olisiko kuitenkin syytä vähän suurempaan tasaukseen? Jos työttömän tuet olisivat sillä tasolla, että niillä oikeasti tulisi toimeen ja saisi kohtuullisen elintason eikä pantaisi esteitä omaehtoiselle kouluttautumiselle, työttömien työhönhakeutumismahdollisuudet luultavasti lisääntyisivät ja valmiudet työelämään paranisivat siihen mennessä, kun Suomi alkaa nousta tästä suosta, mihin se on nyt vajoamassa - mikäli nyt koskaan sitten nousee. Väitän, että 99 % työttömistä haluaisi epätoivoisesti PALKKAtyötä, jos sitä oikeasti olisi saatavilla. Varsin kornia on, että HUS rahtaa filippiiniläisiä hoitajia, kun heidän oma maansa tarvitsisi heidän työpanostaan kipeästi ja kun Suomessa olisi yhä lisääntyvän työttömyyden vuoksi alalle koulutettavissa riittävä joukko. Eikä oman väestön kouluttaminen varmasti tulisi kalliimmaksi kuin filippiiniläisten kieli- ja sopeuttamiskoulutus. Ja saisivat suomalaisetkin hoitoa kunnollisella äidinkielellä. Siitä, että työttömän etuuksien taso pidetään nälkärajalla tai evätään kokonaan, maksamme kovaa hintaa ja tulevaisuudessa luultavasti vielä kovempaa. Kun hengissä pysymisen vietti lienee vahvin vieteistä, niin jos yhteiskunta ei tarjoa laillisia keinoja hengissäpysymiseen, niin sitten turvaudutaan laittomiin. Kuinkahan paljon nykyisen työvoimapolitiikan vuoksi pimeä työ on lisääntynyt ja lisääntyy yhä, kuinkahan paljon rikollisuus on lisääntynyt samasta syystä ja lisääntyy jatkossa edelleen jne? Mitä sitten tapahtuu, kun työttömät lakkaavat tappamasta epätoivoissaan itsensä ja pahimmillaan perheensäkin? Tapahtuuko Jokelan ja Kauhajoen tapaiset murhenäytelmät jossain muualla?
Kaikkihan sen tietää että nuo "työllisyystoimenpiteet" on silkkaa hyväksikäyttöä. Kun niistä aikoinaan säädettiin niin tarkoitus oli kyllä hyvä mutta ahneet loispummiyrittäjät ja loispummikonsulentit käyttävät niitä härskisti hyväkseen saadakseen ilmaista työvoimaa, työvoimahallinto tietää kyllä sen mutta ei puutu siihen mitenkään, virkarikoksia tekevät ihan liukuhihnalta. Etenkin työvoiman palvelukeskukset ovat kalliita ja tehottomia ja ajavat työttömiä suurempaan ahdinkoon ja lopulta 5 kk:n rangaistustyössäoloehtoon josta paluuta ei ole, mielivaltaisia tuhoamislaitoksia ovat. Karenssit ja nuo rangaistustyössäoloehdot eivät luo yhtään työpaikkaa ja lisäksi rikollisuus nousee koska on se leipä jotenkin hankittava. Nuo "työllisyystoimenpiteet" on melkoinen karhunpalvelus koko yhteiskunnalle koska se huonontaa huoltosuhdetta kaksinkertaisesti. Ensinnäkin nuo "työllisyystoimenpiteet" kustannetaan veroeuroilla, kalliiksi tulee. Ja toiseksi jos noista töistä jotka teetetään ilmaiseksi maksettaisi palkkaa niin verotulot suurenisivat. Jos saataisi tietää kuka keksi sen että työtä on tehtävä ilman palkkaa niin saunan taakse joutais. Olisikin jo aika tunnustaa työvoimapolitiikan epäonnistuminen ja muuttaa asennetta ihmisystävällisempään suuntaan. Luottamuksen palauttaminen työttömien ja työvoimahallinnon välillä on järkeävää myös yhteiskuntarauhan kannalta. Se mitä kokommuksen homepersefossiilit puhuu on ihan sama, silla ovat pahimpia hyväksikäyttäjiä ja kyykyttäjiä. Oikeestaan jäävejä puhumaan asiasta mitään. Kaikki kun ei ole sitä miltä näyttää.
Työllistämistoimenpiteet ovat aina parempi aktivoiva vaihtoehto eteenpäin, kuin työttömyys. Tässä sitä on hieno kehittävä ja oikea humaani ote työllistämiseen: "Ministeri Cronberg: Työvoiman palvelukeskus on sosiaalinen innovaatio Työvoimatoimistoja kehitetään tällä hetkellä voimakkaasti työ- ja elinkeinotoimistoiksi. TE-toimistot palvelevat jatkossa yrityksiä ja henkilöasiakkaita. Hyvin toimiva työnantajien palvelu eli työnvälitys auttaa parhaiten myös työnhakija-asiakkaita, työministeri Tarja Cronberg totesi työvoiman palvelukeskusten johtajien foorumissa 19.8. Jyväskylässä. Cronberg muistutti, että kaikki työttömät eivät ole heti valmiita työelämään. Arviolta joka kymmenes työtön työnhakija tarvitsee moniammatillisia palveluja. Näitä tarjoavat työvoiman palvelukeskukset. Palvelukeskukset ovat työvoimatoimiston, kuntien ja Kelan yhteisiä palvelupisteitä. Työvoiman palvelukeskus on sosiaalinen innovaatio. Malli on herättänyt suurta kiinnostusta myös muiden maiden taholta, sillä Suomi ei ole ainoa maa, joka kamppailee rakenteellisen työttömyyden kanssa. Mallia on edelleen kehitettävä. Vahvan talouskasvun Suomessa kaikki on saatava mukaan. Tätä tavoitetta työvoiman palvelukeskuksien toiminta palvelee parhaimmillaan. Ilahduttavaa on se, että työvoiman palvelukeskuksen yhteistyöverkostot ovat kehittyneet. Työelämäyhteydet ovat koko palvelukeskusten historian ajan olleet se osa-alue, jossa tarvitaan lisäpanostusta. Työvoiman palvelukeskuksilla on merkittävä rooli välityömarkkinoiden kehittämisessä. Monesti asiakkaan ensimmäisenä askelmana työelämäkynnyksen ylittämisessä on työ välityömarkkinoilla. Tehtävät välityömarkkinoilla parantavat asiakkaan työ- ja toimintakykyä, kehittävät asiakkaan työelämävalmiuksia ja osaamista eli auttavat asiakasta eteenpäin askel askeleelta. Asiakas hankkii arvokasta kokemusta työstä, mikä osaltaan auttaa siirtymisessä avoimille työmarkkinoille, Cronberg summasi." Lähde: http://www.tem.fi/?89506_m=92299&s=2467
Miten muka joku työnhakija voi olla niin ylimielinen, tyhmä ja yhteiskunnan vapaamatkustaja, että voi ja on muka varaa kieltäytyä työstä, työvoimapalveluista ja hyvistä työllisyystoimenpiteistä? Täytyy olla pahasti vikaa jossain kohtaa. Väitän, että se on laiskassa työpakoilija työttömässä. Kuka näinä talousaikoina kuvittelee saavansa kokeneen työntekijän huippupalkan heti eka päivästä alkaen täysin uudessa oudossa hommassa? Eipä voi sellainen yhteiskunta kauan kannattaa, jossa jäädään mieluummin työttömyystuelle kuin hakeudutaan töihin. Ei riitä rahat millään. Joko mennään joihinkin töihin, jos kerran jotain sellaista sattuu saamaan, ja siellä ollessa sitten voi etsiä ihan millaista muuta tahansa kivempaa hommaa, tai sitten katkeaa korvaukset. Sosiaalivirkailijankin kuuluu ohjata työvoiman palvelukeskukseen ensisijassa työikäiset ja kykyiset ihmiset pois siipeilemästä työoppiin esim. hyvään työpajatoimintaan. Tämähän on ihan päivänselvä asia! Ei voi olla tosissaan jollakin joku erivapaus, jäädä kotiin makailemaan joutilaana veronmaksajien elättinä, ja odottelemaan muka itselle mukavampia töitä tarjolle, jos on vähänkin mahdollisuus päästä töihin. Juuri tästäkin hallituspuolue Kokoomus puhuu. Että työn pitää olla aina se ykkös vaihtoehto, ja töihin pitää aina ensisijaisesti hakeutua. Eikä missään nimessä mitään työttömyystukia niille, jotka tarjotuista töistä tai työllistämistoimista kieltäytyy. Se ei voi olla mahdollista, eikä voi mitenkään toimia missään yhteiskunnassa. En tosiaan halua elättää yhtään tuollaisia. Ja äänestän Kokoomusta juuri tämänkin takia joka vaaleissa.
"Työllistämistoimenpiteet ovat aina parempi aktivoiva vaihtoehto eteenpäin, kuin työttömyys." Ei pidä paikkaansa!! Nuo kyykytykset katkeroittaa työttömiä ja mahdollistavat työttömien hyväksikäytön ja rahat, jotka kuuluisi työttömälle, vie loispummiyrittäjät ja -konsultit. "Arviolta joka kymmenes työtön työnhakija tarvitsee moniammatillisia palveluja." Kaikkien muiden osalta nuo kyykytykset ovat hyväksikäyttöä!!
Etkös sinä saatanan tollo tajua että työstä pitää maksaa PALKKAA!!
Jaahas, siellä puoluetoimistolla laitteet sauhuaa kun propagandaa kirjoitellaan. Ns. kannustavat työllisyystoimet eivät ole tuoneet uusia työpaikkoja. On edullisempaa lokeroida osa väestöä luusereiksi, näin on halvan työvoiman saanti taattu. Jos oikeasti olisi keinoja niin eiköhän noita olisi jo käytetty. Puoliso muuten käy töissä, en saa minkäänlaisia korvauksia, tästä ei kai voi kannustettavammaksi tulla. Kuitenkaan sitä työpaikkaa ei löydy. Ja nämä puoluesidonnaiset viestit ovat todella asiattomia eivätkä tänne kuulu. Eikö täällä ole jossain politiikka osiokin ja siellä kokoomukselle oma keskustelualue. Siellä sitä kelpaa sanaa levittää muille änkyröille.
Tottakai palkkatyö etusijalla aina, mutta työllisyystoimenpiteet tarpeen työllistymiskynnystä alentamaan ja tyllistymisvalmiuksia parantamaan! Ala vain sinäkin ryhdistäytymään!
"Arviolta joka kymmenes työtön työnhakija tarvitsee moniammatillisia palveluja." Mutta tuohan tarkoittaa sitä, että 90 prosenttia työttömistä EI tarvitse "moniammatillisia palveluja", mitä ihmettä sillä sitten tarkoitetaankin. TYPit ovat siis turhia.
Missään vaiheessa tuota mahdollisuutta tietojen luovutukseen ei ole käytetty hyväksi. Kun olin mm. ihmeissäni siitä, miksi työvoimavirkailija ei ole tietoinen merkittävästä lääkärin toteamasta rajoitteesta, heitti täti näpsäkästi, että hän keskittyy vain näihin työpaikkoihin. Kun pyysin päästä terveydenhoitajalle, käskettiin hoitamaan asia itse. Tädillä oli kiire ruokikselle. Jos kaikki kuitenkin pitää hoitaa itse, miksi sinne TYPpiin on pitänyt ylipäätään mennä? "Palveluthan" ovat tasan samat kuin "normaalissa" työvoimatoimistossa.
Niuvanniemeen: se on oikea paikka laisillesi.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/02/tyottomien_aktivoinnista_laihat_hyodyt_576839.html
Ei kuulu sinulta mitään ehdotusta mitä aiot tehdä asian hyväksi. Makaamalla keskaripullon kanssa asiat ei yleensä etene.
että en olisi tehnyt asian hyväksi mitään? Ja keskaripullo liittyy elämääni vain sillä tavalla, että vien ja kerään toisten tyhjentämiä keskaripulloja kauppaan.
Niin, etuuksia on todella huononnettu ja roimasti vuosien aikana. Tästähän tämä keskustelu alkoi, mutta onnistuneesti saa yksi provosoija asian hajoamaan turhanpäiväisyyksiin. Eli asiassa on jotain josta ei saisi keskutella.
Tällä palstalla sabotoidaan kaikkia asiallisia keskusteluja. Luultavasti sabotoijat saavat siitä palkkaa, sillä tuskin muuten kukaan ryhtyisi työttömien palstalla jatkuvasti vuodesta toiseen päivystämään. Nykyinen tilanne taisi ryöstäytyä valloilleen tuon linkin takana olevan kirjeen laatimisprosessin jälkeen: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000031668691#22000000031668691 . Homma oli kai jollekin taholle liikaa. Itse veikkaan työhallintoa monestakin syystä.
kiinnosta. Rahaa löytyy kyllä rikkaiden verohelpotuksiin, vaikka velaksi, tai mihin tahansa muuhun mutta ei työttömille ja köyhille. Eivät uloslöydyt taida edes äänestää. Voi olla että sähköinen äänestyskin torjuttiin kun "eliitti" pelkäsi sen muuttavan äänestymiskäyttäytymistä.
5 kk:n pakkotyökarenssin takia. Äänestämässä kuitenkin käyn aina. Ja demareita, keskustaa enkä kokoomusta äänestä kovimmassakaan humalassa. Ja humalan hankin halvalla, teen väkijuomat itse.
pummien asemaa, jos ei saa työtä niin kannattaa opetella tekemään kunnollinen CV ja työpaikkailmoitus sekä pukeutumaan kunnolla haastattelussa! työn puute on merkki sivistyksen puutteesta.
Et kai itsekään usko tuohon? Siis jos jokainen työtön osaa tehdä kunnolisen CV:n ja työpikkailmoituksen! (ei työttömät tee työpaikkailmoituksia) ja pukeutumaan kunnolla haastattelussa niin Suomeen tulee heti 400 000 uutta työpaikkaa?
Minulla on paskaiset ja haisevat verkkarit muovikassissa siltä varalta että tulee joskus työhönosoitus. Niillä vaatteilla haastattelu (haistelu) on äkkiä ohi ja paikan saa joku hajuvesillä ja merkkikuteilla leikkivä hintti.
sivistys?
Kyllä lama meinaa hiljentää kaikki kriittiset vastarannan kiisket koska huomio menee kuntaliitosten merkeissä siinä riittääkö rahat ylipäänsä mihinkään. Yritin itse kysellä työttömien ongelmista mm. kuntavaalien alla sillä perusteella ketä voisi sitten äänestää.Ennen vaaljea sain kohteliaita vastauksia ,asioista luvattiin ottaa selvää mutta vaalien jälkeen ei ole sitten kuulunut mitään. Tuntuu kuin viimestään tämän laman myötä kaikki poliittiset ongelmat psykologisoidaan ja kummallista kuinka runsaasti työttömiä passitetaan mm. masennuksen takia sairaslomalle sen sijaan että syntyisi mitään työtaisteluja tms. vastaan hankaamista. Eikö ketään kiinnsota puolustautua sen sijaan että mennään häntä koipien välissä kotiin murehtimaan sitä kuinka väärin kaikki voi mennä ?
Helsingissä sosiaalijohtaja tilasi kalusteita luolaansa lähes 80.000 eurolla. Laman merkki, ihan selvästi.
Työttömistä on muodostettu jonkinlainen homogeeninen poikkeusryhmä joka ei ole sopeutunut ns. normaaleihin olosuhteisiin. Vaikuttaa siltä että ainakin kolmen suurimman puolueen ja heitä lähellä olevien työmarkkinajärjestöjen yhteinen kanta on ettei asialle tarvitse mitään tehdä. Tarkoituksella myös julkisuudessa asetetaan eri ikäluokkia, sukupuolta yms. Erillaisiin lokeroihin vaikka kyseessä on kaikkien yhteinen ongelma. Näin ei pääse todellinen tilanne esille kun esitellään aina yhtä osaryhmää. Pahinta tässä on politiikkojen kylkeen muodostunut virkakoneisto. Suorittavaa väkeä ulkoistetaan tai palkataan pätkinä projekteihin, mutta kokonaisuutta pyörittää hyväpalkkainen parasiittien ryhmä.
Hyväpalkkaisia ja etuoikeutettuja on liikaa. Edut liian korkeita. Mikään ei kannata kun elätetään hyötyjien koneistoa, ( liika hallinto, etujärjestöt, politikot, suuripalkkaiset ) Meillä on ns. "johtoa" jo aivan likaa. Harmaa talous on ainoa reilu ratkaisu ohittaa parasiitit !! -- siksi harmaata taloutta vastaan taistellaaan -- mutta tyttömyytää vastaan ei !
Niin, yritykselle on sallittua melkein mikä tahansa, aina voi vedota siihen että tarkoitus on tuottaa voittoa. Harmaatyö on demonisoitu lähinnä maanpetturuudeksi. Se on kuitenkin yksinkertaisinta taloudenpitoa, ilman yritystukia, ilman byrokratiaa. Yritykset ovat itse kaivaneet kuoppansa.
Niin... työnteon hinta alkaa olla turhan kallis; ei kannata työllistää ketään kun siitä saatava palkka on joko liijan korkea tai sitten niin pieni että sillä ei elä. Tällä tavalla Suomi kyllä jakaantuu pelkästään menestyjiin ja häviäjiin jossa ainoa arvo tuntuu olevan se kuinka paljon joku omistaa jotain ,mitkä on tulot ja voisiko vielä ostaa jotain sellaista mitä muilla ei ole ? Koin jo nuorempana että työn iloa ei kyllä löydy jos elämän tarkoitus on pelkkä kuluttaminen: hyvä palkka voidaan siis kuluttaa mm. autoon ,elektroniikkaan yms. tuotteisiin että jos sitä alkaa syvällisesti ajattelemaan merkitsee se sitä että yhden tai useamman päivän työssä olo vaihdetaan johonkin kodinkoneeseen joka tuntuu musta aivan älyttömälle motivaation tai minkään muun työssä jaksamisen kannalta tärkeään asiaan. Kyllä työssä jota tekee pitäisi olla jotain muutakin ideaa kuin pelkkä tyhjän toimittaminen ,heiluminen tai rahan ansaitseminen.Tässä mielessä esim. ns. kutsumusammatit eivät kyllä petraannu pelkillä palkankorotuksilla vaan suurempi merkitys olisi työolojen ja työn arvostuksen lisäämisessä; vaikka työn jakamisessa kuin siinä että ne joilla työtä on uupuvan siihen ja ne joilla työtä ei ole joutuvat ns. pellekursseille tms. älytöntä askartelua harrastamaan...